Oma kvantitatiivinen analyysi perustuu hyvin paljon David Dreman ajatuksiin vastavirtaan sijoittamisesta pieniin yhtiöihin (Small-Cap Contrarian Rules). Alla on kuvattu mielestäni hänen tärkeimmät säännöt, jotka olen omaksunut omaan checklistiini.

  • Sääntö 14 – Buy solid companies currently out of market favor, as measured by their low price price-to-earnings, price-to-cash flow or price-to-book value ratios. Itse käytän kaikkia näitä tunnuslukuja ehkä vähiten kuitenkin P/E:tä, sillä kaavassa E on erittäin altis erinäisille kertaluonteisille kirjauksille (esim. liikearvon arvonalentuminen) vääristäen vertailtavuutta huomattavasti. Lisäksi P/B on yleensä huono tunnusluku arvonmääritykseen, sillä se ei ota kantaa yhtiön kassavirran generointikykyyn (toisien sanoen yhtiöllä voi olla korkea tai matala P/B mutta sen vapaa kassavirta niin huono, ettei se selviä velanhoidosta).

Listasta puuttuu mielestäni tärkein tunnusluku eli EV /EBITDA, jossa EV on yhtiön markkina-arvo yhdistettynä nettovelkaan.  Tämä on sukua price – to – cash flow, sillä molemmat pyrkivät kertomaan osakkeen takaisinmaksuajan (eli miten monessa vuodessa yhtiön nykyisin generoima kassavirta vastaa osakkeen sen hetkistä arvoa). Omasta mielestä tärkein arvonmäärityksen mittari on EV / EBITDA, sillä se ottaa huomioon myös yhtiön pääomarakenteen, mikä tekee vertailtavuudesta selkeämpää.

  • Sääntö 33 – Small-cap investing: Buy companies that are strong financially. Hän määritelmässään velkaa saisi olla korkeintaan 60 % pääomarakenteesta (mitä tämä sitten tarkalleen ottaen tarkoittaakin). Mielestäni paras tunnusluku, joka kuvastaa yhtiön rahoitusrakenteen vahvuutta on nettovelka per käyttökate. Tämä tunnusluku kuvastaa mielestäni yhtiön todellista velanhoitokykyä, sillä kertoo kuinka monessa vuodessa yhtiön kassavirralla se maksaisi velkansa kokonaan pois. Puhtaasti taseesta laskettavat vakavaraisuustunnusluvut, kuten omavaraisuusaste tai gearing, eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa yhtiön taloudellisesta vahvuudesta. Voi olla tapauksia, missä yhtiöllä on erittäin alhainen omavaraisuusaste (esim. velkarahalla tehtyjen yritysostojen vuoksi) mutta yhtiön tuloskunto on erinomainen ja sen kassavirta riittää helposti velkojen sekä osinkojen maksuun.
  • Sääntö 34 – Small-cap investing: Buy companies with increasing and well-protected dividends that also provide an above-market yield. Osingonmaksu tai kääntäen niiden puuttuminen kertoo yhtiön luonteesta paljon. En mielelläni sijoita yhtiöiden, jotka eivät maksa osinkoa, sillä ne siihen on yleensä olemassa hyvät perustelut. Tyypillisesti yhtiöllä on niin heikko kassavirta, ettei se pysty maksamaan osinkoja (yhtiön käänteen odottaminen paljon tuurista kiinni). Toinen tyypillinen syy osinkojen puuttumiselle on se, että yhtiö käyttää kaiken operatiivisen kassavirran investointeihin eli kasvuun (itse en pidä kasvuosakkeista, sillä niiden hinnasta kasvu otettu liiaksi huomioon). Osingot ovat mielestäni tärkeä siitäkin syystä, että ne suojaavat joissain määrin markkinariskiä vastaan. Eli jos osakkeen hintaan jostain syystä laskee paljon ilman merkittävää muutosta yhtiön performanssissa. Saat omistajana tuottoa yhtiöstä osingon muodossa ja voit odotella rauhassa kurssin palautumista korkeammalle tasolle.

Osingonmaksu on hyvä suhteuttaa yhtiöstä maksettavaan hintaan sekä erityisesti yhtiön kassavirran generointikykyyn. Ei riitä että yhtiö maksaa osinkoja, vaan niiden määrä pitää suhteuttaa osakkeen hintaan. Alhainen dividend yield (mielestäni alle 2%) -kertoo, että maksat tulevista osingoista korkeaa hintaa. Dividend yield on yhteydessä yhtiön kassavirtaan. Alhainen dividend on sinänsä ok, jos yhtiön vapaakassavirta ylittää osingon määrän (toisin sanoen yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus halutessaan maksaa enemmän). Toisaalta liian korkea dividend yield voi kieliä, että yhtiön taloudellinen suorituskyky on heikentynyt viimeisestä osingonmaksusta selvästi tai yhtiö maksaa osingon ainakin osittain velkarahalla. Näistä syistä osinkoa pitäisi aina peilata yhtiön kassavirtaan. Mielestäni optimaalinen dividend yield vaihteluväli olisi noin 3-4%. Tällöin osakkeesta saa vielä hyvää tuottoa ja yhtiön kassavirta on todennäköisesti niin hyvä, että osinkoa pystytään tulevaisuudessa korottomaan. Luku ei tietäänkään ole mikään absoluuttinen totuus, vaan asiaa pitää tarkastella tapauskohtaisesti.

  • Sääntö 35 – Small-cap investing: Pick companies with above-average earnings growth rates. Vaikka tässä puhutaan tuloksen kasvusta, niin mielestäni analyysi tulisi koskettaa myös liikevaihtoa.  Olisi tietenkin hienoa, jos olisi olemassa liikevaihtoaan vahvasti kasvava, kannattava ja kaiken lisäksi halvasti hinnoiteltu yhtiö. Tällaiset parametrit omaavan osakkeen löytäminen ei vaan taida olla kovin realistista. Itse pyrin kuitenkin sijoittamaan yhtiöön, jonka liikevaihto on ainakin hienoisella kasvu-uralla toivoen, että nouseva trendi jatkuisi. Tulevaa kasvukehitystä pystyy edes jollain tavoin itse järkeilemään, mikä on mielestäni tärkein linkki oman analyysityön ja osakekurssin tulevan kehityksen kannalta. Itse olen havainnut, että varsinkin pienten yhtiöiden osakkeen kurssi reagoi pääsääntöisesti positiivisesti kasvaviin lukuihin. Erityisesti pienissä yhtiössä pelkkä kasvu usein riittää, sillä niihin ei kohdistu markkinaoletuksia kasvun suuruudesta (tyypillisesti pieniä yhtiöitä eivät analyytikot juuri seuraa, joten markkinaoletusta ei pääse syntymään).

Joskus sekoitan momentum strategian ja kasvavan yhtiöön sijoittamisen, sillä tyypillisesti ostan osakkeita ainoastaan niiden noustessa. Kasvavaan yhtiöön sijoittaminen on jossain määrin samaa kuin momentum strategiassa (jossa oletetaan puhtaasti osakekurssin nousu-trendin jatkuvan), mutta tässä näkökulma perustuu puhtaasti yhtiön liiketoiminnan fundamentteihin ja oletuksiin niiden tulevasta kehityksestä. Lisäksi momentum strategiassa osakkeen nousu voi perustua myös osakemarkkinoiden yleiseen kehitykseen, vaikka yhtiön fundamentit heikentyisivät (esim. liikevaihto ja kannattavuus laskisivat).

  • Sääntö 36 – Small-cap investing: Diversify widely, particularly in small companies. Piensijottajan olen ehdottomasti hajatuumisen kannalta (vastakohtana on keskitetty salku). Tästä on pohdintaa oheisen linkin takana.

 

FDD

VASTAA