Kvalitatiivinen analyysini perustuu Philip A. Fisherin 15 kohdan kriteeripatteriston, jonka avulla yhtiön sijoituskelpoisuutta tulisi tutkia. Käytän sanaa tutkia, sillä Fisherin sanottiin olevan kuuluisa tutkivasta tyylistään arvioida yhtiöitä. Hän nimitti arviointiprosessia ”Scuttlebutt” menetelmäksi. Keskeistä menetelmässä on se, että sijoittaja saavuttaa mahdollisimman kattavan ymmärryksen yhtiöstä. Mielestäni osa menetelmän kysymyksistä oli melko turhia (esimerkiksi onko yhtiöllä keskivertoa suurempi myyntiorganisaatio) mutta osa kysymyksistä osuu naulan kantaan, ja pyrin käyttämään niitä mahdollisuuksien mukaan omassa analyysissäni. Mahdollisuuksien mukaan sillä Fisherin menetelmän soveltaminen edellyttää esimerkiksi pääsyä tapaamaan johtoa, alan erikoisasiantuntijoita ja soittoa tutkittavan yhtiön asiakkaille, mikä minulle ei luonnollisesti ole mahdollista. Ohessa kuitenkin keskeiset Fisherin pointit

  • Point 1. Does the company have products or services with sufficient market potential to make possible a sizable increase in sales for at least several years?

Keskeinen kysymys on mielestäni se, toimiiko yhtiö kasvavilla markkinoilla? Yhtiön liikevaihdon on vaikea kasvaa laskevilla markkinoilla (ilman merkittävää markkinaosuuden kasvua). Laskeva liikevaihto tarkoittaa helposti laskevaa kurssia. Tästä syystä tulevan markkinakehityksen järkeilyä tulisi jollain tasolla edes yrittää tehdä. Toisaalta arvioiminen on mielestäni erittäin haasteellista ja aikaa vievää (erityisesti yhtiön toimiessa usealla segmentillä). Maalaisjärjellä pääsee mielestäni pitkälle. Esimerkiksi itse pidän teleoperaattoreista, sillä niiden tietoliikennemarkkinan voi olettaa kasvavan myös tulevaisuudessa, kun esineet ja autot liittyvät verkkoon. Näin kotioloissa googlettamalla saattaa löytyä jotain markkinatutkimuksia alasta, erinäisiä tilastoja sekä BKT ennusteita. Yleensä yhtiöiden tai niiden kilpailijoiden vuosikertomuksesta voi löytyä hyvää analyysiä markkinoiden kehityksestä. Laadukkaista markkinaraporteista joutuu yleensä maksamaan, mihin itse en ole valmis.

  • Point 11. Are there other aspects of the business, somewhat peculiar to the industry involved, which will give the investor important clues as to how outstanding the company may be in relation to its competition?

Fisherin ajatukset kilpailusta ja markkina-asemasta syntyivät ennen Michael Porterin yhtiön strategiaa käsitteleviä julkaisuja, minkä vuoksi hänen alkuperäinen analyysinsä jää vähän ohueksi. Kuitenkin perusajastus on erittäin tärkeä. Mielestäni on kriittistä ymmärtää, mikä on yhtiön asema kilpailijoihin nähden. Itse pyrin sijoittamaan yhtiöihin, joilla on vahva asema toimialalla tai segmentissä. Tämä voi perustua vahvaan brändiin, ylivertaiseen tuotteeseen tai suuruuden toimiin etuihin, mikä mahdollistaa selvästi alhaisemman hinnan ilman katteista hirveästi tinkimättä. Perustelen tätä itselleni sillä, että yhtiö pitää itsessään olla jotain hyvää, että se on saavuttanut hyvän aseman. Riippuen toimialasta yleensä yhtiö pystyy säilyttämään hyvän asemansa pitkään.

  • Point 2. Does the management have a determination to continue to develop products or processes that will still further increase total sales potentials? Point 8. Does the company have outstanding executive relations? Point 9. Does the company have depth to its management? Point 15. Does the company have a management of unquestionable integrity?

Mielestäni kaikki nämä Fisherin pointit käsittävät vähän samaa, eli mikä on johdon kyvykkyys? Tämä on yleensä kotoa käsin vaikea tai ainakin työlästä arvioida. Yhtiön kehitys kertoo mielestäni paljon. Hyvän johdon voi mielestäni loppukädessä tunnistaa vain aidosti tapaamalla sitä ja kuunnella, miten hyvin se osaa kertoa markkinasta, yhtiöstä ja sen kehityksestä.

CDD

VASTAA