KUUKAUSITTAISET ARKISTOT: October 2016

Palasin Omega Healthcaren omistajaksi

28/10/2016

Myin Omega Healthcaren omistukseni heinäkuun lopulla, kun kurssi saavutti laskemani myynnin tukitason noin $35,5. Loppukesästä kurssia ajoi FEDin koronnoston lykkääntyminen sekä keskuspankkien määrällinen elvytys, mikä toi bondirahaa osakemarkkinoille. Tämä heijastui myös Omega Healthcaren osakkeeseen. Lisäksi hyvät Q2-luvut tukivat kurssin parantumista, kun ohjeistusta 2016 FADista parannettiin.     

Syyskuussa FEDin joulukuisen koronnoston todennäköisyys alkoi taas kasvaa, mikä käänsi Omega Healthcaren kurssin laskuun. Nousevat korot vaikuttavat erityisen voimakkaasti juuri REIT:hin, sillä niillä on muita sijoitusluokkia korkeammat velkakertoimet ja sitä kautta suuremmat korkokulut.

27.10.2016 palasin Omega Healthcaren omistajaksi ostamalla 40 osaketta hintaan $31,16.  Kokonaiskustannus oli noin 1246 dollaria (1143 euroa). Kesäinen myynti alkoi hieman kaduttaa, kun menetin laadukkaan osinkoyhtiön.  Lisäksi koen, että helmikuinen investment thesis on vielä voimassa

  • Kannattavuuden momentum: Yhtiö ennustaa FADin (Funds Available for Distribution) nousua vuodelle 2016. Väestön kasvu ja vanheneminen takaa markkinakasvun pitkällä aikajänteellä.
  • Hyvä osinkosijoitus: Osinkotuotto 0,61 dollaria kvartaalissa per osakkeelta, mikä vastaa noin 8 % dividend yieldiä. Historiallisesti yhtiö on nostanut osinkoaan sentillä per kvartaali.
  • Kiinteistösalkun hyvä hajautus: Yhtiön portfolio on jakaantunut hyvin sekä maantieteellisesti (44 osavaltiota) että operaattorien (suurin 7%) suhteen.
  • Verrokkeihin nähden OHI:lla on alhaisin velkavipu

Ostohetki valikoitui teknisen analyysin perusteella. ”Köyhän miehen” analyysissä noin 31 dollaria muodostaa ostolle tukitason. Tämän tason alle kurssi ei mennyt toukokuussa, kun viimeksi hermoiltiin FEDin koronnostosta. Lisäksi RSI on lähellä 30, mikä signaloi ylimyyntitilannetta osakkeelle.

Tekninen analyysi

omaga_ta2

Twitter sijoittamisen apuna

22/10/2016

Kävin töissä somen pikakoulutuksen jokin aika sitten. Kurssista sain idean hyödyntää Twitteriä sijoittamiseen. En kuitenkaan ihan siihen usko, että Twitterin syövereistä voisi löytyä jotain ”uutta” tietoa. Esimerkiksi Forbesin jutussa Twitteristä tai sosiaalisesta mediasta kerrotaan löytyvän selitys osakekurssin käyttäytymiselle. Sen sijaan Twitterin avulla pääsee nopeasti selville päivän taloustapahtumista ja saa uusia ideoita sijoittamiseen. Lisäksi Twitter mahdollistaa salkun osakkeiden sujuvan seurannan.

Markkinoiden seuraaminen: Sähköisen median aikana uutiset ilmestyvät normaalin verkon lisäksi Twitterissä. Melko hyvän katsauksen päivän tapahtumista saa seuraamalla esimerkiksi Kauppalehteä tai Bloomberg Marketsia.   

Uusia ideoita. Seuraamalla muita bloggareita voi saada vinkkejä uusista sijoituksista tai muuten vaan tavasta ajatella sijoittamisesta. Esimerkiksi itseäni kiinnostaa, miksi joku on ostanut tai myynyt.

Osakkeiden seuranta: Twitterissä on ollut käytössä vuodesta 2012 lähtien Cashtag-ominaisuus, jolla näkee osakkeesta käytävää keskustelua. Cashtag toimii samaan tyylin kuin hashtag (#) eli $-merkki laitetaan vaan osakkeen tickerin eteen. Esimerkiksi Fortumin cashtag on $FUM1V.  Alla on kuvattu $FUM1V:n keskustelua Twitterissä. Seuraamalla tätä keskustelua voisi teoriassa päästä kärryille osakekurssia ajavista voimista, kuten alun Forbesin jutussa puhuttiin.   

fum1v

Twitterin käytön haasteet

Mielestäni Twitterin ongelmana on valtava “tiedon” määrä. Miten tätä massiivista tietotulvaa pystyisi parhaiten suodattamaan ja jäsentämään? SocialTimesin artikkelissa esitellään tähän joitain vaihtoehtoja. Näistä mielenkiintoisimmat olivat

Twitterin Listat-ominaisuus: Listojen avulla seurattavat käyttäjät voidaan ryhmitellä eri teemojen ympärille.  Listoja voi luonnollisesti päivittää ja muokata haluttuun muotoon.      

Dashboard-sovellukset: Twitterin ympärille on luoto sosiaalisen median hallinnan työkaluja, kuten HootSuite. Työkalujen avulla twiittejä voidaan jäsennellä tehokkaammin, kuin mitä Twitterissä itsessään on mahdollista. Hallintaohjelmissa mahdollisuuksien kirjo on luonnollisesti valtaisa.      

Twitterin hyödyntäminen käytännössä

Lähdin puhtaalta pöydältä tutkimaan sitä, miten Twitteriä voisi hyödyntää omassa sijoitustoiminnassa. Tarkoitusta varten perustin oman Twitter-profiilin@StoaSijoittaja. Ajatuksena on Twitterin avulla tehostaa markkinoiden seurantaa ja saada uusia ideoita sijoittamiseen. Lisäksi Twitterin viestejä on huomattavasti nopeampi tuottaa kuin blogikirjoituksia, minkä vuoksi se toimii hyvin blogin jatkeena.

Markkinoiden seurannan työkalu

Loin Twitteriin aluksi kaksi Listaa News ja Bloggers. Newsin alle ajattelin kerätä virallisia talousuutisia tuottavia medioita. Tällä hetkellä News-listallani on vain Kauppalehti sekä Bloomberg Markets. Aluksi tuntui, että kaksi on liian vähän. Melko hyvin näitä kahta seuraamalla pääsee kuitenkin selville kotimaan ja ulkomaiden taloustapahtumista. Bloggers-listallani ajattelin keräillä hyviä sijoitusblogien pitäjien Twitter-tilejä (kuten @Dividendhawk). Kyllä siellä hyviä ideoita tuntuu löytyvän.

Latasin SocialTimesin artikkelin suosittelemana Hootsuite-sovelluksen puhelimeeni, vaikka Twitterin appsi on itsessään ihan ok.

hootsuite

Dashboard-ominaisuus toimii yllättävän tehokkaasti juuri puhelimessa, kun eri aihe-alueiden Listojen välillä pystyy liikkumaan sulavasti. Siirtyminen toimii samaan tyyliin kuin Helsingin Sanomien iPhone-sovelluksessa. Mikä tekee HootSuitesta erityisen hyvän on se, että sen dashboardiin voi tallentaa cashtagejä. Niiden välillä voidaan liikkua samalla tavalla kuin Listojen. Tätä ominaisuutta en löytänyt Twitteristä.  Näin oman salkun osakekohtaisia keskusteluja voi seurata mielestäni melko näppärästi.   

 Blogia täydentävä media    

Twitter täydentää omaa kehityspolkuani sijoittajana. Alusta saakka blogin tarkoituksena on ollut kehittää omaa ajatteluani tutustumalla eri sijoituksen aihealueisiin ja kirjoittaa niistä tärkeimmät havainnot. Twitterin roolina on enemmän kommentoida lyhyesti sen hetkisiä sijoitukseen liittyviä tapahtumia. Näkisin seuraavat erot Twitterin ja blogin välillä:

  • Twitteriin on näppärämpi kommentoida lyhyesti päivän sijoitustapahtumista (linkin kera) tai yksinkertaisesti retwiittaamalla mielenkiintoista uutista. Blogissa valittuun aiheeseen pystyy paneutumaan huomattavasti syvällisemmin, kun merkkejä on käytössä yli 140.
  • Twitterissä on helpompi ylläpitää sijoituspäiväkirjaa tehdyistä kaupoista. Vastaavasti jokaisen oston ja myynnin päivittäminen blogiin on hyvin raskasta. Toisaalta blogiin on helpompi kuvata laajemmin osakkeen oston perusteluita.
  • Twitterin päivitysvälin pystyy pitämään blogikirjoitusta tiheämpänä. Aikani ja kiinnostukseni riittää kuukaudessa yhden tai kahden laajemman blogikirjoituksen tekemiseen. Twitterin päivittämisen tai retwiitin pystyy tekemään pienellä vaivannäöllä.

Markkinanäkemys Q4/2016

09/10/2016

Oma näkemykseni osakemarkkinoiden kehitystä ajavista tekijöistä 1-9/2016

Tammikuussa pohdiskelin, olisiko markkinaromahduksen vaara olemassa. Kuinka ollakkaan S&P laski roimasti tammi-helmikuussa. Romahdusta selitti pitkälti Kiinasta kantautuvat heikot makrotalouden kehitystä kuvaavat luvut. Samalla Kiinassa muistaakseni päättyi suuromistajien myyntirajoitukset, mikä osaltaan lisäsi myyntipainetta. Lisäksi öljyn hinta laski voimakkaasti, minkä seurauksena öljyvaltioiden rahastot joutuivat myymään osakeomistustaan paikatakseen valtion talouden alijäämää.

Mutta helmikuun puolessa välissä kurssilasku tyrehtyi yhtä nopeasti kuin se oli alkanut. Eri alueiden keskuspankkien toimet ovat tukeneet voimakkaasti osakekursseja. Euroopassa ja Japanissa määrämuotoinen elvytys on jatkunut ja ohjauskorot on painettu negatiiviseksi. Oinastelemani FEDin koronnosto on jäänyt toteutumatta monta kertaa 2016 aikana. Samaan aikaan Kiinassa viranomaiset ilmoittivat, että luottakaa vaan meihin pidämme talouden kasvu-uralla. Tämä velkavetoinen kasvu on alkanut näkyä myös makroluvuissa. Ainakin Kiinan PMI on kääntynyt yli 50 pisteen heinäkuussa.

Britannian EU-äänestys yllätti kahdesti. Juhannusaamuna heräsin täysin odottamattomaan uutiseen, kun britit äänestivät EU-eron puolesta. Tämä aiheutti kuitenkin hermoilua markkinoilla vain pariksi päiväksi ja kuukauden päästä kurssit olivat palautuneet Brexitiä edeltäneelle tasolle. Ainakin itselle Brexitin jälkeen koettu kurssiralli tuli itse äänestystulosta isompana yllätyksenä. Päätöksen aiheuttamat negatiiviset asiat tapahtuvat vasta pitkässä juoksussa mutta punnan kurssin heikentyminen sekä maan keskuspankin koronlasku antaa buustia osakkeille heti.

Markkinanäkemykseni 09.10.2016

Keskuspankkien toimien takia osakesijoittaminen on juuri nyt erittäin haasteellista.  1) Fundamentit eivät tue merkittävää nousua. Osakkeiden arvostuskertoimet ovat jo valmiiksi historiaan nähden erittäin korkealla tasolla. Samalla yhtiöiden keskimääräinen kannattavuuskehitys vaikuttaisi kääntyneen laskuun.  Kannattaa katsoa. 2) Toisaalta keskuspankkien löyhälle rahapolitiikalle ei näy loppua. Ajanhenki on nyt se, että ”osakkeet ovat kaupungin ainoa peli”, kun muiden vähemmän riskillisten sijoitusinstrumenttien tuotot on painettu nollaan. Ns. FED-mallin mukaan tämä johtaa luonnollisesti siihen, että keskimääräisen P/E-luvun tulee nousta 🙂 Tämä ei voi lopulta päättyä onnellisesti.  3) Kiinan velkaongelman kärjistymisen ajankohtaa on mahdoton ajoittaa oikein. Yliarvoin sen merkityksen viimeksi. 4) Jotain yllättävää tulee loppuvuonna tapahtumaan.                       

1 ja 2) Arvostus – Koronnosto pienentää osakkeiden tuottoa suhteessa muihin sijoitusinstrumentteihin

  • P/E-tasot ovat nousseet (taas) historiallisesti erittäin korkealle. Tämä on ehkä itselleni yksi suurimmista vaaran merkeistä, joka kehottaa myymään. Buffet suhteuttaa BKT:n markkinakehitykseen, mikä kertoo markkinoiden olevan selvästi yliarvostettu. Miten paljon osakkeilla on enää nousuvaraa?
  • Suhteellinen vastaan absoluuttinen arvostus. Osakkeet ovat absoluuttisilla mittareilla kalliita mutta suhteutettuna bondien (tai ylipäätänsä muiden omaisuusluokkien) hintoihin ne ovat edelleen halpoja. Jo kesällä 2015 olin sitä mieltä, että osakkeiden suhteellinen halpuus tukee osakekursseja. Keskuspankkien on erittäin haasteellista perääntyä elvyttävästä politiikasta ilman selvää talouskasvua, minkä vuoksi kurssien on vaikea laskea tuntuvasti.   

3) Kiina 

Ehkä suurin puutteeni markkina-analyysissäni on Kiinan talouden merkitys. Monta keskeistä markkinadraiveria voidaan selittää Kiinan kehityksen avulla.

  • Ensinnäkin Kiinan markkinalla on hyvin suuri merkitys yhtiöille globaalisti. Kiinan teollisuustuotannon lasku näkyy saksalaisen investointituotteiden tai autojen myynnin heikkoutena. Tämä aktiviteetin pienentyminen vientivetoisilla toimialoilla alkaa säteillä myös muualle talouteen. Esimerkiksi Kone kertoo Q1/2016 osavuosikatsaukseen seuraavaa ”Koko vuonna odotamme Kiinan markkinan laskevan 5–10 %. Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys Kiinassa oli arviomme heikommasta päästä”.
  • Toiseksi markkinan tunnelma muuttuu globaalilla skaalalla hyvin negatiiviseksi, jos Kiinasta tulee huonoja uutisia. Tämä on seurausta ensimmäisestä kohdasta.

Kiinan taloudesta itselläni on mielessä kolme keskeistä teemaa   

  • Kiinan taloutta on kasvattanut voimakas velkaantuminen. Economistin mukaan velan kasvu on vasta viimeaikainen ilmiö. EKP voi vain haaveilla vastaavasta määrämuotoisesta elvytyksestä, missä valtioyhtiöt pakotetaan ottamaan lainaa valtion toimesta.  Viime aikoina huolestuttavaa tässä on ollut se, että yhtiöt eivät selviä rahoitusvelvoitteistaan. Velkaa on paikattu uudella velalla. Huonosti performoivien yhtiöiden osuus on selvässä nousussa. Lisäksi asuntomarkkinassa on havaittavissa kuplan tunnusmerkkejä.  Economistin artitikkelin kuvaajassa on osuva otsikko ”what could go wrong”.
  • Kiina ei ole puhdas markkinatalous, vaan valtio on keskeinen vaikuttaja oman budjettinsa sekä valtioyhtiöiden kautta. Toistaiseksi valtio on pystynyt pitämään ohjakset käsissä. Valtio on ollut alkuvuonna aktiivinen infrastruktuuri- sekä rakennusteollisuudessa.
  • Soft versus hard landing millä viitataan talouskasvun voimakkaan muutokseen sekä taantuman välttämiseen. Kiinan kohdalla kysymys kuuluu, muuttuko talouden pitkään jatkunut nopea kasvu erittäin alhaisen kasvun aikaan tai jopa taantuman (hard-landing). Vai hidastuuko kasvu mutta pysyy kuitenkin kohtuullisella tasolla (soft-landing), jolla taantumaa ei voida pitää todennäköisenä. Hard-landing scenaariota tukee yllä kuvatun velkakuplan puhkeaminen, jolla ongelmaa on pystytty toistaiseksi siirtämään. Toiseksi Kiinan talous ei pysty sopeutumaan riittävän nopeasti talouden rakennemuutokseen, jossa valmistusteollisuuden laskua ei pystytä korvamaan palveluteollisuudella. Soft-landing  scenaariota tukee Kiinan valtion tukitoimet pelastavat talouden, mikä näkynyt talouden vilkastumisena vaisun alkuvuoden jälkeen.                 

Johtopäätös – edes uhka velkakuplan puhkeamisesta ja / tai valtion tukitoimien päättyminen hidastavat taloutta ja luovat suuremman uhkakuvan globaalin talouden ylle. Jotenkin tulee mieleen Yhdysvallat 2006, jossa talouskasvua saatiin jatkettua vielä vuodelle löyhän rahoituksen ansiosta. Markkinahermoilu tulee jossain vaiheessa. Hyväksytään kuitenkin että velkakuplan puhkeaminen ei tapahtu hetkessä ja sen oikein ajoittaminen on lähes mahdotonta.

3) Muut seikat

1/2016 Economistissa oli mainittu pari poliittista teema, jotka voivat toistua 2016 aikana

  • Kirjoitin aiemmin, että “Iso-Britannia järjestää kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä 23.6. Markkinoille olisi myrkkyä jo 2016 aikana, jos erinäiset vaalikyselyt alkavat pitää eroa todennäköisempänä vaihtoehtona. Päättämättömien äänestäjien suhteellinen osuus on vielä merkittävä, minkä vuoksi jännitys säilyy. Pitäisi nousta uutisotsikoihin laajemmin kesäkuun alusta lähtien.” Tämä riski toteutui mutta sillä ei juuri ollut vaikutusta.
  • Loppuvuodesta sama kuvio Yhdysvalloissa eli vaalit marraskuussa 2016. Markkinoiden epävarmuus kasvaa, jos Donald Trumpin vaalivoitto alkaa näyttää todennäköiseltä. Viimeistään kourintakohun jälkeen Trumpin voitto näyttää melko epätodennäköiseltä.
  • Kreikka sai rahansa ilman suurempia otsikoita.

Politiikan merkitys on ollut yllättävän vähäinen. Jostain tulee yllätys. Muutoin on liian tylsää. Voisiko esimerkiksi Deutsche Bank aiheuttaa isompaa häiriötä finanssimarkkinoilla?

Johtopäätös

Pakko muuttaa omaa ajattelua ja myöntää tappio. Ennustamani markkinalasku ei näytä nyt todennäköiseltä. Niin kauan kuin keskuspankkien löyhä rahapolitiikka jatkuu, ostan osakkeita maltillisesti dipeissä.

Aina on opetettu, että älä pelaa keskuspankkeja vastaan. Tänä vuonna ei ole kannattanut noudattaa kyseistä neuvoa, sillä esimerkiksi FED on joka kerta pidättäytynyt koronnostosta aiemmista puheistaan huolimatta. Tähän kelkaan ajattelin hypätä nyt itsekin.