6.11.2018 ostin 40 kappaletta JPMorganin etuoikeutetun osakkeen DD-sarjaa hintaan 24,8 USD. Kokonaiskustannus oli noin 992 USD (870 euroa 1,14 kurssilla). Ostin yhtiötä keskipitkään salkkuun (call date 1.12.2023) ja tavoitteena on ainakin aluksi hieman kasvattaa omistusta.
Kirjoitin vähän aikaa sitten ajatuksiani sijoittamisesta etuoikeutettuihin osakkeisiin. Yksi keskeinen havainto on, että jos haluaa sijoittaa laadukkaan yhtiön etuoikeutettuihin osakkeisiin, joutuu todennäköisesti suuntaamaan katseensa finanssisektoriin. Esimerkiksi The Innovatorin S&P Investment Grade Preferred ETF:n sisällöstä noin 72,2 % on kyseiseltä sektorilta. Lähtökohtaisesti pankkien kannattaa laskea liikkeelle etuoikeusosakkeita, sillä ne lasketaan tietyin edellytyksin Tier 1 -pääomaksi mutta samaan aikaan ne eivät ole dilutoimassa osakkeiden määrää.
Oma mielenkiintoni kohdistui yhdysvaltalaisiin pankkeihin, koska siellä maan talous kasvaa voimakkaasti, korot ovat nousussa hyödyttäen pankkeja sekä finanssikriisin jäljiltä pankkien arvostustasot (tuottovaateet) olivat ainakin jokin aika sitten vielä kohtuulliset. Pankkien kovemman regulaation takia mikään ei viittaa siihen, että seuraava taantuma aiheuttaisi samanlaisen pankkien välisen paniikin kuin vuonna 2008. Lisäksi pankkien taseet ovat paljon vahvemmassa kunnossa kuin ennen viime finanssikriisiä. Lisäksi korkojen nousun pitäisi olla jossain määrin neutraalia etuoikeutetun osakkeen arvoon nähden. Korkojen nousu (diskonttakorko korkeampi) parantaa pankkien luottoriskiä (diskonttakorko alhaisempi), kun ne saavat parempaa korkotuottoa myöntämistään lainoista.
Jouduin miettimään analyysimalliani uudestaan, koska kyseessä on ensimmäinen sijoitukseni etuoikeus- osakkeeseen rahoitustoimialalla. Ensinnäkin etuoikeusosakkeen sijoittamisessa voi nojautua enemmän kansainvälisen luokittelijoiden analyysin, koska osakkeelle maksetaan ennalta sovittua osinkoa samaan tapaan kuin yrityslainoissa. Analyysin tulokulma on enemmän se, miten turvattu tämä osinko on. Tavallisen osakkeen osingossa tämäkin on toki tärkeää mutta siinä kiinnitetään huomiota myös osingon kasvun edellytyksiin. Toiseksi pankkisektorin osakkeiden analyysi poikkeaa huomattavasti perinteisen teollisen yhtiön osakeanalyysistä.
Oma ymmärrykseni on, että JPMorgan on yksi maailman parhaista pankeista. JPMorganilla on erittäin vahva franchise, hajautunut liiketoimintamix sekä alan kyvykkäin johto, joka näkyy liiketoiminnassa selvänä kilpailuetuna. Muita syitä sijoitukseeni olivat, että etuoikeutetulla osakkeella on investointitason luottoluokitus, vahvanoloinen tase, kannattava kasvu, hyvä osinkotuotto ja alhainen payout ratio. En siis keksinyt mitään vikaa tuotteessa. Päädyin valitsemaan DD-sarjan etuoikeusosakkeen, koska osinko siinä on kiinteä (näkemykseni mukaan korko-odotukset ovat nyt huipussaan ja niillä on enemmän painetta alaspäin) ja call date oli mahdollisimman pitkällä (vuonna 2023).
Investment thesis
Vakaa osinko: DD-sarjan etuoikeutetulle osakkeelle maksetaan kiinteää 5,75 % osinkoa.
JP Morgan’s strong franchises, diversified business mix and management’s consistent execution, which is extending JPM’s competitive advantage over many peers. JPMorgan has steadily built each of its business lines in a prudent and disciplined fashion through economic and market cycles – Moody’s
Turvallinen osinkosijoitus: Kuten Moody’s tiivistää yhtiön vahvuutena on erittäin kova franchise, hajautunut liiketoimintamix sekä globaalitoiminta sekä erinomainen johto. Samoihin asioihin kiinnitin huomioita, kun analysoin yhtiötä. Lukutarkastelun perusteella yhtiön kannattavuus on pysynyt pitkään kasvu-uralla (selittyen osin USA:n hyvällä talouskehityksellä sekä verohelpotuksella). Yhtiön tase on hyvässä kunnassa, sillä CET1 on noin 12 % luokkaa. Yhtiö pitää tätä vahvana tasona, minkä vuoksi se jakanee jatkossa kaiken tuloksen osinkoina sekä omien osakkeiden ostona. Saatava puolella ongelmasaamisten määrä on jatkanut pienentymistään trendinomaisesti. Omassa kalkyylissäni etuoikeusosakkeen payout ratio olisi ollut noin 6-8 % luokkaa viime vuosina, joten puskuria osingonmaksun pidättymiselle on runsaasti.
Pääoma turvattu: etuoikeutetun osakkeen pääoman pitäisi olla turvassa. Toisaalta sillä ei ole myöskään juuri arvon nousupotentiaalia. JPMorganin etuoikeusosake on saanut investointitason luottoluokituksen, minkä perusteella maksukyvyttömyyden riski pitäisi olla pieni. Lisäksi korkojen nousuodotusten ei pitäisi enää voimistua. Etuoikeusosakkeen beta oli 0,02 (Marketwatch).
Portfolion näkökulma
Hajautuksen kannalta yhtiö sopii ihan hyvin salkkuuni. Salkussani ei ole tällä hetkellä yhtään finanssisektorin osaketta, minkä vuoksi sektorikohtainen hajautus hieman paranee. Toisaalta suuri USA/USD paino salkussani kasvaa entisestään. Ottaen huomioon maakohtaiset makrokehityksen tämä on hyväksyttävissä. Etuoikeusosakkeelle maksetaan hyvää osinkoa, mikä parantaa osaltaan salkkuni suhteellista osinkotuottoa.
Kvalitatiivinen riskianalyysi
Liiketoiminnan ymmärrettävyys: JPMorganin liiketoiminta muodostuu kuluttajille suunnatusta vähittäispankista (consumer business) ja yritysrahoituksesta (wholesale business). Nämä jakautuvat tarkemmin neljään liiketoimintasegmenttiin
- Consumer & Community Banking (“CCB”) on yhtiön vähittäispankkiliiketoiminta.
- Corporate & Investment Bank (“CIB”) on investointipankkitoiminta
- Commercial Banking (“CB”) käsittää perinteisen yritysrahoituksen
- Asset & Wealth Management (“AWM”) varainhoitoliiketoiminta
JPMorganin toimii pääasiassa Yhdysvalloissa, joka muodostaa 70 % liikevaihdosta. Yhtiön investointipankki sekä varainhoitopalvelut ovat globaaleja ja muodostavat noin 30 % liikevaihdosta.
Ainakin yhtiön omissa kalvoissa pankkitoiminnan digitalisaatio otetaan tosissaan, sille sen uskotaan parantavan asiakastyytyväisyyttä ja tehostavan toimintaa.
Markkina-asema ja kilpailutilanne: JPMorgan on oheisen taulukon perusteella Yhdysvaltojen johtava pankkitoimija ja pankin franchise on erittäin vahva luoden keskeisen kilpailuedun.
Vahvasta asemasta huolimatta kilpailutilanne on toimialalla erityisen kovaa. Perinteisten pankkien rinnalle on syntynyt digitaalisia pankkeja ja muita teknologiayrityksiä, joiden kustannusrakenne on huomattavasti ohuempi. Erityisesti kuluttajapuolella lisääntynyt kilpailu on painanut hintoja voimakkaasta. JPMorgan on viime vuosina panostanut hurjasti palveluidensa ja prosessiensa digitalisaatioon.
Johdon toiminta: Jamie Dimon on yksi pankkimaailman parhaista johtajista ja hänet on nimetty usein yhdeksi maailman parhaista toimitusjohtajista. Hän taitaa olla nykyisin ainoa pankin CEO, joka on ollut toimitusjohtajana myös finanssikriisin aikana. Yhtiön johto ei tästä paljon enää parane.
Kvantitatiivinen riskianalyysi
Liiketoimintariski
Kannattavuuskehitys: Positiivista on se, että 2018 aikana kaikkien segmenttien liikevaihto on kasvanut. Nopeinta liikevaihdon kasvu on ollut vähittäispankkitoiminnassa (+12 %) sekä investointipankissa (+8 %). Yhtiön kannattavuus on kasvanut voimakkaasti 2018, mikä selittyy osin yritysverotuksen leikkauksilla.
Osingon turvallisuus: Omassa kalkyylissäni etuoikeusosakkeen payout ratio olisi ollut noin 6-8 % luokkaa viime vuosina eli puskuria osingonmaksun pidättymiselle on runsaasti.
Taseen saatavat: yhtiön lainakanta vaikuttaa terveeltä. Vaikka lainakanta on kasvanut viime vuonna voimakkaasti, on yhtiö pystynyt pitämään ongelmasaamisten määrä matalana. Suhteutettuna lainakantaa ongelmasaamisten osuus erittäin pieni ja laskevalla trendillä.
Taseriski
Pääomarakenne: Yhtiö kutsuu tasettaan linnakkeeksi, mikä voi olla vähän liioittelua. Joka tapauksessa CET1 on ollut noin 12 % ja Tier 1 capital ratio noin 13,5 – 14,2 % 2016-2018 aikana. Mielestäni nämä luvut ovat ihan riittävän vahvalla tasolla.
Itse pidän Handelia maailman laadukkaimpana pankkina:
a) maailman parhaiten tuottanut osake
b) ainoa pohjoismainen pankki, joka ei ole tarvinnut kertaakaan ulkopuolista rahoitusta viimeisen 30v aikana
Mietin kanssa Handelia. Juu samaa mieltä, että yhtiö on laadukas. Pankin tase on yksi maailman vahvimmista ja se panostaa riskienhallintaan (esim. ymmärtääkseni henkilöstölle ei makseta bonareita vaan tulospalkkio ohjataan henkilöstörahostoon) -> selittänee tota b) kohtaa.
Itseäni häiritsee Handelissä sen halu olla isosti UK:ssa erityisesti nyt, kun Brexit lähestyy. Viimeaikaiset uutiset lisäävät huolta.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/handelsbankenin-konsernijohtaja-tikunnokassa-britannian-sotkuista-di-kovaa-kritiikkia-valvojilta/0149a9ce-2821-3d27-94d0-b54676a8be51
Tykkään enemmän Nordeasta, kun sen strategia on keskittyä Pohjoismaihin. Olinkin sitä jo ostamassa mutta ahneus iski ja paras tilaisuus meni taas hetkeksi.
Ensinnäkin UK on tällä hetkellä toiseksi kannattavin markkina Handelille ja sen voidaan odottaa vain paranevan. Lisäksi UK on hyvä kasvumarkkina, koska Handelin toimintamalli tuntuu miellyttävän monia asiakkaita (itsekin pidän siitä vaikka en olekaan asiakas).
En ole myöskään ollenkaan huolestunut Brexitistä. Se, että Handeli edelleen jatkaa panostamistaan UK:hon kuvastaa johdon pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä.
Handelin kilpikonnamalli on toiminut historiallisesti todella hyvin; ei ihme, että SHB A on maailman tuottoisin osake IPO:sta lähtien.
Kiistatta Handelsbankenilla on vahva track record UK:ssa. Tämä ei mielestäni kuitenkaan poista brexit-riskiä (ei vielä tapahtunut), jonka siihen sijoittava joutuu ottamaan.
Ajattelen, että Norpassa ja Handelissa on sama investment case: osakkeen hinta on matala suhteessa tulokseen ja samaan aikaan CET1 on niin korkea (vrt esim. yllä JPM), että kaikki tulos voidaan jakaa omistajille -> molemmat tarjoavat erinomaista osinkotuottoa rajalliselle osingonleikkaus riskillä.
Kiitos kommenteista! Ehkä tulee joskus liian pintapuolisen analyysin perusteella valittua oma suosikki. Pitääkin analysoida molempien yhtiöiden lukuja ja muita seikkoja tarkemmin ja tehdä sitten vasta valinta. Toimialan nykyinen arvostustaso ja skandipankkien laatu sinänsä huokuttelevat suojoittamaan juuri nyt.
Hei, ikävää jos juttu vaikutti avohakkuiden mainostamiselta. Sen tarkoitus on kertoa metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta ja valottaa ihmisille, millä eri tavoilla metsää voi hoitaa – tai olla hoitamatta. Kuten https://pullahiiri.com MHY Roineen toiminnanjohtaja jutussakin toteaa, metsän voi antaa halutessaan antaa olla tai sitä voi suojella erilaisilla tavoilla.