Kohti parempaa salkun hajautusta sekä sijoitusstrategian mittausta

06/02/2016

Hajauttaminen

Sijoittamisessa usein puhutaan hajauttamisen tärkeydestä. Tyypillinen neuvo on, että älä sijoita kaikkia munia samaan koriin. Ajatuksena on se, että yhden osakkeen heikko kehitys ei saisi tuhota koko salkun tuottoa. Mielestäni hajautuskeskustelu jää usein hyvin pintapuoliseksi, eikä sano juuri mitään käytännön tekemisen kannalta. Itse ymmärrän hajauttamisen korrelaation kautta tarkoittaen sitä, että osakkeet eivät saisi kovin vahvasti liikkua samaan suuntaan tietyn draiverin vetämä. Joskus kausaliteetin ymmärtäminen vaatii vähän miettimistä. Esimerkiksi öljyn hinnan romahtaminen vaikuttaa negatiivisesti Tikkurilaan sekä Stockmannin osakkeeseen samalla tavalla Venäjän talouden heikkouden kautta. Jotta korrelaatio olisi mahdollisimman heikkoa jopa negatiivista, tulisi salkkuyhtiöiden koostua usealta toimialta ja mieluiten vielä eri markkina-alueilta.

Osakesäästäjällä on harvoin käytössä matemaattisia malleja ja dataa, joilla omasta salkusta saisi näppärästi laskettua korrelaatiota yms. muita tunnuslukuja (oma tavoitteeni on luoda VBA:lla työkalut tätä varten). Hajauttamisen laadun kuvaamiseksi käytössä on kuitenkin menetelmä, jossa osakkeet luokitellaan toimialan sekä maantieteellisen alueen perusteella. Ajatuksena on se, että prosentuaalisesti salkussa yhdenkään toimialan tai alueen suhteellinen osuus ei saisi nousta kovin suureksi, jotta hajautus olisi mahdollisimman tehokasta.

Strategia

Joku voisi väittää, että salkku pitäisi hajauttaa yhtiön tyylin mukaan (pieni vai iso tai kasvu vai arvo). Koen sijoitustyylin olevan enemmän strateginen valinta. Small cap value momentum -strategian pitäisi tutkitusti tarjota parempaa tuottoa.

Jotenkin strategian toteutumista pitäisi kuitenkin pystyä mittaamaan erityisesti tilanteessa, jossa salkkuun lisätään uusi yhtiö. Olen ihmetellyt miten harva small cap value -rahasto todella noudattaa rahaston nimen mukaista strategiaa Morningstarin Style Matrixilla katsottuna. Musta Wärtsilä ei ole small cap value sijoitus. Tämä on yksi syy, miksi haluan itse tehdä omat sijoitusvalintani ajatuksella ”teen sen vittu sitten itse”.

Käytännössä tyylikartan muodostan Morningstarin tietojen perusteella. Tavoitteena on se, että style matrixista small cap valuen osuus pitäisi olla yli puolet. Morningstar ei mielestäni kuitenkaan aina luokittele yhtiötä oikein. Joskus yhtiö on omasta mielestäni small cap value, vaikka ei tyylikartassa osukkaan tähän ruutuun. Toinen ja ehkä tärkeämpi osa strategian toteutumisen seuraamista on mitata salkun keskeisiä taloudellisia tunnuslukuja. Salkun pitäisi keskimäärin toteuttaa checklistissä kvantitatiivisessa osiossa asettamiani taloudellisia tavoitetasoja.

Salkun profiilin kuvaus kuuden muuttujan avulla

Osakkeen luokitteluksi käytän pääasiassa Morningstarin tietoja. Yhtiön verkkosivulta pystyy poimimaan kunkin yhtiön tyylin sekä toimialan. On olemassa muitakin tapoja luokitella yhtiöitä kukin omalla tapaa oikein. Käytän kuitenkin systemaattisesti Morningstarin sivulta löytyvää tietoa sen helppouden vuoksi. Keskeiset tunnusluvut saa laskettua yhtiöiden taloudellisten raporttien kautta. Yhtiön maantieteellinen alue on yleensä yhtiön päälistauksen maa.

1 Keskeiset tunnusluvut

Salkun keskeisiä tunnusluja ei usein näe esitettävän rahastojen esitteissä. Mielestäni tämä on kuitenkin tärkein tieto salkun keskimääräisten taloudellisten indikaattorien ymmärtämisessä. Checklistin kvantitatiivisessa osiossa määrittelin sijoituskriteerini eri muuttujien kautta.  Olen asettanut salkun keskeiselle tunnusluvuille tavoitetasot. Uuden salkkuun lisättävän yhtiön tulisi täyttää ainakin kolme alla mainittua kriteeriä. Ajatuksena on se, että joskus korkeammasta kasvusta tai kassavirran generointikyvystä voi joutua maksamaan vähän kovempaa hintaa arvostusmielessä.

Liikevaihdon stabiliteetti ja kasvu: Tavoitteena portfolion keskimääräiselle liikevaihdon kasvulle on min. 2 %.

Yhtiön velkaantuneisuus: Tavoitteena portfolion keskimääräiselle Net debt / EBITDA tunnusluvulle on max 1,5x. Skaalataan prosenteiksi jakamalla sadalla.

Kassavirran generointikyky: Tavoitteena portfolion keskimääräiselle FCFF / Value tunnusluvulle on min 9 %.

Osinkopolitiikka: Tavoitteena portfolion keskimääräiselle dividend yieldille min 3%.

Yhtiön valuaatio: Tavoitteena portfolion keskimääräiselle EV / EBITDA –tunnusluvulle on max 6x. Skaalataan prosenteiksi jakamalla sadalla.

2 Tyylikartta

Style Box

Tyylikartasta näkee yhdellä silmäyksellä sijoituksen luonteen.  Se on jaettu yhdeksään ruudukkoon koon sekä arvostuksen/kasvun suhteen. Vertikaalinen asteikko kuvaa kokoa. Yhtiö voi saada kolme arvoa small, medium ja large. Morningstar luokittelee large cappiin yhtiöt, jotka edustavat 70 % kunkin markkinan arvosta. Vastaavasti mid cap -osakkeet muodostavat seuraavan 20 % ja small cap –yhtiöt loput.  Vaaka-akselin tyylin määrittelee osakkeen ennustettu ja historiallinen kasvu liikevaihdolla ja kannattavuudella mitattuna sekä arvostustaso P/E:llä mitattuna. Oma strategiani on sijoittaa pääasiassa small cap – value –yhtiöihin, joten tyylikartan avulla pystyn seuraamaan strategiani onnistumista

3 Toimiala

Portfolion hajauttamisella toimialan suhteen tavoitellaan salkkuyhtiöiden välisen korrelaation vähentämistä. Esimerkiksi taloudelliset suhdanteet vaikuttavat yhtiöihin eri tavalla. YIT:n osakekurssi nousee voimakkaasti noususuhdanteen aikana rakentamisaktiviteetin vilkastumisen myötä. Vastaavasti Orionin lääkkeiden kysyntään taloudellisten suhdanteiden ei juuri pitäisi vaikuttaa. Hajauttamisen lisäksi yhtiöiden ryhmitteleminen toimialoihin mahdollistaa näkemyksen ottamisen salkun toimialakohtaisia painoja muuntelemalla. Esimerkiksi uskomalla laskusuhdanteen alkamiseen kannattaa painottaa salkussa defensiivisiä osakkeita.

Käytän toimialakohtaisessa luokittelussa Morningstaria, joka listaa yhtiöt hierarkisesti kolmessa tasolla. Ylätasolla on Super sektorit. Ne muodostuvat sektoreista/toimialoista.  Vastaavasti alatasolla on vielä useita toimialaryhmiä, jotka kuuluva tiettyyn sektoriin.

Cyclical

Yleistaloudellinen kehitys vaikuttaa merkittävästi syklisen sektorin yhtiöihin. Näiden beta-kerroin ylittää tyypillisesti yhden. Alla on esitetty syklisen sektorin toimialoja.

– Basic Materials

– Consumer Cyclical

– Financial Services

Defensive

Defensiivisella toimialla olevat yhtiöt ovat yleensä immuuneja taloudellisille suhdanteille. Yhtiöiden palveluja ja tuotteita käytetään niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Osakkeiden beta-kerroin on yleensä alle yhden. Alla on esitetty defensiivisen sektorin toimialoja.

– Consumer Defensive

– Healthcare

– Utilities

Sensitive

Herkän sektorin yhtiöt sijoittuvat defensiivisen sekä syklisen sektorin välimaastoon. Osakkeiden beta-kerroin on yleensä lähellä yhtä.  Alla on esitetty herkän sektorin toimialoja.

– Communication Services

– Energy

– Industrials

– Technology

 4 Maantiede

Maantiellinen hajauttamiseen on kaksi hyvää syytä. Ensinnäkin ainakin teoriaan mukaan rahoitusmarkkinoiden tai pörssien pitäisi edetä vauhtiin eri maissa, minkä vuoksi eri alueiden pörsseistä ostettujen osakkeiden välinen korrelaatio ei ole niin vahvaa verrattuna saman pörssin osakkeiden korrelaatioon. Tämä on siis vain teoriassa.  Yhtiötasolla monet suomalaiset firmat toimivat jo globaalisti, joten hajauttaminen on osin sisäänrakennettu valmiiksi osakkeisiin. Tämä selittää Helsingin pörssin nousun, vaikka Suomen taloudella menee heikosti. Yhtä kaikki salkun maantieteellinen hajauttaminen ainakin varmistaa sen, että sijoitukset eivät lepää yhden alueen taloudellisen kehityksen varassa.

Toiseksi maantieteellinen hajauttaminen mahdollistaa sijoitusuniversumin laajentaminen. Hyvien sijoituskohteiden löytäminen on siten entistä todennäköisempää.

5 Valuutat

Valuutat liittyvät vähän samaan asiaan kuin maantieteellinen hajauttaminen. Valuuttaposition säätö mahdollistaa pienen valuuttakauppavoiton tekemisen mielestäni suhteellisen pienellä riskillä. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että vaihdan euron kohdevaluutaksi ajallisesti ennen tai jälkeen varsinaista vieraassa valuutassa tapahtuvaa osakeostoa. IB:llä negatiivinen valuuttatili ei minusta ole ollut ongelma matalan korkotason vuoksi, mikä mahdollista suotuisan kurssitason odottamisen.

 6 Salkun keskittyminen

70-luvulla Lawrence Fisherin ja James H. Lorien klassikkotutkimuksen mukaan 30 osakkeella saavutetaan 95% hajautusvaikutus, jos kaikki NYSEn osakkeet sisältävällä salkulla saadaan 100% hajautus. Mitä tulos ikinä tarkoittaakaan käytännössä mutta 30 osaketta kuulostaa hyvältä määrältä. Jos salkussa olevien osakkeiden lukumäärä ylittää tämän selvästi, on niiden seuraaminen melko työlästä. Jos joskus saan muodostettua 30 osakkeen salkun, niin yhden osakkeen paino ei saisi ylittää 10 prosenttia liian suuren osakekeskittymän välttämiseksi. Lisäksi viisi suurinta osaketta ei saisi muodostaa liian suurta osuutta salkusta. Keskittymän tunnistamiseksi pyrin esittämään viiden suurimman osakkeen painon koko salkusta.

Ajallinen hajauttaminen (6.2.2016 markkinatilanteessa)

Sijoitusten ostohetket kannattaa hajauttaa ajallisesti samalla tavalla kuin salkun sisältö maantieteen ja toimialan perusteella. Markkina-ajoitus on luonnollisesti vaikea haaste. Sijoittamisen ikivihreät neuvot, kuten osta halvalla ja myy kalliilla tai osta veren virratessa kaduilla, eivät käytännössä autamitään ajoittamisen onnistumisessa.

Voisiko kuitenkin olla järjestelmä, jota orjallisesti noudattamalla osakkeita saisi ostettua halvalla? Omaan ajatteluun järkevältä kuulosti systeemi, jossa sijoitusten ostohetki ajoitetaan VIX:in ollessa teknisen analyysin perusteella yliostettu. Tyypillisesti RSI on lähellä 70, VIXin arvo on lähellä tai yli 30 ja Bollinger Bandsin yläkäyrällä. Todellisessa elämässä tällöin ollaan tyypillisesti markkinatilanteessa, jossa veri virtaa kaduilla. Voin jo nyt kertoa, mitä tulee tapahtumaan: osakekurssit syöksyvät voimakkaasti, Kauppalehden otsikossa on Marc Faberin ennustukset ja sen hetkistä tilannetta verrataan Wall Streetin romahdukseen 1929 tai finanssikriisin 2008. Tällöin pitää vaan kärsivällisesti seurata VIXiä ja systeemin mukaan ajoittaa ostohetki raja-arvojen puitteissa.

Yllä kuvattu ajallinen hajauttamisen strategian on vähän tylsä, sillä kaupankäynti aktiviteetti on vähäistä ja ostohetkien välinen ajanjakso saattaa venyä pitkäksi. Systeemissä ostohetkien välissä on tarkoitus säästää ja kerryttää sotakassaa seuraavaa markkinaromahdusta varten. Tällöin säästömäärää pystyy myös säätämään oman elämän tilanteen mukaan. Odotteluajan voi käyttää hyväksi uusien sijoituskohteiden etsintään tai tehdä ihan jotain muuta kuin miettiä sijoittamista.

Yhteenvetona VIXiin perustuva sijoittamisen ajallisen hajauttamisen systeemi menee yksinkertaisuudessaan näin:

  1. Osta osakkeita, kun VIX on teknisen analyysin perusteella yliostettu. Tyypillisesti RSI on lähellä 70, VIXin arvo on lähellä tai yli 30 ja Bollinger Bandsin yläkäyrällä.
  2. Säästä ja etsi uusia sijoituskohteita, kun VIXin kehitys rauhoittuu.

Alla vielä graafisesti esitetty vastaava tilanne.

VIX_strategia

Lopuksi VIXiin perustuva malli vaikuttaisi soveltuvan hyvin nykyiseen markkinatilanteessa, jossa kurssinousu on jatkunut jo 7 vuotta ja volatiteetti on hyvin voimakasta. Selvää on, että 2011 – 2014 välillä kurssien mennessä vain ylöspäin malli ei olisi luonut hirveästi ostopaikkoja.

Seuraava askel oman PM-ajattelun kehityksessä

Seuraavaksi omalla to do -listalla on rakentaa VBA:lla salkkuohjelma, jossa salkun profiili on esitetty yllä kuvattujen kuuden hajauttamisen ulottuvuuden avulla. Tästä minua kiinnostaa tilastollisen menetelmien hyödyntäminen salkun hallinnassa. Aiheeseen pitää paneutua ihan ajan kanssa.  Jahka ymmärrys kasvaa, on ajatus kehittää omaa salkkuohjelmaa siten, että se sisältää myös tilastollisia ominaisuuksia.

Lähteet

http://corporate.morningstar.com/au/documents/MethodologyDocuments/FactSheets/MorningstarStyleBox_FactSheet_.pdf

http://corporate.morningstar.com/us/documents/methodologydocuments/methodologypapers/equityclassmethodology.pdf

http://www.swing-trade-stocks.com/vix.html

VASTAA