Oma kvantitatiivinen analyysi perustuu hyvin paljon David Dreman ajatuksiin vastavirtaan sijoittamisesta pieniin yhtiöihin (Small-Cap Contrarian Rules). Alla on kuvattu mielestäni hänen tärkeimmät säännöt, jotka olen omaksunut omaan checklistiini.

  • Sääntö 14 – Buy solid companies currently out of market favor, as measured by their low price price-to-earnings, price-to-cash flow or price-to-book value ratios. Itse käytän kaikkia näitä tunnuslukuja ehkä vähiten kuitenkin P/E:tä, sillä kaavassa E on erittäin altis erinäisille kertaluonteisille kirjauksille (esim. liikearvon arvonalentuminen) vääristäen vertailtavuutta huomattavasti. Lisäksi P/B on yleensä huono tunnusluku arvonmääritykseen, sillä se ei ota kantaa yhtiön kassavirran generointikykyyn (toisien sanoen yhtiöllä voi olla korkea tai matala P/B mutta sen vapaa kassavirta niin huono, ettei se selviä velanhoidosta).

Listasta puuttuu mielestäni tärkein tunnusluku eli EV /EBITDA, jossa EV on yhtiön markkina-arvo yhdistettynä nettovelkaan.  Tämä on sukua price – to – cash flow, sillä molemmat pyrkivät kertomaan osakkeen takaisinmaksuajan (eli miten monessa vuodessa yhtiön nykyisin generoima kassavirta vastaa osakkeen sen hetkistä arvoa). Omasta mielestä tärkein arvonmäärityksen mittari on EV / EBITDA, sillä se ottaa huomioon myös yhtiön pääomarakenteen, mikä tekee vertailtavuudesta selkeämpää.

  • Sääntö 33 – Small-cap investing: Buy companies that are strong financially. Hän määritelmässään velkaa saisi olla korkeintaan 60 % pääomarakenteesta (mitä tämä sitten tarkalleen ottaen tarkoittaakin). Mielestäni paras tunnusluku, joka kuvastaa yhtiön rahoitusrakenteen vahvuutta on nettovelka per käyttökate. Tämä tunnusluku kuvastaa mielestäni yhtiön todellista velanhoitokykyä, sillä kertoo kuinka monessa vuodessa yhtiön kassavirralla se maksaisi velkansa kokonaan pois. Puhtaasti taseesta laskettavat vakavaraisuustunnusluvut, kuten omavaraisuusaste tai gearing, eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa yhtiön taloudellisesta vahvuudesta. Voi olla tapauksia, missä yhtiöllä on erittäin alhainen omavaraisuusaste (esim. velkarahalla tehtyjen yritysostojen vuoksi) mutta yhtiön tuloskunto on erinomainen ja sen kassavirta riittää helposti velkojen sekä osinkojen maksuun.
  • Sääntö 34 – Small-cap investing: Buy companies with increasing and well-protected dividends that also provide an above-market yield. Osingonmaksu tai kääntäen niiden puuttuminen kertoo yhtiön luonteesta paljon. En mielelläni sijoita yhtiöiden, jotka eivät maksa osinkoa, sillä ne siihen on yleensä olemassa hyvät perustelut. Tyypillisesti yhtiöllä on niin heikko kassavirta, ettei se pysty maksamaan osinkoja (yhtiön käänteen odottaminen paljon tuurista kiinni). Toinen tyypillinen syy osinkojen puuttumiselle on se, että yhtiö käyttää kaiken operatiivisen kassavirran investointeihin eli kasvuun (itse en pidä kasvuosakkeista, sillä niiden hinnasta kasvu otettu liiaksi huomioon). Osingot ovat mielestäni tärkeä siitäkin syystä, että ne suojaavat joissain määrin markkinariskiä vastaan. Eli jos osakkeen hintaan jostain syystä laskee paljon ilman merkittävää muutosta yhtiön performanssissa. Saat omistajana tuottoa yhtiöstä osingon muodossa ja voit odotella rauhassa kurssin palautumista korkeammalle tasolle.

Osingonmaksu on hyvä suhteuttaa yhtiöstä maksettavaan hintaan sekä erityisesti yhtiön kassavirran generointikykyyn. Ei riitä että yhtiö maksaa osinkoja, vaan niiden määrä pitää suhteuttaa osakkeen hintaan. Alhainen dividend yield (mielestäni alle 2%) -kertoo, että maksat tulevista osingoista korkeaa hintaa. Dividend yield on yhteydessä yhtiön kassavirtaan. Alhainen dividend on sinänsä ok, jos yhtiön vapaakassavirta ylittää osingon määrän (toisin sanoen yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus halutessaan maksaa enemmän). Toisaalta liian korkea dividend yield voi kieliä, että yhtiön taloudellinen suorituskyky on heikentynyt viimeisestä osingonmaksusta selvästi tai yhtiö maksaa osingon ainakin osittain velkarahalla. Näistä syistä osinkoa pitäisi aina peilata yhtiön kassavirtaan. Mielestäni optimaalinen dividend yield vaihteluväli olisi noin 2,5-4%. Tällöin osakkeesta saa vielä hyvää tuottoa ja yhtiön kassavirta on todennäköisesti niin hyvä, että osinkoa pystytään tulevaisuudessa korottomaan. Luku ei tietäänkään ole mikään absoluuttinen totuus, vaan asiaa pitää tarkastella tapauskohtaisesti.

  • Sääntö 35 – Small-cap investing: Pick companies with above-average earnings growth rates. Vaikka tässä puhutaan tuloksen kasvusta, niin mielestäni analyysi tulisi koskettaa myös liikevaihtoa.  Olisi tietenkin hienoa, jos olisi olemassa liikevaihtoaan vahvasti kasvava, kannattava ja kaiken lisäksi halvasti hinnoiteltu yhtiö. Tällaiset parametrit omaavan osakkeen löytäminen ei vaan taida olla kovin realistista. Itse pyrin kuitenkin sijoittamaan yhtiöön, jonka liikevaihto on ainakin hienoisella kasvu-uralla toivoen, että nouseva trendi jatkuisi. Tulevaa kasvukehitystä pystyy edes jollain tavoin itse järkeilemään, mikä on mielestäni tärkein linkki oman analyysityön ja osakekurssin tulevan kehityksen kannalta. Itse olen havainnut, että varsinkin pienten yhtiöiden osakkeen kurssi reagoi pääsääntöisesti positiivisesti kasvaviin lukuihin. Erityisesti pienissä yhtiössä pelkkä kasvu usein riittää, sillä niihin ei kohdistu markkinaoletuksia kasvun suuruudesta (tyypillisesti pieniä yhtiöitä eivät analyytikot juuri seuraa, joten markkinaoletusta ei pääse syntymään).

Joskus sekoitan momentum strategian ja kasvavan yhtiöön sijoittamisen, sillä tyypillisesti ostan osakkeita ainoastaan niiden noustessa. Kasvavaan yhtiöön sijoittaminen on jossain määrin samaa kuin momentum strategiassa (jossa oletetaan puhtaasti osakekurssin nousu-trendin jatkuvan), mutta tässä näkökulma perustuu puhtaasti yhtiön liiketoiminnan fundamentteihin ja oletuksiin niiden tulevasta kehityksestä. Lisäksi momentum strategiassa osakkeen nousu voi perustua myös osakemarkkinoiden yleiseen kehitykseen, vaikka yhtiön fundamentit heikentyisivät (esim. liikevaihto ja kannattavuus laskisivat).

Kvantitatiiviset tekijät

TekijäKeskeinen kysymysJohtopäätös
Liikevaihdon stabiliteetti sekä kasvukehitysOnko liikevaihdon kehitys ollut stabiilia viimeisten vuosien aikana?



Voiko olettaa liikevaihdon kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana?

Mikä on beta?
Itse pidän yhtiöistä, joiden liikevaihto on melko tasaista mutta maltillisesti kasvavaa. Tämä tarkoittaa melko varmasti myös tasaista osingonmaksua, mikä on mielestäni positiivinen seikka. Hyvä neuvo jonka olen kuullut on se, että katsoa miten yhtiön liikevaihdolle kävi viime taantumassa 2008 - 2009. Jos liikevaihto laski voimakkaasti tällöin, niin yhtiön kassavirran generointikykyyn ja osakkeen arvoon liittyy huomattavasti enemmän riskisyyttä.

Pyrin sijoittamaan yhtiöihin, joilla on uskottava kasvupotentiaali. Kasvavatko yhtiön tekemien tuotteiden markkinat tulevaisuudessa? Onko yhtiö investoinut uusiin tehtaisiin viime aikoina? Onko yhtiö tehnyt yritysjärjestelyjä?


Sijoitusstrategiani mukaisesti pyrin sijoittamaan alhaisen betan yhtiöihin (selvästi alle 1), sillä uskon tunnusluvun kuvaavaan osaltaan liiketoiminnan stabiilisuutta.
Yhtiön kannattavuusOnko yhtiön EBITDA kasvanut viime vuosina ja marginaali parantunut? Käyttökatteen muutos on yksi keskeisin seuraamani kannattavuusluku. Jos EBITDA kasvaa, se todennäköisesti parantaa yhtiön kassavirtaa omistajien suuntaan.
Yhtiön velkaisuus ja sen kehitysOnko nettovelka / EBITDA pysynyt kohtuullisena? Miten sen ennustetaan jatkossa kehittyvän?Pyrin sijoittamaan yhtiöihin, joilla ei ole juuri velkaa tai ne ovat osoittaneet pystyvänsä lyhentämään velan nopealla tahdilla. Tämä siitä syystä, että vahvan taseen omaavien yhtiöiden osinko on mielestäni turvatumpi. Toisaalta ei minulla mitään allergiaa velan suhteen ole. Parhaimmillaan se tarjoaa erinomaisen tulosvivun.

Mielestäni kohtuullinen Net Debt / EBITDA on alle 3,0x, jos leveraatio alkaa nousta yli tämän tason yhtiön rahoitusriski alkaa olla jo melko korkea. Tämä siis olettaen, että velkaantumiselle ei ole mitään syytä kuten juuri tehty yritysosto tai mittava investointi.
Kassavirran generointikyky

Riittääkö yhtiön operatiivinen kassavirta kattamaan investoinnit, velanhoidon sekä osingonmaksun?


Onko yhtiön cash conversion riittävän hyvä. Cash conversion = (liiketoiminnan kassavirta ilman korkoja - ylläpito investoinnit) / EBITDA?
Keskeinen osa omaa analyysiäni on laskea yhtiön operatiivisen kassavirran riittävyys. Kuitenkin viime kädessä maksan yhtiön omistajille tulevista kassavirroista. Tuottaahan yhtiö myös jatkossa vähintään saman verran kassavirtaa kuin aiemmin, jotta osinko pysyy vähintään samana. Toisaalta pyrin analysoimaan, mihin kassavirta käytetään? Esimerkiksi laajennusinvestoinnit tai yritysjärjestelyt tuovat kasvua tai velanmaksu vahvistaa tasetta.

Oma kokemukseni on, että hyvillä yhtiöillä cash conversion on yli 60%. Alhainen tunnusluku saattaa kertoa siitä, että yhtiön toiminta sitoo käyttöpääomaa, yhtiö tuloksen laatu on heikkoa (epämääräisiä kertaeriä) ja toiminta vaatii kannattavuuteen nähden korkeita investointeja
OsinkopolitiikkaMaksaako yhtiö osinko (myös huonoina aikoina) tai aikoo yhtiö aloittaa osingonmaksun?

Onko yhtiöllä omien osakkeiden osto-ohjelma?

Onko osinkotuotto-% kohtuullinen?


Mikä on osinkosuhde?
Itse pidän osingonmaksua tärkeänä, sillä se kuvastaa ainakin jossain määrin omistajaystävällisyyttä ja antaa suojaa huonoina aikoina (yhtiö tuottaa ainakin osingon verran, vaikka kurssit laskisivat). Lisäksi yhtiön johdon on pakko aidosti miettiä, kannattaako investointien tekeminen todella.


Osto-ohjelman ansiosta osakekohtaiset tunnusluvut paranevat jatkossa, minkä vuoksi sen olemassa olo on aina plussa mutta ei mikään vaatimus.


Mielestäni hyvä taso osinkotuotto-% on 2,5-4,0 % olettaen, että yhtiö pystyy maksamaan sen omalla kassavirralla ja rahaa riittää vielä kohtalaisiin investointeihin ilman velanottoa.

Lisäksi osinko-% tasoa tulisi tarkastella käsi kädessä osingonjakosuhteen kanssa. Jos osake on alalaidassa tavoittelemassani osinkotuotto-% (2,5%) kanssa, tällöin osingonjakosuhde voi olla korkeintaan 40%. Vastaavasti osinko-% noustessa korkealla tasolle hyväksyyn korkeintaan 90 % payout ration.
Yhtiön valuaatioOnko yhtiön nykyinen EV / EBITDA ja/tai P/E verrattuna historiatasoon ja kilpailijoihin edullisella tasolla? Hyvä ostosignaali on mielestäni yhtiön EV / EBITDA tai P/E tason laskeminen väliaikaisesti historiatasoa alhaisemmalle tasolle olettaen, että yhtiön kassavirran generointikyvyssä ei ole tapahtunut oleellista muutosta.

Yhtiön aliarvostuksesta voi lisäksi kertoa se, että sen EV / EBITDA tai P/E on selvästi alhaisempi kuin verrokkiryhmällä.

VASTAA