KUUKAUSITTAISET ARKISTOT: April 2016

Tsipras sanoo: ”sell in May and go away”

28/04/2016

Tunnettu pörssivinkki on myydä kaikki osakkeensa toukokuussa ja palata osakemarkkinoille marraskuussa. Tavoitteena on välttää tilastollisesti volatiilein touko- ja lokakuu välinen jakso. Legendan mukaan sanonta juontaan juurensa Englantiin, jossa meklarit oikeasti myivät osakkeensa ennen lomilleen menoaan ja ostivat ne takaisin töihin palattuaan. Strategia voi toimia tai olla toimimatta. Molemmille argumenteille löytyy varmasti omat akateemiset artikkelinsa.    

Itse en kuitenkaan sijoita rahojani pelkästään katsomalla kalenteria. Sell in May -strategia tuntuu järkevältä tänä vuonna. Luonnollisesti perustelut ovat paikallaan toukokuun myyntiohjelmalleni. Q2/2016 markkinanäkemyksessäni pohdiskelin jo samaa asiaa.

1.  Toukokuuhun mennessä yhtiöt ovat kauttaaltaan raportoineet Q1-tuloksena. Markkinoilla on tämän jälkeen aikaa etsiä syitä osakekurssin suunnalle. Oma näkemykseni on, että uutisaiheet eivät ole kovin positiivisia touko-kesäkuussa. Tässä kolme suosikkiani ja yksi bonus-vaihtoehto

  • Kreikan lainaneuvottelut lähtevät kunnolla käyntiin. Esimakua uutisvirrasta on jo vähän saatu. Toistaiseksi vaikutukset osakekursseihin ovat olleet maltilliset, koska uutinen on hukkunut yhtiöiden tulosilmoituksiin.
  • Brexit-äänestys on kesäkuussa.  Todennäköisyys erolle on kuitenkin alhainen.
  • Kiinan valtion elvytyksen vaikutukset laimenevat
  • Eiköhän tähän jokin muu yllätys vielä saada. FEDin koronnosto kesäkuussa, autojen päästöhuijaus jne.

2. Markkinat ovat helmikuun pohjilta vuoden alun tasolle. Lisäkasvulle on tuskin hirveästi enää potentiaalia. En voi olla ajattelematta, että vuodet voisivat olla veljiä. Viime vuoden toukokuussa kurssit lähtivät laskuun juuri toukokuussa.   

Käytännön toimet

Myyntiohjelmaa olen siis käynnistämässä. Vaikeinta on päättää, mitkä osakkeet myyn vai myynkö kaikki kerrallaan. Nyt ajatuksissa on käyttää teknistä analyysiä ja sen perusteella asettaa myyntihinta.

Köyhän miehen tekninen analyysi

Maalaisjärjellä ajateltuna todennäköisyys kurssilaskulle on tällä hetkellä huomattavasti suurempi kuin lisänousulle. S&P 500 on vain noin 2 prosentin päässä ATH-tasosta ja VIX on matalalla.  Millä voi perustella, että kurssien pitäisi nousta historiallista tasoa korkeammalle?

S&PMAY

VIXMAY

Markkinanäkemys Q2/2016

22/04/2016

Oma näkemykseni osakemarkkinoiden kehitystä ajavista tekijöistä 1-4/2016

Tammikuussa pohdiskelin, olisiko markkinaromahduksen vaara olemassa. Kuinka ollakkaan S&P laski roimasti tammi-helmikuussa. Romahdusta selitti pitkälti Kiinasta kantautuvat heikot makrotalouden kehitystä kuvaavat luvut. Samalla Kiinassa muistaakseni päättyi suuromistajien myyntirajoitukset, mikä osaltaan lisäsi myyntipainetta. Lisäksi öljyn hinta laski voimakkaasti, minkä seurauksena öljyvaltioiden rahastot joutuivat myymään osakeomistustaan paikatakseen valtion talouden alijäämää. Negatiivinen kehitys alkoi ruokkia itse itseään ja sentimentti muuttui erittäin heikoksi.

Helmikuun puolessa välissä kurssi lasku tyrehtyi yhtä nopeasti kuin se oli alkanut. Ensinnäkin keskuspankkien toimet tukivat osakekursseja. Euroopassa jatkui määrämuotoinen elvytys ja korkoja laskettiin vielä enemmän miinukselle. Oinastelemani FEDin koronnosto jäi toteutumatta maaliskuussa. Samaan aikaan Kiinassa viranomaiset ilmoittivat, että luottakaa vaan meihin, pidämme talouden kasvu-uralla. Tämä näkyi lisääntyvänä aktiviteettina infra- ja rakennusteollisuudessa, mikä heijastui keskeisten metallien hintojen nousuna. Positiivista sentimenttiä tuki öljyn hintojen nousu, kun liuskeöljyn tuotanto kääntyi Yhdysvalloissa vihdoin laskuun.

Q1/2016 markkinanäkymän jälkiviisastelu. 2016 alkoi ennustusteni mukaisesti. Ainoastaan FEDin koronnoston hitaampi aikataulu yllätti itseni. Kuvittelin, että pankin uskottavuuden kannalta nostotahti olisi ollut heidän marraskuun indikaation mukainen. Mutta ei. Lasku tarjosi oivia ostomahdollisuuksia, joiden myötä Ahlstrom ja Omega Healthcare tarttuivat salkkuni. Jälkikäteen tarkasteltuna olisi pitänyt olla paljon rohkeampi helmikuun synkkinä hetkinä. Kieltämättä on ketuttanut seurata BIP ja EXE kurssikehitystä (nämä yhtiöt mainitsin viime katsauksessa). No jälkiviisaana meistä jokainen olisi miljonääri. Ehkä seuraavassa dipissä tulee haalittua enemmän osakkeita. Toisaalta olin myös väärässä. Lopulta markkinat palautuivat ylikin sen pisteen, josta tein ennusteeni Q1/2016. Unohdetaan myös japanilaiset osakkeet, joita uumoilin ostavani 2016 aikana.   

Markkinanäkemykseni 22.4.2016 on (taas) karhumainen

Kirjoitin 3.1., että ”Vuosi 2015 päättyi Helsingin pörssissä jälleen kerran nousutunnelmissa. Jotenkin nyt on sellainen tunne mahassa, että 2016 on laskuvuosi”. Muutetaan vähän alkua niin saadaan helposti päivitetty markkinanäkemykseni. 3-4/2016 aikana Helsingin pörssi on noussut vahvasti ja kurssit ovat palautuneet käytännössä vuoden alun tasolle. Jotenkin nyt on sellainen tunne mahassa, että 2016 on laskuvuosi.

Kurssilasku vol. II:sta voi perustella melko samoilla seikoilla kuin aikaisemmin. 1) osakkeiden arvostuskertoimet ovat jo valmiiksi historiaan nähden erittäin korkealla tasolla – onko enää nousuvaraa paljon jäljelle? Toisin sanoen nousun jatkumisen todennäköisyys on alhaisempi kuin laskun. 2) Kiinan talouden alamäki syvenee 2016 alkaen näkyä usean yhtiön luvuissa 2016 aikana – Kiinan heikkouden leviämistä (lähialueet / yhtiöt) on mahdoton arvioida muuten kuin, että se tulee olemaan merkittävä. 3) touko-kesäkuulle ajoittuu kaksi mielenkiintoista poliittista riskiä, jotka aiheuttavat markkinahermoilua.

1) Arvostus – Koronnosto pienentää osakkeiden tuotto suhteessa muihin sijoitusinstrumentteihin (ei päivitettävää)

  • P/E-tasot ovat nousseet (taas) historiallisesti erittäin korkealle – tämä on ehkä itselle keskeinen vaaran merkki, joka kehottaisi myymään. Buffet suhteuttaa BKT- ja markkinakehitykseen, mikä kertoo markkinoiden olevan selvästi yliarvostettu.
  • Suhteellinen vastaan absoluuttinen arvostus – kuitenkin sisäinen härkäni voittaa sisäisen karhuni ja tällä kertaa kaikki on toisin. Osakkeet ovat absoluuttisilla mittareilla kalliitta mutta suhteutettuna bondien (tai ylipäätänsä muiden omaisuusluokkien) hintoihin ne ovat edelleen halpoja. Kesällä 2015 olin vielä sitä mieltä, että osakkeiden suhteellinen halpuus tukee kurssinousua jatkossa.

2) Kiina 

Ehkä suurin puutteeni markkina-analyysissäni on Kiinan talouden merkitys. Monta keskeistä markkinadraiveria voidaan selittää Kiinan kehityksen avulla.

  • Ensinnäkin Kiinan markkinalla on hyvin suuri merkitys yhtiöille globaalisti. Kiinan teollisuustuotannon lasku näkyy saksalaisen investointituotteiden tai autojen myynnin heikkoutena. Tämä aktiviteetin pienentyminen vientivetoisilla toimialoilla alkaa säteillä myös muualle talouteen. Esimerkiksi Kone kertoo Q1/2016 osavuosikatsaukseen seuraavaa ”Koko vuonna odotamme Kiinan markkinan laskevan 5–10 %. Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys Kiinassa oli arviomme heikommasta päästä”.
  • Toiseksi markkinan tunnelma muuttuu globaalilla skaalalla hyvin negatiiviseksi, jos Kiinasta tulee huonoja uutisia. Tämä on seurausta ensimmäisestä kohdasta. Esimerkkiä jatkaakseni DAX on lasku-trendillä

Kiinan taloudesta itsellä on mielessä kolme keskeistä teemaa   

  • Kiinan taloutta on kasvattanut voimakas velkaantuminen. Economistin mukaan velan kasvu on vasta viimeaikainen ilmiö. EKP voi vain haaveilla vastaavasta määrämuotoisesta elvytyksestä, missä valtioyhtiöt pakotetaan ottamaan lainaa valtion toimesta.  Viime aikoina huolestuttavaa tässä on ollut se, että yhtiöt eivät selviä rahoitusvelvoitteistaan. Velkaa on paikattu uudella velalla. Huonosti performoivien yhtiöiden osuus on selvässä nousussa. Lisäksi asuntomarkkinassa on havaittavissa kuplan tunnusmerkkejä.  Economistin artitikkelin kuvaajassa on osuva otsikko ”what could go wrong”.
  • Kiina ei ole puhdas markkinatalous, vaan valtio on keskeinen vaikuttaja oman budjettinsa sekä valtioyhtiöiden kautta. Toistaiseksi valtio on pystynyt pitämään ohjakset käsissä. Valtio on ollut alkuvuonna aktiivinen infrastruktuuri- sekä rakennusteollisuudessa.
  • Soft versus hard landing millä viitataan talouskasvun voimakkaan muutokseen sekä taantuman välttämiseen. Kiinan kohdalla kysymys kuuluu, muuttuko talouden pitkään jatkunut nopea kasvu erittäin alhaisen kasvun aikaan tai jopa taantuman (hard-landing). Vai hidastuuko kasvu mutta pysyy kuitenkin kohtuullisella tasolla (soft-landing), jolla taantumaa ei voida pitää todennäköisenä. Hard-landing scenaariota tukee yllä kuvatun velkakuplan puhkeaminen, jolla ongelmaa on pystytty toistaiseksi siirtämään. Toiseksi Kiinan talous ei pysty sopeutumaan riittävän nopeasti talouden rakennemuutokseen, jossa valmistusteollisuuden laskua ei pystytä korvamaan palveluteollisuudella. Soft-landing  scenaariota tukee Kiinan valtion tukitoimet pelastavat talouden, mikä näkynyt talouden vilkastumisena vaisun alkuvuoden jälkeen.                 

Johtopäätös – edes uhka velkakuplan puhkeamisesta ja / tai valtion tukitoimien päättyminen hidastavat taloutta ja luovat suuremman uhkakuvan globaalin talouden ylle. Jotenkin tulee mieleen Yhdysvallat 2006, jossa talouskasvua saatiin jatkettua vielä vuodelle löyhän rahoituksen ansiosta. Markkinahermoilu tulee jossain vaiheessa.

3) Politiikka – touko-kesäkuussa UK:n EU-äänestys ja Kreikan velkaneuvottelut voivat tarjota ikäviä yllätyksiä

1/2016 Economistassa oli mainittu pari poliittista teema, jotka voivat toistua 2016 aikana

  •  Iso-Britannia järjestää kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä 23.6. Markkinoille olisi myrkkyä jo 2016 aikana, jos erinäiset vaalikyselyt alkavat pitää eroa todennäköisempänä vaihtoehtona. Päättämättömien äänestäjien suhteellinen osuus on vielä merkittävä, minkä vuoksi jännitys säilyy. Pitäisi nousta uutisotsikoihin laajemmin kesäkuun alusta lähtien
  • Loppuvuodesta sama kuvio Yhdysvalloissa eli vaalit vasta 2017. Kuitenkin markkinoiden epävarmuus kasvaa, jos Donald Trumpin vaalivoitto alkaa näyttää todennäköiseltä.
  • Jotenkin en olisi edes yllättynyt, jos Kreikka ei taaskaan täytä lainaehtojaan. Olisi taas vastaava vääntö edessä kuin nähtiin kesällä 2015. 3,5 miljardin euron lainaerä tulee maksettavaksi heinäkuun puolessa välissä. Uutisvirrassa alkaa jo näkyä Kreikka-aiheista materiaalia. Todellista ongelmaa ei koskaan ratkaistu, sillä Kreikan velkojen maksua vaan lykättiin, eikä laskettu kestävälle tasolle.
  • Positiivisia tapahtumia ainakin Suomen kannalta voisivat olla Ukrainan selkkauksen päättyminen sekä ISIS-kukistaminen, mikä lähentää Venäjän ja lännen välejä. Ei ehkä suurta vaikutusta sijoitusten arvoon. Osakkeiden hinnat lähtökohtaisesti nousevat, jos mitään negatiivista ei tapahdu.

Volatiteetti tulee lisääntymään

Markkinarekyylin ylöspäin on aina aiheuttanut se, että Yhdysvalloissa ja Euroopassa taloudessa menee yleisesti ottaen hyvin. Ilmeisesti hyvä vire jatkuu ainakin vuoden 2016 aikana. Nyt jotkut indikaattorit näyttävät huolestuttavia merkkejä. Mikään muu sijoitusinstrumentti kuin osakkeet ei tuota. Osakkeen myyjillä on käteistä, jonka on lopulta pakko mennä jonnekin. Mihin muualle kuin takaisin osakkeisiin?

Rahapolitiikka – samat teemat kuin 2015 mutta selvästi kyyhkymäiset kuin 2016 alussa oletettiin

EKP:n elvytyksen tai FED koronnosto syklin suuruuden poikkeaminen odotuksista saattaa aiheuttaa negatiivisia tai positiivisia yllätyksiä markkinassa. Ennustaminen tai päätöksen tekeminen jonkin oletuksen perusteella on mielestäni turhaa (liikaa arvaamista).       

  • FEDin koronnosto – kesällä 2015 näytti vielä siltä, että FED tekisi kaksi koronnostoa 2015 aikana. Lopulta päädyttiin vain yhteen nostoon joulukuussa. Ilmeisesti nyt kasinon todennäköisyydet ovat alhaiset kahdelle koronnostolle 2016. Ennakoitua hitaampi nostosykli on osaltaan tukenut osakkeita alkuvuoden 2016 aikana.
  • Määrämuotoisen elvytyksen jatkuminen Euroopassa vähintään 2017 saakka – tällä on ehdottomasti positiivinen vaikutus. Viitekorot säilyvät negatiivisena tämän ajan. Asuntovelallinen kiittää. Pankkiosakkeita ei ehkä juuri nyt kannata haalia.

Muut tekijät – trendin muutos 2016 aikana?

  • Q1/2016 – Öljyn hinta alkaa kallistua 2016? – lyhyellä tähtäimellä ylitarjonta jatkuu johtuen OPECin käyttäytymisestä sekä Iranin kauppapakotteiden perustu, mikä estää öljyn hinnan merkittävän nousun. Ali-investoinnit uuteen tuotantokapasiteettiin sekä Yhdysvaltojen liuskeöljytuotannon lasku pienentävät ylitarjontaa loppu vuonna 2016. Lopulta öljyntuottajamaiden intresseissä on nostaa hintaa supistamalla myös omaa tuotantoaan, kunhan riittävästi muiden toimijoiden kapasiteettiä on hävinnyt. Jokerina on Saudi-Arabian ja Iranin välien kiristyminen, mikä saattaa heilautella hintaa. Toisaalta kysyntäpuolelta saattaa tulla negatiivisia yllätyksiä esim. Kiinan osalta. Öljyn hinnan nousu tulee olemaan hyvin voimakasta. Veikkauksena on, että iso teema 2016 aikana. Q2/2016- Tarina osui melko hyvin oikeaan ja trendi jatkuu. Saudi-Arabian ja Iranin välienselvittely jäi onneksi OPEC-kokouksen kiukuttelun asteelle. Jos OPEC:in jäsenet toimisivat rationaalisesti, ne sopisivat tuotannon jäädytyksistä. Liusketuotannon määrä kun vielä laskee, niin sovun todennäköisyys kasvaa.         
  • Q1/2016 – Euro / dollari heikentymisessä nähty jo pohja? – Vaikka euro suhteessa dollariin on pysytellyt 1,1 tuntumassa maaliskuun rajun laskun jälkeen. Dollarin vahvuus perustui yllä kuvattuun rahapolitiikan eriytymiseen Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä. 2015 aikana Euro heikentyminen tuki niitä eurooppalaisia yrityksiä, joiden kannattavuudesta dollarimääräinen kauppa muodostaa merkittävän osan. Economistissa 1/2016 spekuloitiin, että nykyiseen valuuttatasoon olisi laskettu mukaan FEDin tulevat koronnostot sekä määrämuotoinen elvytys, minkä vuoksi odotettua hitaampi tai maltillisempi tahti nostosyklissä saisi aikaan euron vahvistumisen. Halpa euro ei siten enää välttämättä tue eurooppalaisten yritysten kysyntää kuten viime vuonna. Q2/2016- Tarina osui melko hyvin oikeaan. Mihin tästä? Euro on vahvistunut, mutta tuskin nousuvaraa on enää paljon jäljellä. 

Eurooppa – taloudelliset indikaattorit tukevat kasvun jatkumista (tilannekuvassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta)

  • Q1/2016 tilanteeseen nähden ei ole tapahtunut paljon muutosta. J. P. Morganin keräämistä keskeisistä taloudellisista indikaattoreista selvästi useampi on positiiviseen kuin negatiiviseen suuntaan kehittyviä.  Positiivisia signaaleja ovat ainakin kuluttajien luottamus, vienti, PMI, autojen rekisteröinti, vähittäiskaupan kasvu, rahoituskustannus sekä lainakysynnän kasvu. Talouden kasvu tukee myös yhtiöiden kehitystä. Ainut huolestuttava piirre on Saksan ja Ranskan laskevat PMI, jotka tosin ovat vielä yli 50 pisteen tason.
  • Yliarvioin viimeksi FEDin koronnoston vaikutuksen, sillä korkoja ei nostettukaan suunnitellusti. Nyt odotukset on painettu lattiaan, että yllättävällä koronnostolla on varmasti negatiivisia vaikutuksia.
  • Q2/ 2015 ja Q1/2016 johtopäätökseni oli seuraava: EKP määrämuotoisen elvytyksen jatkuminen, heikentynyt öljyn hinta sekä euron heikentyminen tukevat eurooppalaisia osakkeita. Uskon että indeksit nousevat vielä uusiin ennätystasoihin. Pyrin ostamaan osakkeita, joilla dollarimääräistä kauppaa.

Johtopäätös – 2015 nousua ajoivat öljyn hintalasku, euron heikentyminen sekä EKP-elvytys. Nämä leivät on nyt syöty. Kasvu lepää nyt kuluttajan varassa. Kiinaan heikentynyt aktiviteetti alkaa säteillä Eurooppaan. Oma analyysini on se, että paras kasvuvaihe alkaa olla nähty. Makroluvut tukevat vielä kasvun jatkumista.

Yhdysvallat – osakkeilla nousuvaraa enää hyvin vähän 2016 vahvasta kuluttajasta huolimatta

  • Yksityisen kulutuksen osuus Yhdysvaltojen BKT:stä on noin 2/3, minkä vuoksi yksityisen kuluttajan asemalla on merkitystä. Moni indikaattori tukee yksityisen kuluttajan aseman vahvistumista. Ainakin seuraavat indikaattorit ovat vahvistuneet: työttömyys laskenut, palkat nousussa, asuntorakentaminen sekä kauppa kasvussa ja nettovarallisuus noussut
  • Toisaalta koronnosto ja dollarin vahvistumisen heikentävät yhdysvaltalaisten yhtiön kilpailuasemaa. Lisäksi osakkeiden arvostuskertoimet ovat valmiiksi erittäin korkealla.

Johtopäätös – ostan erittäin valikoiden yhdysvaltalaisia yhtiöitä, joiden tuloksesta merkittävä osa muodostuu dollarimääräisestä kaupasta.                            

Kirja-arvostelu: Flash Boys – voiko markkinahintaan luottaa?

16/04/2016

Micheal Lewisin viimeisin teos Flash Boys – cracking the money code käsittelee osakkeen hinnan muodostumisesta sähköisessä kaupankäyntipaikassa kuten Nasdaq. Kirjassa esitetään mielenkiintoinen kysymys: ”oletko ikinä miettinyt sitä, miten osakekauppa käytännössä tapahtuu”. Romanttinen kuva osakkeen vaihdosta on perinteisesti ollut miehet huutamassa toisilleen hintoja dealing-salissa. Tämä ei ole ollut pitkään todellisuutta, vaan osakekauppa tapahtuu eri pörssien servereillä sähköisesti.  Kaupan toteutumista tiettyjen sääntöjen mukaan ohjaa ihmisen kirjoittama koodi. Kirjan keskeinen teema on se, että kaupankäynti ei enää pitkään aikaan tapahtunut sijoittajien etujen mukaisesti. Automatisoidusta kaupasta hyötyvät sijoittajien ja kauppapaikan välissä olevat tahot (pääasiassa rahoituslaitokset kuten Goldman Sachs) sekä robottikauppiaat (eng. high-frequency trading eli HFT), joista kirjassa on mainittu muiden muassa Citadel sekä GetCo.  Häviäjiä ovat tavalliset sijoittajat.

Kirjassa robottikauppiaat sekä välityspankit esitetään saalistajina, jotka vaanivat rehellisten sijoittajien rahoja.  Robottikauppiaiden saalistusmenetelmä yksinkertaistettuna menee seuraavasti. Sijoittaja haluaa ostaa 100 000 P&G osaketta. P&G:n osaketta myydään useissa eri pörsseissä  BATS, Nasdaq jne.) mutta ostotoimeksianto saapuu eri pörsseihin eri aikaan johtuen pörssien servereiden sijainnista.  Robottikauppiaalla on yhdessä pörssissä 100 osakkeen myyntitoimeksianto P&G:n osakkeesta. Tämän avulla robottikauppias pystyy haistamaan, että sijoittaja on myymässä isompaa siivua.  High-frequency ja kirjan nimi Flash Boys tulee siitä, että robottikauppiaat ovat optimoineet toimeksiannon etenemisen nopeuden (nopeat valokuidut, oman serverin sijainta, tehokkaammat signaalin reititysalgoritmit). Puhutaan siis nanosekunneista eli ajasta jota ihminen ei pysty käsittämään mutta se on bittiavaruudessa ikuisuus.  Lopputuloksena on se, että robottikauppiaiden toimeksiannot liikkuvat tietoliikenneverkossa muita nopeammin.

Palatakseni P&G:n ostoesimerkkiin robottikauppiaan saadessa tiedon sijoittajan ostoaikaista ryntää se nopeutensa turvin ostamaan P&G:n osaketta kaikista muista kauppapaikoista (engl. electronic front run) ja samalla asettaa ostamilleen osakkeille hieman korkeamman uuden myyntihinnan.  Tämä on robottikauppiaalle melko riskitön transaktio, sillä se tietää sijoittajan ostotoimeksiannon saapuvan myös muihin kauppapaikkoihin mutta pienellä viiveellä. Kaikki yllä kuvattu tapahtuu nanosekunneissa, minkä vuoksi sijoittajan on vaikea havaita tapahtunutta.

Kauppapaikat (Nasdaq tai BATS) ovat mukana juonessa, sillä HFT-yhtiöt maksavat niille palkkiota nopeamman yhteyden mahdollisuudesta. Kirjassa mainitaan, että robottikauppiaat ovat vaikuttaneet merkittävästi Nasdaqin hinnanmuodostuksen algoritmiin. Esimerkiksi oletko ikinä ajatellut, miksi osakkeen osto- tai myyntihinta pitää muodostaa neljän desimaalin tarkkuudella? Tämä siksi että robottikauppiaat haluavat päästä osto- tai myyntilaidan keulalle asettamalla hinnan 0,0001 euroa alhaisemmaksi (korkeammaksi).

Michael Lewisin kirja ei ole mikään tietokirja, vaikka se tarjoaa mielestäni hyvän ja kai faktaan perustuvan kuvauksen HFT-kaupankäynnistä. Kirja etenee muutaman rahoitusalalla toimivan mutta pyyteettömästi yhteistä hyvää tavoittelevan henkilön tarinana. Kirjan päähyviksiä ovat Brad Katsuyama ja Ronan Ryan, jotka perustavat uuden reilunkaupan IEX-pörssin. Tämän kauppapaikan toiminnan sääntöjen tavoitteena on mitätöidä robottikauppiaiden kaikki mahdollinen etu. Sijoittaja voi luottaa siihen, että osto- ja myyntilaidat ovat reiluja.

Omia ajatuksia kirjasta

Kirjassa esitetään kovaa kritiikkiä robottikauppaa vastaa. Ensinnäkin HFT-yhtiöt ovat turha välikäsiä, jotka riistävät tavallista sijoittajaa mutta eivät lisää millään tavoin yhteistä hyvää. Robottikauppa ärsyttää jopa Buffettia. Toiseksi robottikauppa muuttaa osakemarkkinoita epästabiileimmiksi. Tämä johtuu siitä, että HFT-yhtiöiden käyttämät algoritmit yhdistettynä kauppapaikkojen lukuisiin ominaisuuksiin on tehnyt kaupan muodostavasta koodista erittäin monimutkaista. Kirjan mukaan 2010 nähty flash crash on vielä pientä. Todellisena uhkakuvana on globaalisti tapahtuva flash crash.

Miksei robottikauppaa ole sitten kielletty? Keskeinen argumentti on HFT-yhtiöiden puolesta on se, että ne tuovat merkittävän osan likviditeetistä osakemarkkinaan. Nykyään selvästi yli puolet osaketoimeksiannoista tulee robottikauppiailta.     

Kirjan sisältö ei ole pelkkää viihdelukemista. Myös Euroopassa HFT-yhtiöt muodostavat yli 40 % kaupankäyntivolyymistä. Luku on todennäköisesti kasvussa. Kirjassa mainitaan kauppapaikkana Nasdaq, joka on itsessään pörssissä listattuna. Esimerkiksi Helsingin pörssi ei ole suomalaisten pankkiirien iloinen kauppapaikka, vaan yksi Nasdaq-konserniin kuuluvista servereistä, jossa suomalaisten yhtiöiden osakevaihto tapahtuu. Siinä mielessä robottikauppa koskettaa myös suomalaista piensijoittajaa ja asiasta on syytä olla tietoinen.

Toisaalta kirjan esittämät uhkakuvat eivät mielestäni kosketa niinkään piensijoittajaa, joka käy kauppaa maksimissaan muutaman tonnin toimeksiannoilla. HFT-yhtiöiden uhreina ovat rahastot ja institutionaaliset sijoittajat. Kirja kasvatti ymmärrystäni robottikaupan saloista. Nykypäivän volatiili markkinaympäristö hyödyttää juuri HFT-yhtiöitä, mikä voisi olla hyvä sijoitusidea. Ehkei sentään.

Kirjan paras opetus on kuitenkin se, että osakkeen osto- ja myyntilaitoihin ei voi oikein luottaa. Kirja vahvistaa käsitystäni siitä, että ei pitäisi ikinä tehdä Market-toimeksiantoa vaan käytä Limitiä.

Flash Boys kirjana oli mielestäni selvästi huonompi kuin Michael Lewisin finanssikriisiä käsittelevä the Big Short. Tämä selittyy sillä, että aiheena Big Short on huomattavasti mielenkiintoisempi.

Portfolion seurantatyökalu

01/04/2016

Kirjoitin jokin aika sitten salkun hajauttamisesta sekä oman strategian mittauksesta.  Nyt on aika siirtyä teoriasta käytäntöön. Olen viime aikoina koodaillut VBA:n avulla omaa salkkuohjelmaa, jonka avulla oman salkun seurantaa pystyy automatisoimaan mahdollisimman pitkälle. Jossain vaiheessa päivittelin käsipelin kurssi- ja valuuttatietoja. Aina kuitenkin innostus lopahti jossain vaiheessa ja portfolio ei ikinä ollut ajan tasalla. Jospa nyt jaksaisi nappia painaa. Pyrin kuvien avulla visualisoimaan oman salkun rakennetta aikeisemman kirjoituksen mukaisesti. Inspiraatiota olen ottanut eri varainhoitofirmojen salkkuesitteistä.

Omassa salkussani ei ole tällä hetkellä kovin montaa osaketta, minkä vuoksi salkkutyökalu tuntuu ehkä turhalta. Olen vielä aikeissa enemminkin myydä kuin ostaa. Uskon ainakin toistaiseksi VIX30-strategiaani. Mennään vielä sillä teesillä, että helmikuussa nähty laajalla rintamalla tapahtunut lasku toistuu vielä.

Lataa työkalu

Ohessa on latauslinkki portfoliosta.

Makro on vasta beta-asteella ja todennäköisesti sisältää erinäisiä virheitä. Näitä pyrin korjaamaan jahka huomaan niiden synnyn. Ajatuksenani on tulevaisuudessa kehittää salkkutyökaluun tilastollisia ominaisuuksia sekä salkun osinkokehityksen kuvaajia.

Vastuurajoituksena sen verran, että Excel sisältää makron, joten saa käyttää omalla vastuulla. Sen verran kuitenkin varoituksena, että makro tyhjentää Explorerin sivumuistin.