Investointi lukemiseen

10/07/2019

If a man is fortunate he will, before he dies, gather up as much as he can of his civilized heritage and transmit it to his children. – The Lessons of History by Will and Ariel Durant

Ainakin omassa Twitter-virrassani toistuu jatkuvasti sanoma lukemisen tärkeydestä. Syykin on ilmeinen. Kirjojen kautta pääsee tutustumaan maailman johtavien asiantuntijoiden ajatuksiin, mikä mahdollistaa monipuolisen itsekehityksen. Hieno ajatus mutta asian toteuttaminen ei ole niin sulavaa. Aiemmin harkitsen tarkkaan, mitä halusin lukea. Vihdoin hyvän kirjan löytymisen jälkeen verkkokaupasta tilatun kirjan toimituksessa tuntui kestävän pitkään sammuttean suurimman mielenkiinnon. Lisäksi työkiireiden takia raskaan kirjan nostaminen kirjahyllyltä luettavaksi tuntuu joskus niin kovin vaikealta, kun vaihtoehtona on rento mutta päämäärätön nettisurffailu.

Satuin törmäämään Navalin haastattelun, jossa lähestytään lukemista aivan uudella tavalla. Hän lukee paljon, minkä vuoksi Kindle on täynnä eri alojen teoksia. Tärkeämpää on keskittyä kirjan keskeisen asian ymmärtämiseen kuin lukemiseen kannesta kanteen (luettujen kirjojen lukumäärä ei ole mikään meriitti vaan tärkeämpää on asian ymmärrys). Jos kirjan sisältö ei vaikuta kovin mielenkiintoiselta, niin hän jättää kirjan kokonaan lukematta ja siirtyy seuraavaan teokseen. Ajatus on, että lukemiseen allokoidun ajan käyttää hyvän kirjan huolelliseen paneutumiseen. Ennakolta ei kuitenkaan voi tietää, mikä on hyvä kirja. Tämän vuoksi väkisin joutuu lukemaan myös monta huonoa teosta, mutta siihen ei kannata tuhlata liikaa aikaa.

Suurin ero kirjan ja sanomalehden artikkelin tai blogikirjoituksen on se, että kirjan keskeistä sanomaa taustoitetaan laajemmin ja sitä pohditaan eri näkökulmista. Vastaavasti nopealukuinen blogiteksti tarjoaa tekstin pituudenkin puolesta suppeamman katsauksen. Voisiko kirjoja kuitenkin lukea kuin blogitekstiä? Ainakin Naval väittää tekevänsä niin, sillä kirjan keskeinen sanoma on usean tiivistettävissä melkein blogitekstin mittaiseksi. Suurimmn osan kirjasta voi jättää lukematta tai lukea pikaluvulla. Tämä pitää usein paikkansa englanninkielisissä teoksissa, jossa yhden ja saman asian ympärillä voidaan pyöriä melkein koko kirjan ajana.

Olenko siis aina lukenut kirjoja väärin? Ainakin itsestä Navalin ajattelutapa lukemisesta tuntui mielenkiintoiselta, minkä vuoksi päätin kokeilla onnistuisiko sama asia myös minulta.

Tavallinen kirja vs. e-lukulaite

Olen pitkään vastustanut e-lukulaitteita siitä syystä, että tavallisia kirjoja lukemalla on saanut vähennettyä päivittäistä ruutuaikaa varsin tehokkaasti. Sitä tulee päivässä ihan tahtomatta, kun nykyään kaikki sanomalehdet ovat sähköisessä muodossa, on somea ja työtkin pitää tehdä tietokoneella.  Fyysisen kirjan hypistelyssä ja omien muistiinpanojen tekemisessä kirjan reunaan (tätä en tosin itse harrasta) on tietysti oma hohtonsa, jota mielestäni e-lukulaite ei voi syrjäyttää. Olen pitänyt täynnä olevaa kirjahyllyä jotenkin hienona saavutuksena (kodista saa sivistyneen vaikutelman). Tarkemmin mietittynä tämä tuntuu vähän hassulta näin digiaikakautena.

E-lukulaitteessa on paljon hyötyjä, joita en aikaisemmin tullut ajatelleeksi.

  • E-lukulaitteeseen kirjojen ostaminen on todella helppo. Amazonista kirjan hankinta todella tapahtuu yhdellä klikkauksella. Boom kirja on luettavissa. Ei enää turhaa odottamista. Tämä oli minulle tärkeä ominaisuus, sillä kynnys ostaa ja tutustua uuteen kirjaa todella alenee. E-lukulaite mahdollistaa myös tavoittelemani blogimaisen lukemisen.
  • Kodissamme kirjoille varattu tila alkaa olla käytetty, enkä oikein tiedä mihin uudet (tai vanhat) kirjat pitäisi tunkea. E-lukulaite luonnollisesti ratkaisee tämän ongelman. Lisäksi koko kirjasto on vaivattomasti saataville lukulaitteessa, minkä vuoksi teoksista toisiin hyppiminen oman mielenkiinnon mukaan onnistuu helposti.
  • E-lukulaite on käytettävyydeltään parempi kuin tavallinen kirja. E-lukulaite on kevyempi pitää käsissä (kädessä), käyttö onnistuu yhdellä kädellä (oi kun samaan aikaan voi juoda kahvia ja vaihtaa sivua), viimeisin lukemani sivu ei unohdu ja käyttö onnistuu hyvin pimeässä ilman ylimääräisiä valoja.
  • Kynnys avata kirja alenee, sillä e-lukulaitteen käyttö on luontaisesti samanlaista kuin läppärin, tabletin tai puhelimen (tämä siis verrattuna tavalliseen kirjaan). Ainakin itsellä on vaan tapana klikkailla turhanpäiviä uutisia tai lukea twitteriä. Tästä tavasta yritän päästä eroon ottamalla esiin tabletin tai puhelimen sijaan e-lukulaitteen.
  • E-lukulaitteen näyttö on optimoitu lukemiseen, minkä vuoksi silmän kannalta lukukokemuksen pitäisi vastata tai olla ainakin lähellä tavallista kirjaa. Silmäystävällisyys selittyy sillä, että e-lukulaitteista puuttuu puhelimessa/tabletissa oleva taustavalo. Tämä pienentää ensimmäistä huoltana liiasta ruutuajasta.

Parasta e-lukulaitetta valitsemassa

En osaa sanoa, mikä on teknisiltä ominaisuuksilta paras e-lukulaita. Monissa arvosteluissa Kindle nousi parhaaksi toisissa jokin muu. Kuten Klaavi kirjoituksessa toteaa, lukulaitteen valinnassa on syytä kiinnittää huomio ekosysteemiin. Tämä oli keskeistä ainakin omassa ostopohdinnassani. Juuri tästä syystä päädyin Amazonin Kindleen.  Mielestäni Amazonista löytyy paras tuotevalikoima englanninkielisiä teoksia ja ostaminen on helppoa. Tosin suomalaisia kirjoja ei Amazonista ole juuri saatavilla. En kuitenkaan ole kokenut tätä ongelmana, sillä Calibre-ohjelman avulla Elisan Kirjasta saa melko vaivattomasti Kindleen. Kokeilin asiaa Elisasta ostamallani Lauri Järvilehdon kirjalla Tee itsestäsi mestariajattelija. Tämä tapahtui yksinkertaisesti siten, että

  • Tallensin ostamani kirjan Elisa-kirjakaupasta omalle koneelleni EPUB-formaatissa
  • Latasin Calibre-ohjelman ja käänsin ohjelmalla ostamani kirjan Kindlen ymmärtämään MOBI-formaattiin
  • Lähetin MOBI-tiedoston gmailin kautta liitteenä ilman otsikkoa omaan Kindle osoitteeseeni etunimi.sukunimi@kindle.com.Ilmeisesti Calibren kautta pystyy lähettämään tiedoston suoraan Amazonin pilveen mutta en tässä kuitenkaan onnistunut useista yrityksistä huolimatta.

Kokemuksia Kindle Oasiksen käytöstä

Halusin panostaa lukulaitteiseen ostamalla parhaan mahdollisen Kindlen eli Oasiksen (tosin halvin mahdollinen 8 GB versio). Siinä on 7 tuuman näyttö (muissa halvemmissa malleissa vain 6 tuumaa). Mallissa on sivujen vaihtamista varten erilliset näppäimet mahdollistaen sivun kääntämisen samalla kädellä, kun laitetta pitää kiinni. Muissa malleissa näppäimet puuttuvat ja sivun vaihtoon tarvitaan erillinen pyyhkäisy (yhden käden käyttö vaikeampaa ja reunojen kapeus voi aiheuttaa tahottoman sivun vaihdon sormen osuessa vahingossa näytölle).

Ongelmaksi kuitenkin muodostui se, että mistään Amazon verkkokaupasta syystä tai toisesta Oasis-mallia ei voinut Suomeen ostaa. Syy ei oikein auennut minulle, kun halvempia malleja myydään Powerissa ihan normaalisti. Tässä joutui vähän näkemään vaivaa. Perustin myus.comin tilin, minkä ansiosta sain oman postilaatikon Yhdysvaltoihin. MyUS on tarkoitettu nettiostoksiin Yhdysvalloissa, minkä kautta paketit lähetetään Suomeen. Ainakin kohdallani palvelu toimi moitteetta. Vaihdon Amazoniin toimitusosoitteeksi myus.comin minulle antaman osoitteen. Toimitusosoitteen vaihdoksen myötä Kindle Oasiksen (US versio) osto vihdoin onnistui. Paketti meni aluksi MyUS-osoitteeseni ja ilman mitään klikkaulua Fedex toimitti paketin Suomeen. Maksoin laitteesta tullin, jonka jälkeen Kindle toimitettiin kotiovelle saakka.

Parin viikon käytön perusteella olen ollut tyytyväinen Kindle Oasiksen käyttöön. Laite tuntuu kädessä normaalia kirjaa kevyemmältä.  Muotoilu poikkeaa tyypillisestä lukulaitteesta, sillä Oasiksen toinen puoli alaosasta on selväsi paksumpi. Tämä ominaisuus tukee erinomaisesti yhden käden käyttöä. Haittapuolena on se, että lukulaitetta ei voi pitää oikein pöydällä sen kallistuessa. Käden väsyessä laite siirtyy kädestä toiselle helposti näytön kääntyessä vaihdoksen yhteydessä. Koska lukulaite on suunniteltu ainoastaan kirjojen lukemista varten, akku on kestävä erityisesti verrattuna tablettiin. Kirjojen osto on tehty todella helpoksi.  Yhdellä klikkauksella kirja tulee todella ostettua ja se singahtaa samoin tein suoraan Oasikseen olettaen laitteen olevan verkkoyhteydessä. Ei siis tarvi enää odotella kirjan saapumista.

Ostamani Kindle-versiot kirjoista ovat olleet hinnaltaan yllättävän lähellä paperisin version tasoa, joskus jopa kalliimpia. Kaikista haluamistani kirjoista on toistaiseksi löytynyt myös Kindle-versio. Hinnat ovat dollareissa, eikä niissä ole postikuluja. Nykyisellä lukutahdillani kirjainvestointitaso jää vuositasoilla lopulta melko alhaisiksi, vaikka ostaisin kymmeniä kirjoja. Tullin mukaan tulliselvitystä ei tarvitse, jos hinta jää alle 22 euron. Tämän rajan alle kirjojen hinta on toistaiseksi pysynyt.

VASTAA