KUUKAUSITTAISET ARKISTOT: January 2017

Sijoita kuin Buffett pohjoismaisiin osakkeisiin

15/01/2017

Mahdollista ”Trump dump” -laskumarkkinaa odotellessa on hyvä miettiä jo valmiiksi mielenkiintoisia sijoituskohteita. Yksi vaihtoehto olisi sijoittaa kuin Warren Buffett. Tämä on sinänsä helppoa, sillä hänen sijoitusyhtiö Berkshire Hathawayn salkun sisältö on kaikkien nähtävillä esimerkiksi Dataromassa. Helpoiten Buffettin salkun saa kopioitua ostamalla Berkshire Hathawayn ($BRK.B) osakkeen. Osinkosijoittajan näkökulmasta tämä on huono vaihtoehto, sillä yhtiö ei maksa osinkoa.

Toinen vaihtoehto olisi ostaa itselle suoraan samat salkkuosakkeet. Omasta mielestäni tämä strategia on kallis, sillä yhtiöiden arvostukset ovat erittäin korkealla (kuten indeksit Yhdysvalloissa yleisesti). Esimerkiksi salkun suurimman yhtiön Kraft Heinzin P/E on noin 38x ja dividend yield 2,8%. Muidenkin salkun yhtiöiden hinnassa tuntuu olevan Buffett-lisää.

Oma ideani on rakentaa köyhän miehen Buffett-salkku pohjoismaisista osakkeista, joiden arvostuskertoimet ovat lähempänä maanpintaan. Ajatuksena on, että vastinparien liiketoimintalogiikat ja moat muistuttavat mahdollisimman paljon toisiaan.

Kraft Heinz tai KHC (22,63% salkun painosta) vs. Orkla

Yksinkertaistaen molemmat yhtiöt ovat kokoelma kuluttajalle suunnattuja elintarvikebrändejä (Orklalla valikoima laajempi käsittäen myös esimerkiksi laastareita ja vitamiineja). Alepan hyllyltä löytyy Orklan Felix -ketsuppia ja KHC:n Heinzin vastaavaa tuotetta. KHC toimii globaalisti mutta Orkla on keskittynyt lähinnä Pohjoismaihin ja Baltiaan. 

Orklan tuotteita löytyy siis lähi-Alepasta runsaasti kuten Taffelin sipsit, Ekströms-mehutiivisteet tai Jordanin hammasharjat. Yhtiön koko luo skaalaetuja ja neuvotteluvoimaa. Orkla on pitänyt osingon tasan 2,5 kruunussa ja investoinut ylimääräisen kassavirran orgaaniseen kasvuun sekä uusiin yrityskauppoihin, joita se teki kolme viime vuonna. Yhtiön liikevaihto ja kannattavuus näyttää kasvaneen kivasti viimeiset kolme vuotta. Orklan analysointia haittaa se, että yhtiön omistuksessa on vesivoimaa, kiinteistöjä ja merkittäviä osakkuusyhtiöitä (Sapa ja Jotun).

Wells Fargo tai WFC (16,49 %) vs. Nordea

Mielestäni Nordea on yksi parhaiten johdetuista pohjoismaisista pankeista ollen paras verrokki Wells Fargolle. Osingonjaossa Nordea tarjoaa selvästi parempaa tuotto-%, joka Nordealla on 6,15% ja WFC:llä vastaavasti 2,75%. Myös P/E:llä Nordea on halvempi. Nordean tuloskunto on pysynyt ok tasolla negatiivisesta korkoympäristöstä huolimatta. Itsellä pankkiosakkeet eivät ole seurannassa. Nordean osakkeelle paras ostohetki on tyypillisesti silloin, kun osakemarkkinalla hermoillaan yleisesti pankkien tilanteesta kuten viimeksi Deutsche Bankin kanssa.     

Coca Cola tai KO (13,14 %) vs. Royal Unibrew tai RUB

Tähän en löytänyt hyvää verrokkiyhtiötä, sillä pohjoismaisten toimijoiden tuotevalikoimaan kuuluvut vahvasti myös alkoholipitoiset juomat (lähinnä oluet). Omaksi vallinnaksi Coca Colan verrokiksi tuli tanskalainen Royal Unibrew. Yhtiö on siinä mielessä verrokki, että sillä on Pepsin jakelusopimus Suomessa, Tanskassa sekä Baltian maissa.  RUBilla on vahva markkina-asema ainakin Suomessa Hartwallin oston myötä sekä kotimaassaan Tanskassa. Tuotevalikoimassa on laajalti olutmerkkejä, joita menee myös vientiin.

Lukujen valossa yhtiön kehitys on ollut erittäin vahvaa ainakin viimeiset kolme vuotta. Verrattuna Coca Colan laskevaan liikevaihtoon ja kannattavuuteen Royal Unibrew on onnistunut kasvamaan tasaisesti. RUBin tase on tällä hetkellä vahva, mikä mahdollista uudet yrityskaupat ja / tai korkeamman osingon sekä osakkeiden takaisinostot. Viime vuoden osingolla dividend yield olisi noin 2,9 % luokkaa ja osingonjakosuhde 58% tasolla. 2016 tulos mahdollistaa osingon kasvattamisen.

IBM (10,02%) vs. Allgeier

Buffettin salkun suurimmilla painoilla olevista osakkeista IBM vaikutti kaikkein mielenkiintoisimmalta näin arvosijoittajan näkökulmasta. Yhtiön osalta ei ehkä voida puhua ylihintaisesta osakkeesta, sillä arvostuskertoimet ovat varsin maltilliset P/E:n ollessa noin 13x.  IBM on kärsinyt teknologiamurroksesta, jossa uudet pilvipalvelut ovat korvanneet yhtiön syömähampaan perinteisen järjestelmäliiketoiminnan. Liikevaihto on laskenut viimeiset 18 kvartaalia putkeen. Iso mutta liikevaihdon lasku näyttää stabiloituvan Q3/2016 aikana, kun yhtiön uudemmat liiketoiminnat (kuten Analytics ja Cloud) ovat saavuttamassa kasvussa ”vanhan” liiketoiminnan laskua.  Osakkeen noin 3,4% osinkotuotto sekä alhainen arvostustus houkuttelisi mutta pitää uskoa liiketoiminnan käänteeseen.     

Pohjoismaissa on monta hyvää vaihtoehtoa IBM:n verrokiksi esimerkiksi KnowIT tai Tieto. Itse löysin kuitenkin Saksasta mielenkiintoisen IT-alan yhtiön. Allgeier tarjoaa IT-palveluita laajalla skaalalla (pilvipalvelut, asiakkaille ERP-ratkaisuja ja ohjelmistoja sekä IT-henkilöstövuokrausta). Yhtiön arvostuskertoimet olivat maltilliset EV/EBITDA noin 6,5x ja dividend yield 4%. Alhaisista kertoimista huolimatta liiketoiminta on kasvanut tasaisesti.

American Express tai AXP (7,54%) vs. Nets

American Express tarjoaa korttipalveluita kuluttajille.  Yhtiön toiminta on riippuvaista siitä, paljonko kuluttajat käyttävät korttiaan. Yhtiön päämarkkina on Yhdysvallat. Kilpailu siellä on ilmeisesti kovaa, sillä maan toiseksi suurin vähittäiskauppa Costco vaihtoi AmExit Visaan, mikä painaa osaltaan AXP:n liikevaihtoa 2016 ja 2017 aikana alaspäin.

Pohjoismainen vastinpari AXP:lle on Nets, jonka liikevaihto kasvaa eikä vähene kuten American Expressin. Nets on tuore tapaus, sillä se listattiin Kööpenhaminan pörssiin viime vuoden syyskuussa. Nets muodostaa maksuliikenteen infrastruktuurin Pohjoismaissa. Yhtiö on ilmeisesti ainoa debit-korttien operoija Tanskassa ja Norjassa. Lisäksi yhtiö tarjoaa maksuratkaisuja yrityksille. Esimerkiksi Netsin maksukortinlukijoita on yli 240 000 yrityksellä. Pienistä puroista syntyy iso virta. Netsin vahvuutena on kilpailun puute ja korkea alalle tulon kynnys. Suuruuden ekonomiasta on tässä hyötyä. Osinkoja joutuu odottelemaan ensi vuoteen, kun yhtiö sulattelee velkakuormaansa vielä tämän vuoden. Tässä ostan argumentin pitkäjänteisestä sijoittamisesta. Nykykurssilla yhtiön arvostuskertoimet ovat varsin korkeat 2016E P/E arviolta 25x mutta hyvästä kassakonversiosta, liiketoiminnan vakaudesta ja kasvusta voi joutua maksamaankin. Lukuanalyysiä haittaa IPOttaminen.           

Lähteet

Artikkelin Buffettin salkkuyhtiöiden P/E:t ja osinkotuotot poimin MarketWatchistä. Pohjoismaisten verrokkien luvut ovat omaa analyysiäni ja saattavat sisältää virheitä. Pahoittelut etukäteen.

Pelikirja vuodelle 2017

08/01/2017

Positiivinen sentimentti jatkunee ainakin alkuvuoden

J.P. Morganin markkinaopasta tutkimalla saa varsin positiivisen kuvan globaalin talouden tilasta. Jos yhteen tunnuslukuun kiteyttää, niin globaali ostopäälliköiden indeksi saavutti korkeimman arvon 52,7 nyt joulukuussa ajanjaksolla 1/2015 – 12/2016. Yhdysvalloissa on tällä hetkellä täystyöllisyys, Kiinan talouskavun kulmakertoimen lasku taittui kesän jälkeen orastavaksi nousuksi ja Euroopassa Saksan talouden luvut ovat juuri nyt vahvat. Keskuspankin rahapainolla, velkarahalla ja negatiivisella korolla on paljon merkitystä.       

Tunnelmaa ei lähiaikoina vaikuttaisi pilaavaan mikään. Viime vuonna nähtyä ilonpilaajaa (kuten öljyn hintaromahdus) ei ole lyhyellä tähtäimellä näköpiirissä. Tuskin olemme nähneet vielä indeksien huippuarvoja.

Kurssit kääntyvät laskuun vahvan alun jälkeen, kun äänestäjät joutuvat tilille valinnoistaan

Osakemarkkinat ovat nousseet selvästi nopeammin kuin yhtiöiden tulokset ovat parantuneet. Trumpin fiskaalielvytys on leivottu etukenossa osakkeiden hintoihin, vaikka mies ei ole vielä edes kruunattu presidentiksi. Helmi-maaliskuun tuloskausi voi tuoda mukaan ikäviä yllätyksiä, kun yhtiöt joutuvat perustamaan ohjeistuksensa realismiin. Punnan heikentyminen on nostanut kaiken järjen vastaiset FTSE100 uusille ennätystasoille. Juuri nyt yhdysvaltalaiset ja UK:n osakkeet eivät tunnu houkuttelevilta. Sen sijaan eurooppalaisissa osakkeet voisivat olla noususta huolimatta ostettavia.

Omassa pelikirjassa odotan dollarin vahvuuden ja FEDin koron nostojen alkavan näkyä negatiivisesti osakekursseissa kuluvan vuoden aikana erityisesti USAssa. Lisäksi inflaation vaikutukset tulevat esiin loppuvuonna. Indeksit palaavat lähemmäksi fundamenttejä eli yhtiöiden todellisia tuloksia. Yliarvostuksen purkautuminen laskee kursseja.  Brexit-neuvottelut käynnistyvät maaliskuussa, jolloin päätöksen todelliset vaikutukset selviävät ollen tuskin taloutta piristäviä. Todelliset ostopaikat tulevat vasta keväällä tai myöhemmin syksyllä…

Politiikka – tulevat äänestykset voivat tarjota ikäviä yllätyksiä ja TrumpBrexitin vaikutukset realisoituvat 2017 aikana

  • Euroopassa äänestetään tänäkin vuonna isoissa maissa ja EU-vastaisten ”populistien” vaalivoitto on mahdollinen.
    • Rankan seuraavaksi presidentiksi voidaan valita Marie Le Pen kesäkuussa.
    • Saksassa on lokakuussa vaalit, jossa selviää jatkaako Merkel vielä neljännelle kaudelle. Merkel tuntuu olevan viimeisiä vahvoja politiikkoja, jotka puolustavat nykymuotoista EU:ta. Vaihtoehto Saksalla -puolueen kannatus on nousussa mutta edellään kovin kaukana pääpuolueista.
  • Vaalien tuloksella ei näyttäisi olevan välitöntä vaikutusta osakemarkkinoihin. Politiikan muutokset vaikuttavat viiveellä reaalitalouteen. 2017 nähdään, mitä käytännössä Trumpin valinta 20.1. tarkoittaa. Samoin Brexit käynnistyy oikeasti, kun artikla 50 aktivoinnin deadline on 31.3.2017.
    • Riskinä ovat kauppasodat tai vapaakaupan rajoitukset, mitkä eivät voi olla vaikuttamatta myös yritysten toimintaan.
    • Riskinä on myös häiriö USAn ja Kiinan suhteissa, millä saattaa olla arvaamattomia vaikutuksia. Tästä saatiin esimakua Trumpin soitellessa Taiwaniin.

Rahapolitiikka – inflaatio tekee paluuta, mikä aiheuttaa suunnan muutoksen?   

  • Merkittäväksi teemaksi vuonna 2017 näyttää tulevan inflaation paluu. USA:ssa on käytännössä täystyöllisyys, mikä tarkoittaa palkkojen nousua. Samaan aikaan raaka-aineiden hinnat ovat kohonneet, mikä on näkynyt korkeimpina materiaalihintoina. Raakaöljyn hinta on myös kääntynyt nousuun. Samaan aikaan Trumpin uusi hallinto on lupaillut ekspansiivista talouspolitiikka.
  • Kohonneet inflaatio-odotukset johtanevat FEDin koronnostoihin – suunta on selvästi ylöspäin. Viimeisin veikkaus, että sitä nostetaan kolme kertaa kuluvana vuonna.  En tiedä, miten suu pannaan, jos inflaatio lähtee käsistä.    
  • EKP jatkaa velkaelvytystä ainakin vuoden 2017 loppuun saakka (piti loppua jo 2016). Tosin määrä laskee 80 miljardista eurosta 60 miljardiin euroon.

Arvostus – Koronnosto pienentää osakkeiden tuottoeroa muihin sijoitusinstrumentteihin

  • Viime vuoden teema oli vaihtoehtoisten sijoitusten puuttuminen, mikä ohjasi rahavirtoja osakkeiseen. Käytännössä osakkeet olivat absoluuttisilla mittareilla kalliitta mutta suhteutettuna bondien (tai ylipäätänsä muiden omaisuusluokkien) hintoihin ne ovat edelleen halpoja. Tämä vietiin kesällä niin pitkälle, että osinko-osakkeet nähtiin jopa verrannollisina bondisijoituksiin.
  • FEDin koronnosto ja EKP velkaelvytyksen ehtyminen voivat muuttaa tämän asetelman 2017 aikana. 10 vuoden USAn joukkovelkakirjalainasta maksetaan jo 2,4 % (alimmillaan tuotto oli alle 1,5%), kun S&P dividend yield olisi noin 2,1% luokkaa. 2017 suuri teema voisi ollakin vaihtoehtoisten tuottojen ilmestyminen, mikä olisi myrkkyä osakkeille.         

Muut riskitekijät?

  • Euro / dollari heikentyminen pysyvä ilmiö? Viime vuoden alussa vaikutti siltä, että euro / dollari vakiintuisi noin 1,1 tasolle.  Näin lopulta kävin ja kurssi pyöri pitkään tämän vaihtokurssin ympärillä. Trumpin valinta muutti pelin, kun hän lupaili mittavia veron alennuksia ja uusia valtion rahoittamia infrahankkeita. Tämä on tulkittu kasvattavan inflaatiota, mikä nostattaisi korkoja. Dollari vahvistui nopeasti 5 % ja nyt puhutaan taas eurotaalan pariteetistä.       
    • Economistin mukaan dollarin vahvistumien hyödyttää kehittyneitä talouksia Euroopassa mutta on myrkkyä monelle EM-maalle, jolla on paljon dollarimääräistä velkaa.    
    • 2017 aikana on mielenkiintoista havaita kumpi voima vaikuttaa enemmän yhdysvaltalaisten yhtiöiden tuloksiin – Trumpin lupaamat veronalennukset ja infrarahoitus vai vahvan dollarin aiheuttama heikentynyt kilpailukyky ja korkeammat korot? Tällä hetkellä Trumpin lupaukset on jo hinnoiteltu osakkeisiin mutta vahvan dollarin vaikutuksia ei.
  • Kiina tarjonnee vuodelle 2017 joitain ikäviä yllätyksiä mutta niiden ajankohdan arvioiminen kotoa käsin uutisvirtaa seuraamalla on lähes mahdotonta. Viime vuonna Kiinan talous näytti menevän heikkoon suuntaan mutta massiivinen velkaelvytys käänsi kelkan. Loppuvuosi menikin kasvun merkeissä. Velalla pystyy ongelmia siirtämään näppärästi eteenpäin. Riskitekijät eivät ole kuitenkaan poistuneet ja potentiaalisia on ainakin:
    • Asuntokuplan puhkeaminen ja sen vaikutukset talouteen. Hesarissa oli jokin aika sitten juttua siitä, kuinka asuntojen hinnat ovat tuplaantuneet parissa vuodessa tietyissä kaupungeissa. Ongelmana on erityisesti se, että asuntojen hinnat ovat nousseet selvästi yleistä tulotasoa voimakkaammin.
    • Velkavuoren kasvu erityisesti yrityspuolella. Jossain vaiheessa velka pitää maksaa, mutta tämä ei välttämättä ole vielä ensi vuoden ongelma. Sen sijaan valuuttojen kautta velka voi muodostua ongelmaksi, jos dollari jatkaa vahvistumistaan. Tämä pakottaa myös Kiinan nostamaan korkojaan, jos haluavat pitää valuuttaparin pegattuna. Korkotason kohoamin yhdistettyä kohonneeseen velkamäärään voi muodostua suureksi ongelmaksi kiinalaisille yrityksille.