KUUKAUSITTAISET ARKISTOT: August 2017

Kuukausittainen osakesäästäminen

25/08/2017

Törmäsin jokin aika sitten blogikirjoitukseen, joka käsitteli systemaattista investointisuunnitelmaa. Ajatuksellisesti siinä oli jotain samaa kuin Rich Dad Poor Dad –kirjassa, jossa yksi neuvo oli kuukausittain säästämällä kasvattaa omaisuutta, joka kerryttää lisää tuloja. Tarkemmin pohdittuani innostuin systemaattisesta säästämisestä oikeastaan myös useasta muusta syystä

  • Ensinnäkin vielä jokin aika sitten ajattelin, että markkinoiden käyttäytymistä voisi jollain tavoin ennustaa. Brexit, Donald Trumpin valinta ja keskuspankkien toimet ovat muuttaneet mieltäni. Poliittisten riskien toteutuminen jaksoi surettaa markkinoita korkeintaan pari päivää ennen kuin palattiin osakekursseissa lähtötasolle. Keskuspankkien toimien takia tuottoa on vaikea saada oikein mistään sijoituskohteesta, minkä vuoksi osakkeiden arvostustasojen huippu voi olla mitä vain. Tuntuu, että tämän nousutrendin päättymistä on mahdoton ennustaa. Kauppalehden jutun otsikko tiivistää saman osuvasti ”sijoittajan ei kannata pelata suhdanteilla”. Ainut tapa markkinariskin hallitsemiseksi on sijoittaa jatkuvasti.  Kun olet aina mukana, tulet ostaneeksi kalliilla markkinoiden noustessa ja halvalla markkinoiden laskiessa.
  • Toisekseen olen tehnyt ”työtä” hyvien sijoituskohteiden löytämiseksi. Saksasta ja Pohjoismaista löysin monta kivaa kohdetta. Jälkikäteen tarkasteltuna tunnistamani osakkeet ovat pääosin kehittyneet hyvin. Jos en olisi odottanut sitä ”markkinaromahdusta” ja ostanut näitä osakkeita, salkku olisi paisunut hyvillä osakkeilla. Olisi pitänyt jo aikoja sitten alkaa säästämään kuukausittain.
  • Kolmanneksi vaikka osakemarkkinat tästä nyt romahtaisivat, kaikki osakkeet eivät välttämättä laske niin voimakkaasti jos ollenkaan. Pitää vaan luottaa siihen, että omat osakevalinnat toimivat myös vähän heikommassa taloudellisessa tilanteessa. Tästä syystä olen suosinut nyt enemmän defensiivisiä osakkeita, joiden liiketoimintamallin ei pitäisi niin riippuvaista yleisestä taloudellisesti tilanteesta.
  • Neljänneksi jatkuva kuukausisijoittaminen ei tarkoita, että markkinan korjausliikkeeseen ei kannattaisi varautua. Päinvastoin jos ja kun kurssilasku tulee, niin silloin pitää olla panoksia ostaa. Itse pyrin edelleen varmistamaan likviditeetin pitämällä kassan painoa suurena (ja lisäksi olen valmis käyttämään velkavipua). Nyt kuitenkin kuukausittain kertyvät ylimääräiset säästöt ajattelin sijoittaa tasaisesti. Uudet sijoitukset kasvattavat vakuusmassaa, jota vastaan voi tulevaisuudessa ottaa sijoituslainaa.
  • Viidenneksi IB:n hinnoittelumalli kannustaa tekemään kauppaa, sillä se veloittaa 10 dollaria kuussa joka tapauksessa. Kaupankäyntikustannusten optimoinnin näkökulmasta kuukausittainen osakesäästäminen sopii tähän malliin hyvin.

SIPin toteuttaminen käytännössä

Investopedian määritelmän mukaan systemaattinen investointisuunnitelma (systematic investment plan / SIP )  on

a plan where investors make regular, equal payments into a mutual fund, trading account or retirement account, such as a 401(k), and benefit from the long-term advantages of dollar-cost averaging (DCA) and the convenience of saving regularly without taking any actions except the initial setup of the SIP

Yksinkertaisimmillaan SIP voisi tarkoittaa sitä, että palkkapäivänä ostetaan automaattisesti oman pankin rahastoja ennalta määritellyllä summalla. Itse ajattelin kuitenkin soveltaa SIPiä joustavasti, sillä pyrin ensisijaisesti markkinariskin hallitsemiseen hajauttamalla ostohetkiä ajallisesti.  En siis pyri yksittäisen osakkeen tai rahaston ostohinnan keskiarvoistamiseen. Yksinkertaisuudessaan omassa SIPissäni tai kuukausittaisessa osakesäästämisen mallissa tavoitteena on nimensä mukaisesti ostaa joka kuukausi yksi uusi osake. Mikään pakko tähän ei kuitenkaan ole. Mallissa ostosumma voi vaihdella mutta hajautuksen optimoinnin vuoksi sijoituksen tavoitemäärä on noin 900 – 1100 euroa.

Ajatuksia osakkeen lisäostoista

12/08/2017

Nykyään tuntuu olevan vaikea löytää hyviä sijoituskohteita. Olen miettinyt, että miksi en ostaisi lisää niitä joita, olen jo kertaalleen hyväksi havainnut. Toisekseen IB veloittaa $10 kaupankäyntipalkkiota kuukaudessa joka tapauksessa, joten pienet lisäostot olisivat kustannustehokas tapa kasvattaa salkun kokoa.  Aiheeseen liittyen tein itselleni muistilistan siitä, missä tilanteissa lisäostot voisivat olla mahdollisia.   

Ostaminen laskevaan kurssiin

Törmäsin jokin aika sitten mielenkiintoiseen kirjoitukseen. Siinä Brontecapitalin John Hempton esittelee ajatuksiaan siitä, milloin kannattaa ostaa laskevaan kurssiin osakkeen keskimääräisen hankintahinnan alentamiseksi (average down). Alustukseksi siteeraus Warren Buffettilta, jonka kerrotaan sanoneen

If you liked it at $12 you should love it at $6. If it goes down “just buy more”.

Neuvo kuulostaa helpolta noudattaa. Osakesijoittaminen on kuitenkin paljon monisyisempää. On nimittäin mahdollista, että tulet ostaakseni lasku-uralle pysyvästi jäänyttä yhtiötä. Edellistä esimerkkiä noudattaen yhtiön kurssi jatkaakin laskuaan 6 dollarista ja päätyy 3 dollariin. Tällöin tappiot taas tuplaantuivat.

Kuitenkin Warren Buffett on harrastanut lisätankkaus laskevaan kurssiin pidemmän aikaa ilmeisen menestyksekkäästi. Jotain periaatteita lisätankkauksella on siis olemassa. Tässä päästään samaan analyysimaailmaan kuin kirjoituksessani osinkojen turvallisuudesta. Lisäksi keskeistä on ymmärtää osakekurssin laskun syyt.

Milloin ostohinnan keskiarvon alentamista kannattaa harkita

  • Yhtiön liiketoimintaa voidaan pitää turvallisena ja laskun syylle ei ole järkevää selitystä. Yhtiön markkinassa, kilpailuympäristössä, regulaatiossa ei ole tapahtunut suurta muutosta, joka selittäisi kurssin laskua. Yhtiön taloudelliset luvut näyttävät vielä hyviltä.  Alkuperäiset investointiteesit ovat vielä voimissaan. Omassa salkussani voisin harkita esimerkiksi AT&T:n lisäostojen tekemistä, jos sen kurssi laskee vielä huomattavasti.     

Milloin lisätankkausta ei kannata tehdä laskevaan kurssiin

  • Yhtiön toimintaympäristössä tapahtuu iso murros, joka toimii pysyvästi haitallisesti sitä kohtaan. Esimerkiksi 2000-luvun lopussa oli itseltäni virhe ostaa lisää Nokiaa, kun oli jo selvää yhtiön heikko kilpailuasema kosketusnäytöllisessä / ekosysteemivetoisessa matkapuhelin maailmassa. Tässä tapauksessa pitäisi ymmärtää myydä mieluummin kuin ostaa lisää.
  • Yhtiö on korkeasti leveroitu. Vipu toimii myös yhtiön kohdalla molempiin suuntiin.  Yhtiön arvo voi kadota hyvinkin nopeasti, jos velkakerroin on valmiiksi korkealla ja kannattavuudessa tapahtuu käänne huonompaan suuntaan. Tästä esimerkkinä Teva, jonka pieleen mennyt ja suurella velkarahalla tehty yrityskauppa romahdutti yhtiön kurssin.
  • John Hempton mainitsee vielä liiketoimintamallin, johon liittyy petos. Erityisesti korkeasti vivutetuissa yhtiöissä tämä on yleisempää, sillä johto pelkää voimakasta kurssireaktiota. Tässä hän mainitsee esimerkkinä Valeantin, jossa johdettiin tietoisesti sijoittajia harhaan.

Ostaminen nousevaan kurssiin

Psykologisesti on aina vaikeampi ostaa lisää kalliimmalla, vaikka näin olisi perusteltua (Regret Aversion). Tästä tunteesta olisi ihan järkevä päästä eroon ja miettiä voisiko ostaa hyväksi havaittua osaketta vielä lisää. Yrityksen kurssi tyypillisesti nousee, kun uutiset siitä ovat hyviä. Positiivisia uutisia seuraa yleensä lisää positiivisia uutisia. Milloin momentumiin pitäisi satsata lisää?     

Milloin ostohinnan keskiarvon nostamista kannattaa harkita

  • Yhtiön taloudellinen tilanne ja/tai sen toimintaympäristön näkymät kehittyvät ostohetken jälkeen positiivisesti mutta kurssinousu on jäänyt maltilliseksi (säilyttäen osinkotuoton hyvänä). Tässäkin pätee goldilocks-sääntö eli positiivisen kehityksen pitäisi vaikuttaa positiivisesti kurssiin mutta ei liian paljon, jotta valuaatio ei muutu ihan mahdottoman korkeaksi. Osinkosijoittajana pyrin saamaan sijoituksiltani aina mahdollisimman hyvän osinkotuoton (vähintään 3 %). Yhtiön kurssi voi reagoida positiivisesti hyviin talouslukuihin mutta liiallinen raketointi tappaa tehokkaasti osinkotuoton.

Milloin lisätankkaus nousevaan kurssiin ei tunnu järkevältä

  • Kurssireaktio on liian voimakas hyviin taloudellisiin lukuihin nähden. Yhtiön kurssi tuplaantuu lyhyessä ajassa, vaikka yhtiön odotukset ylittävä kasvu on erittäin maltillista. Tällainen tilanne tyypillisesti johtaa arvostuskertoimen nousemiseen aivan liian korkeaksi. Lähtöhetkeen nähden osakkeen tuplaantuminen tappaa tehokkaasti hyvän dividend yieldin olettaen maltillisen osingonmaksukyvyn parantumisen. Omalta kohdaltani Ahlstrom tuntui ihan hyvältä sijoitukselta alle 7 eurossa mutta myyntihetkellä 15,5 eurossa yhtiö vaikutti jo kalliilta positiivisesta kehityksestä huolimatta.