Sijoitusfilosofiani perustuu aktiiviseen osakesalkun hallintaan. Vaihtoehtona olisi passiivinen salkun hallinta eli ostaa indeksirahastoja tai ETF:iä. Passiivisessa vaihtoehdossa ei mielestäni oli mitään vikaa mutta sijoitusblogin perustaminen tällä strategialla voi olla vähän tylsää luettavaa. Tällä hetkellä pyrin rakentamaan salkkuni sisällön karkeasti siten, että noin kolmannes osakkeista olisi osinkoa hyvin maksavia osakkeita (dividend investing) ja kaksi kolmannesta olisi pieniä arvoyhtiöitä (small cap value), joiden tuotto perustuisi sekä arvon parantumiseen osakekurssin nousun kautta että kohtuullisen osinkoon. Ajatuksena on saada edes kohtalaista osinkotuottoa kaikissa mahdollisissa olosuhteissa mutta samalla mahdollistaa hyvä salkun arvon nousu. Näin laskumarkkinassa salkkuni tuottaisi osinkojen muodossa kassavirtaa, jolla pystyn ostamaan uusia osakkeita halvalla.

Hyvää ja kasvavaa osinkoa maksavat yhtiöt (dividend investing)

  • Tavoitteena on hajauttaa osa sijoituksistani vakaata osinkovirtaa maksaviin yhtiöihin. Pitkään alalla toiminut ison kokoluokan yhtiö, joka kasvaa noin BKT-vauhtia sekä maksaa korkea ja säännöistä osinkovirtaa (Peter Lynchin määritelmän mukaisesti Slow Grower). Pyrin löytämään yhtiöitä, joiden osinko on pitkään kasvanut tasaisesti ja niiden osinkotuotto ylittää yli 4%. Lisäksi vaatimuksena on se, että uskon yhtiön liiketoiminnan jatkuvan vakaana pitkällä tähtäimellä. Tähän kategoriaan lasken kuuluvan esimerkiksi maiden johtavat teleoperaattorit.

Pienet ja kasvu-uralla olevat arvoyhtiöt (small cap, value and momentum investing)

Mielestäni parhaat sijoitukseni olen toistaiseksi tehnyt small cap-value-momentum -strategialla. Tavoitteena on löytää edullisia pienen kokoluokan laatuyhtiötä, joiden kurssissa on vielä paljon nousuvaraa. Itse määrittelen strategian komponentit seuraavasti:

  • Small cap: Pyrin sijoittamaa yhtiöihin, joiden markkina-arvo on Morningstarin tietokannassa määritelty small cap (tai jossain tapauksissa mid cap) yhtiöiksi. Tyypillisesti markkina-arvo on alle miljardi euroa. Määritelmää tärkeämpää on se, että yhtiötä seuraa aktiivisesti mahdollisimman vähän ja mieluiten ei yhtään analyytikkoa. Tällöin oman analyysin arvo nousee entistä tärkeämpään rooliin. Jos yhtiö on laajasti analyytikkojen seurannassa niin, edullisen mutta laadukkaan yhtiön löytäminen on todella haasteellista tai ainakin aikaikkuna halpuuteen on lyhyt. Lisäksi pienten yhtiöiden eduksi olen havainnut sen, että niiden kurssit tuntuvat seuraavan yhtiön fundamentteja paremmin (yhtiön raportoimia lukuja), kun taas isojen yhtiöiden kursseja ajavat erinäiset ”markkinoiden” oletukset tulevasta kehityksestä tai osakkeen saama suosio, mikä tekee analyyttisen arvioinnin erittäin haasteelliseksi.
  • Value: Pyrin sijoittamaan yhtiöihin, joiden arvo EV / EBITDA -kertoimella on keskimääräisesti noin 6,0x (+- 2,0x) luokkaa. Jokaista yhtiötä tulisi luonnollisesti tutkia tapauskohtaisesti ”halpuuden” arvioimiseksi. Perustelen alhaisen arvostuksen omaaviin yhtiöiden sijoittamista, sillä että niiden riskiprofiili on multippelimielessä epäsymmetrinen. On mielestäni epätodennäköisempää olettaa entuudestaan halvan yhtiön halpenevan vielä lisää, kuin se että yhtiön arvostustaso nousisi “normaalille” tasolle. Lisäksi olettaen yhtiön olevan laadukas halpamultippeli takaa sen, että yhtiön generoima kassavirta suhteessa arvoon on korkea. Vaikka arvostuskertoimessa ei tapahtuisi muutoksia, vahva kassavirta takaa arvon nousun osinkoina tai nettokassan parantumisena.
  • Momentum: Momentum (osakekurssin nousutrendi) on tärkeä osa strategiaani. En pidä itseäni varsinaisesti arvosijoittaja, sillä pelkkään alhaiseen arvon tuijottaminen johtaa helposti virheelliseen sijoituspäätökseen. Halpuus saattaa olla pelkkä illuusio, sillä osakkeen arvo tyypillisesti laskee ennen tuloksen laskua, toisin sanoen yhtiön heikentynyt tulos ei vielä näy arvostusta kuvaavan kaavan nimittäjässä. Jotta ranteet aukaisevia putoavia puukkoja pystyisi edes jotenkin väistämään, pyrin sijoittamaan kasvavan osakekurssin (osakkeen arvo parantunut viimeisen 3 – 6 kk aikana) omaaviin yhtiöihin. Positiivinen osakekurssikehitys todennäköisesti indikoi käänteen tapahtumista yhtiön tilanteessa ja nousun jatkumista, kuitenkin niin että yhtiön arvostustaso on vielä säilynyt alhaisena. Mielestäni positiivinen osakekurssi indikoi jotain myös yhtiön laadusta, sillä tyypillisesti yhtiön liikevaihto tai kannattavuus kulkevat helposti käsi kädessä osakekurssin kanssa.

Strategian arviointi

Jotenkin strategian toteutumista pitäisi pystyä mittaamaan erityisesti tilanteessa, jossa salkkuun lisätään uusi yhtiö. Olen ihmetellyt miten harva small cap value -rahasto todella noudattaa rahaston nimen mukaista strategiaa Morningstarin style matrixilla katsottuna. Musta Wärtsilä ei ole small cap value sijoitus. Tämä on yksi syy miksi haluan itse tehdä omat sijoitusvalintani ajatuksella ”teen sen vittu sitten itse”.    

Käytännössä tyylikartan muodostan Morningstarin tietojen perusteella. Tavoitteena on se, että style matrixista small cap valuen osuus pitäisi olla yli puolet. Morningstar ei mielestäni kuitenkaan aina luokittele yhtiötä oikein. Joskus yhtiö on omasta mielestäni small cap value, vaikka ei tyylikartassa osukkaan tähän ruutuun. Toinen ja ehkä tärkeämpi osa strategian toteutumisen seuraamista on mitata salkun keskimääräisiä keskeisiä taloudellisia tunnuslukuja. Salkun pitäisi keskimäärin toteuttaa checklistissä kvantitatiivisessa osiossa asettamiani taloudellisia tavoitetasoja.

Omassa salkussani pyrin yllä kuvatun strategian onnistumista mittaamaan keskeisten tunnuslukujen ja tyylikartan avulla seuraavasti:       

Keskeiset tunnusluvut

Salkun keskeisiä tunnusluja ei usein näe esitettävän rahastojen esitteissä. Mielestäni tämä on kuitenkin tärkein tieto salkun keskimääräisten taloudellisten indikaattorien ymmärtämisessä. Checklistin kvantitatiivisessa osiossa   määrittelin sijoituskriteerini eri muuttujien kautta.  Olen asettanut salkun keskeiselle tunnusluvuille tavoitetasot. Uuden salkkuun lisättävän yhtiön tulisi täyttää ainakin kolme alla mainittua kriteeriä. Ajatuksena on se, että joskus korkeammasta kasvusta tai kassavirran generointikyvystä voi joutua maksamaan vähän kovempaa hintaa arvostusmielessä.      

Liikevaihdon stabiliteetti ja kasvu: Tavoitteena portfolion keskimääräiselle liikevaihdon kasvulla on min. 2 %.    

Yhtiön velkaantuneisuus: Tavoitteena portfolion keskimääräiselle Net debt / EBITDA -tunnusluvulle on max 1,5x. Skaalataan prosenteiksi jakamalla sadalla.

Kassavirran generointikyky: Tavoitteena portfolion keskimääräiselle FCFF / Value -tunnusluvulle on min 9 %.

Osinkopolitiikka: Tavoitteena portfolion keskimääräiselle dividend yieldille min 3%.

Yhtiön valuaatio: Tavoitteena portfolion keskimääräiselle EV / EBITDA –tunnusluvulle on max 6x. Skaalataan prosenteiksi jakamalla sadalla.

Tyylikartta

Style Box

Tyylikartasta näkee yhdellä silmäyksellä sijoituksen luonteen.  Se on jaettu yhdeksään ruudukkoon koon sekä arvostuksen/kasvun suhteen. Pystyasteikko kuvaa kokoa. Yhtiö voi saada kolme arvoa koon perusteela (small, medium ja large). Morningstar luokittelee large cappiin yhtiöt, jotka edustavat 70 % kunkin markkinan arvosta. Vastaavasti mid cap -osakkeet muodostavat seuraavan 20 % ja small cap –yhtiöt loput.  Vaaka-akselin tyylin määrittelee osakkeen ennustettu ja historiallinen kasvu liikevaihdolla ja kannattavuudella mitattuna sekä arvostustaso P/E:llä mitattuna.