Pidin
kirjasta johtuen sen käytännönläheisestä tavasta kertoa momentum-strategiasta. Oli mukavaa vaihtelua lukea skandinaavin (kirjoittaja ruotsalainen) kirjoittamaa tekstiä. Ehkä juuri siksi kirjoitustyyli oli itselle mieleen, sillä asiat sanotaan suoraan niin kuin ovat. Jenkkityyppistä saman asian jaarittelua oli mielestäni selvästi vähemmän. Toinen positiivinen yllätys oli se, että momentum-strategia oli kuvattu hyvin ymmärrettävästi ja lukijaystävällisesti. Rupesin melkein itse uskomaan, että osaisin rakentaa kaupankäyntimallin kirjan ohjeiden avulla.
Juoni tiivistetysti
Kirjan sisältö voidaan jakaa neljään pääosioon (tätä ei kirjassa tehty vaan siinä on yhteensä 17 kappaletta). Ensimmäinen on pakollinen ”miksi muut strategiat on huonoja verrattuna kirjan momentum-strategiaan” -osio. Tämä sinällään ei mielestäni ole kovin mielenkiintoista.
Toinen osio käsittää varsinaisen kirjan otsikossakin mainitun Hedge Fund Momentum -strategian esittelyn. Miksi otsikossa on mainittu Strategies? Mielestäni kirjassa kuvataan selkeästi ainoastaan yksi strategia. Tässä menin itse vähän halpaan. Luulin ostaneen teoksen, jossa olisi esitelty erilaisia malleja mutta ei. Yhtä kaikki kirjan momentum-strategia avautuu hyvin vertaamalla sitä trendin seurantaan perustuvaan kaupankäyntistrategiaan. Sen konsepti on melko yksinkertainen. Hintojen noustessa osta. Pidä positiota, kunnes hintojen nousu pysähtyy ja positio myydään. Tyypillisesti myyntitaso määräytyy tietyn arvon päähän kurssihuipusta (tämän tason määrittäminen erittäin haasteellista saada oikein). Vastaavasti laskevaa kurssia voidaan shortata. Trendin seurannassa ei siis ikinä osteta tai myydä osaketta parhaaseen mahdolliseen hintaan (ns. kalasteta pohjaa), vaan trendin annetaan tapahtua ennen kuin toimitaan.
Kirjoittajan mukaan osakkeiden shorttaus harvoin onnistuu. Ajoitus on erittäin vaikeaa, vaikka olisikin oikeassa. Michael Lewisin The Big Short -kirja kuvaa ajoittamisen ongelmaa mainiosti. Shorttausta ei siis suositella missään olosuhteissa!
Momentum-vaikutus lähtee siitä oletuksesta, että nousu-uralla oleva osake jatkaa todennäköisemmin nousua kuin kääntyy laskuun. Kaikkein nopeimmin nouseva osake jatkaa todennäköisemmin kasvua nopeimmin verrattuna muihin osakkeisiin. Momentum-strategia perustuu näihin kahteen olettamaan. Konseptissa salkku muodostetaan pääpiirteittäin siten, että salkkuun valitaan kerran viikossa indeksin (kirjassa käytetty S&P500) parhaat momentum-osakkeet. Rankkaus tehdään 90 päivän regressioanalyysin pohjalta kuitenkin niin, osakkeen vola ei saada olla liian suuri eikä kurssi alle 100 päivän liukuvan keskiarvon. Osake myydään siinä tapauksessa, jos se ei enää ole 20 %:n sisällä parhaista momentum-osakkeista tai sen kurssi laskee alle 100 päivän liukuvan keskiarvon. Tässä kohdin on siis selvä ero perinteiseen trendin seurantaan perustuvaan strategiaan, jossa myynti nojaa tukitasoihin. Samaa jumppaan tehdään sitten viikoittain. Kirjassa on myös säännöt portfolion rebalansoinnille, jos jotain kiinnostaa lähteä ajamaan koko omaa salkkua menetelmällä.
Strategiassa on lisäksi keskeistä se, että uusia positioita voidaan avata vain indeksin (S&P500) ollessa yli 200 päivän liukuvan keskiarvon. Tämän säännön vuoksi kassa alkaa kasvaa (osakkeita myydään mutta uusia ei saada ostaa tilalle) indeksin laskiessa alle 200 liukuvan keskiarvon tason. Esimerkiksi 2008 momentum-strategiassa kassan osuus oli merkittävä, minkä vuoksi strategia menestyi selvästi paremmin kuin indeksi.
Kolmannessa osiossa momentum-strategia simuloidaan vuosi vuodelta 1999 – 2014 välisenä aikana. Kirjoittaja mainitsee, että hänen aikaisemmassa teoksessaan vastaavat kappaleet saivat eniten positiivista palautetta. Olen kyllä samaa mieltää myös käsillä olevasta kirjasta. Tärkein havainto on se, että simuloimaan nähdään, millaisessa markkinaolosuhteissa momentum-strategia toimii ja missä ei. Kirjoittaja on mielestäni riittävän rehellinen tässä. Vastaavasta aiheesta haluaisin saada enemmän ymmärrystä, eli mikä osakestrategia on optimaalinen missäkin olosuhteessa.
Kirjassa esitelty momentum-strategia toimii selvästi yleistä indeksiä paremmin (kirjan vertailuindeksi oli S&P500), kun osakkeilla on selkeä suunta ylös tai alas. Syy on lopulta melko itsestäänselvyys. Selvällä nousukaudella momentum-strategiassa salkkuun valikoituu voimakkaimmin nousu-uralla olevat osakkeet. Selvällä laskukaudella strategiaa noudattamalla ei omisteta yhtään osaketta (osakkeet 0% / kassa 100%), minkä vuoksi tappiot saadaan minimoitua. Kiinnostavaa on sen sijaan se, että strategia toimii yleistä markkinaa heikommin kurssien heiluessa voimakkaasti ylös ja alas ilman selkeää suuntaa. Oman näkemykseni mukaan juuri nyt ollaan korkean volan aikakaudella eli en lähde kokeilemaan omaa salkkua kirjan momentum-strategialla.
Neljännessä osiossa vielä vähän perustellaan kirjan strategiassa valittuja parametrejä. Sinällään tärkeää mutta ei tietoa, jota tarvitsee muistaa.
Kirjan opetuksia, jotka koin hyödyllisiksi
Momentum-strategia. Kirja kasvatti ymmärrystä momentum-vaikutuksesta sekä siitä, kuinka mahdollisesti itse lähden perkaamaan hyviä momentum-osakkeita.
Älä shorttaa! Jossain vaiheessa harkitsin shorttauksen aloittamista. Kirjan luettuani asia ei vaikuta enää niin houkuttelevalta.
Liukuvan keskiarvon käyttäminen myynnissä. Itse olen antanut tappioiden kasaantua, kun en ole myynyt lasku-uralle lähtevää osaketta. Pitää olla vaan systemaattisempi myyntipisteen vallinnan osalta.
Portfolion allokaatio – kassa versus osakkeet. Itse olen tässä mennyt ihan perstuntumalla. Kirjan sääntö vaikutti mielestäni järkevältä, että uusia positioita ei tulisi avata indeksien painuessa alle 200 liukuvan keskiarvon. Olen kaivannut analyyttistä pohdintaa siitä, miten kassatasoa tulisi säädellä. Kirja antaa siitä yhden esimerkin. Varautuminen pahimpaan on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan.
Osakkeiden korrelaatio. Kirjottajan mukaan härkämarkkinassa osakkeiden hinnat kehittyvät melko itsenäisesti. Vastaavasti laskukaudella osakkeiden välinen korrelaatio voimistuu selvästi (lähenee 1). Tästä syystä momentum-strategiassa ei avata uusia positiota indeksin painuessa alle 200 liukuvan keskiarvon tason.
Nousevalla trendillä ratsastaminen. Osakkeita ei kannata myydä, jos kurssit pysyvät yli 100 päivän liukuvan keskiarvon. Laskukäännettä on äärimmäisen vaikea ennustaa. Kirjoittaja kuvaa vuotta 2013, jolloin media toitotti osakkeiden olevan niin kalliita. Kannatti silti olla mukana pelissä, sillä indeksi pysyi yli 100 liukuvan keskiarvon ja jatkoi kasvuaan aina vuoteen 2015 saakka.
Lopuksi
Kirjan luettuani sain ajatuksen päivittää omaa osakkeen valintamenetelmää. En kuitenkaan rupea soveltamaan kirjassa esitetty momentum-strategiaa, mutta momentum-kulmalla voisi lähteä etsimään small cap value –osakkeitta. Mikä olisikaan hienompaa kuin ostaa vahvassa nousuputkessa olevia arvo-osakkeitta! Nyt teen juuri päinvastoin. Pyrin löytämään arvo-osakkeen ja toivon, että yhtiön osakekurssi on nousu-uralla. Kirjassa on kuvattu tarvittavat excel-kaavat, jotka sinällään eivät ole kovin monimutkaisia. Vaikeus on osata koodata VBA:lla osakescreeneri. Aika näyttää riittävätkö omat taidot tällaisen työkalun rakentamiseen. Yritetään kuitenkin…
Ostin kirjan Amazon.comista 30,4 dollarin hintaan plus tulli. Kirjan sisällöstä löytyy tarkempaa tietoa: