Osakescreenerit

Maailmassa on yli 58 000 tuhatta mahdollista osaketta, joita sijoittaja voi hankkia pörssin kautta. Osakkeista omaan strategiaan sopivien löytäminen osakkeita yksitellen analysoimalla olisi täysin mahdoton savotta. Nykyään nettipohjaisilla osakescreeneräillä hyvien investointi-ideoiden perkaaminen on tehty helpoksi. Ne tarjoavat hyvän lähtökohdan osakkeen tutkimukseen mutta pelkän haun perusteella sijoitusta ei luonnollisesti voi tehdä. Suurin ongelma pääsääntöisesti jokaisessa törmäämässäni screenerissä on tiedon luotettavuus. Tämän ongelman vuoksi tuloksista saattaa puuttua yhtiöitä tai hakutuloksiin ilmestyy yhtiötä, joiden tiedot ovat väärin. Tästä syystä jokainen screenerin antama potentiaalinen sijoituskelpoinen yhtiö vaatii syvällisemmän paneutumisen.  Joitain ilmaisia screenereitä, joita olen käyttänyt tasaisin väliajoin

  • Finviz (http://finviz.com/) ilmainen mutta Elite-jäsenyydellä saa lisäominaisuuksia. Hyvät suodatin valikoima mutta antaa listaus on mielestäni erittäin puutteellinen.
  • Google Finance (http://www.google.com/finance) pystyy suodattamaan eurooppalaisia yhtiöitä, mikä mielestäni sivuston ehdoton vahvuus. Toisaalta melko heikko valikoima valikoita, jonka avulla yhtiötä voi suodattaa.
  • Morningstar (http://www.morningstar.com/) ilmainen mutta vaatii rekisteröitymisen. Lisäksi premium-jäsenyydellä saa enemmän ominaisuuksia. Pystyy suodattamaan erilaisten tyylien perusteella, mikä mielestäni plussa. Toisaalta skreeneri on rajoittunut yhdysvaltalaisiin yhtiöihin.
  • Oldschoolvaluen (http://www.oldschoolvalue.com/stock-screener.php) sivulta löytyy erilaisten sijoitusstrategioiden (esimerkiksi Piotroskin) perusteella laadittuja screenereitä. Periaatteessa hyvä idea käyttää mutta tarkemman tutkimisen jälkeen en oikein löytänyt itselle sopivia yhtiöitä sivuston listausten perusteella.

Varastaminen

Moorningstarin sivuilta löytyy kunkin osakkeen kohdalta rahasto, joka on sijoittanut yhtiöön. Näistä linkeistä pääsee nopeasti kurkistamaan rahaston viiteen suurimpaan sijoitukseen. Yleensä rahastojen kotisivuilta löytyy tarkempaa kaikista sijoituksista. Erityisesti katson niiden rahastojen sijoituksia, jotka noudattavat samaa sijoitusstrategiaan kuin minä (small cap value). Yllättävin havainto tähän mennessä on ollut se, että kuinka vähän lopulta small cap value –nimisen rahaston osakkeista kuuluu nimeä kantavaan kategoriaan. Vaihtoehtoisesti katson myös small cap value ETFien sisältöjä tai dividend ETFien (ajatuksella valitsen parhaat yhtiöt itselle) sijoitusideoiden löytämiseen.

Toinen keinoa varastaa on seurata erinäisiä sijoitusblogeja tai sijoittamiseen erikoistuneita sivustoja. Netti on tietysti täynnä sivustoja ja oma aika rajallista.  Tästä syystä pitäisi pystyä löytämään parhaat sivustot, joihin käyttää aika. Ehkä keskeiset ideoita synnyttävät sivustot, joita seuraan aktiivisesti ovat

  • Gurufocus (http://www.gurufocus.com/) on nimensä mukaisesti keskittynyt sijoitusalan guruihin. Ajatuksena on lähteä peesaamaan huippusijoittajaa kuten Bill Ackmania (toistaiseksi en ole vielä näin kertaakaan tehnyt). Sivustolta löytyy esimerkiksi Joel Greenblattin salkun viimeisin sisältö, joista voi bongata ideoita. Lisäksi sivustolta on linkkejä erinäisiä artikkeleihin, josta saattaa löytyä hyviä ideoita.
  • Seeking Alpha (http://seekingalpha.com/) on ideoinnille pyhitetty osasto. Erityisesti osinkosijoittamiseen sivustolta saattaa löytyä hyviä ideoita. Seeking Alphasta löytyy lisäksi käyttäjien tuottamaa analyysia pienistäkin yhtiöistä (valitettavasti osa erityisesti eurooppalaiset osakkeet ovat maksumuurin takana), josta saattaa löytyä vahvistusta tai vastaväitettä omalle sijoitusteesille
  • Erinäiset blogit tai sivustot joita seuraan epäsäännöllisen säännöllisesti. Moni mielenkiintoinen sivusto päivittyy tuskallisen hitaasti jos lainkaan, minkä vuoksi en käytä tähän niin paljon aikaa.

Erikoistilanteet

Pidän erikoistilanteita otollisena maaperä löytää hyviä sijoituskohteita, sillä niissä omalla työllä on hyvin tärkeä merkitys. Databasien luvuista yhtiöstä ei saa oikeaa kuvaa ja usein luvut on vielä syötetty väärin niihin esim. spinoffien yhteydessä.  Lisäksi voi olla melko varma siitä, että yhtiöt eivät näy osakescreeneissä (ainakaan oikein).  Erikoistilanteista tekee vielä herkullisemman, jos analyytikot eivät seuraa analysoitavaa yhtiötä.

Uudelleenjärjestely

Uudelleenjärjestelyillä voidaan tarkoittaa useita eri tilanteita. Tässä kuitenkin viitateen järjestelyyn, jossa yhtiö divestoi tai sulkee liiketoimintayksikön, jolla on suhteellisesti iso merkitys koko konsernin lukuihin.   Joel Greenblatt mainitsee divestoinnin motiiviksi terveen osan arvon esille saaminen (kannattoman liiketoiminnan myyminen ei rasita konsernia) ja johdon parempi keskittyminen lupaavampaan liiketoimintaan. Uudelleenjärjestely tilanteita on vaikea tunnistaa etukäteen, joten tyypillisesti niitä pystytään hyödyntämään vasta yhtiön sen jälkeen, kun yhtiö on ilmoittanut asiasta.

Hyvä esimerkki uudelleenjärjestelytilanteen luomasta arvon luomisesta on Nokia. Yhtiön kannattavuutta rasitti voimakkaasti tappiollinen matkapuhelin liiketoiminta, jonka vuoksi yhtiön osakkeen arvostus oli hyvin alhainen. Lisäksi matkapuhelinten kehitys piilotti alleen sen, että taustalla verkkoliiketoiminnan kannattavuus oli parantunut merkittävästi ja yhtiö sai ostettua Siemens osuuden NSN:tä ihan älyttömällä alennuksella (muistan ihmetelleeni, että mitä tässä kaupassa en nyt tajua mutta taisi olla myyjän tajuamisesta olla enemmän kysymys). Yhtä kaikki matkapuhelimista puhdistettu Nokia muuttui tappiollisesta toimijasta vahvaa kassavirtaa generoivaksi yhtiöksi. Lopputuloksena oli, että osakekurssi palasi nousutrendille.

Spinoff

Spinoffilla viitataan ilmiöön, jossa emoyhtiö perustaa jostain liiketoimintayksiköstään tai tytäryhtiöstään kokonaan uuden ja itsenäinen listatun yhtiön. Tyypillisesti emoyhtiön osakkeenomistajille jaetaan perustamisen yhteydessä spinoffattavan yhtiön osakkeita tietyssä suhteessa.  Näin kotikutoisena analyytikkona pidän spinoffeista mainiona tilaisuutena löytää tuottavia sijoituskohteita, koska tämän tyyppisissä erikoistilanteissa hinnoitteluvirhe saattaa olla merkittävä.

Joel Greenblattin mukaan yhtiöitä motivoi spinoffaamaan ainakin A) ydinliiketoimintaan kuulumattoman liiketoiminnan arvon saaminen paremmin esille (esim. Kemiran Tikkurila spinoff), B) huonosti performoivan liiketoiminnan irrottaminen C) pörssiin meno optimaalisin tapa saada liiketoiminta myydyksi D) kilpailuviranomaisten vaatimukset (esim. akkusiition jälkeen).

Olivat syyt mitkä tahansa, spinoffit ovat tehoton tapa siirtää uuden yhtiön omistus. Kuten yllä todettu vanhan emoyhtiön osakkaista tulee aluksi myös perustettavan yhtiön omistajia. Ongelma on kuitenkin se, että spinoffattavat yhtiöt ovat usein kooltaan selvästi pienempiä kuin emoyhtiö, jonka osakkeita sijoittajat alun perin ostivat. Usein rahastoilla on sääntönsä tai sijoitusstrategiansa, jotka määrittelevät sijoitettavan yhtiön vähimmäiskokoluokan. Tästä seuraa se, että näillä rahastoilla on paine myydä spinoffattavan yhtiön osakkeet. Tämä lisää osakkeen tarjontaa markkinoilla, mikä polkee kurssin lattiaan – siis aluksi. Tutkimuksissa on nimittäin havaittu, että spinoffista saatavat voitot ovat korkeimmillaan toisena vuotena spinoff yhtiön listautumispäivästä. Johtopäätös on se, että pienen sijoittajan kannattaa odottaa vähän aikaa, jotta rahastot saavat dumpattua omistuksensa. Toinen syy spinoffien menestykseen on muutokset johdon parantuneissa kannustamisessa. Ainakin teorian mukaan johtoporras sykkii enemmän pörssiyhtiössä kuin pienen divisioonan vetureina, sillä heidän palkitsemisensa on riippuvainen pörssikurssin kehityksestä.

Käytännön tekemisenä verkon uumenista (esim.  http://www.stockspinoffs.com/) löytyy tehtyjä ja tulevia spinoffeja, josta voi lähteä etsimään potentiaalista ostokohdetta.

VASTAA