Lukeminen portfoliona

08/01/2020

Kysyin joskus Francescalta (kuoleman sairas), katuiko hän mitään elämässään. Hän vastasi: ”Kyllä. Sitä että olen haaskannut aikaa kaikenlaiseen turhaan.”

”Mihin esimerkiksi?”

”Tv-sarjojen katseluun ja dekkareiden lukemiseen”, hän vastasi.

”Mitä sitten olisit halunnut tehdä?”

”Opiskella, syventyä johonkin asiaan todella hyvin.”

– Juhana Torkki Esipuheessa kirjassa Seneca – Elämän lyhyydestä.

Ehkä pysäyttävin lukukokemukseni on ollut esipuhe Juhana Torkin suomenkielisessä käännösversiossa Senecan Elämän lyhyydestä. Siinä hänen kuolemansairas ystävänsä Francesca katuu elämässään vain sitä, että on haaskannut aikaansa elämässään kaikenlaiseen turhaan kuten tv-sarjojen katsomiseen. Jotenkin allekirjoitin Francescan oivalluksen. En ole toviin jaksanut innostua mistään tv-lähetyksestä/sarjasta, elokuvasta, penkkiurheilusta, tietokonepeleistä tai dekkarien lukemisesta.

Iltaisin on yllättävän paljon aikaa, kun unohtaa yllä kuvatut ”turhat” aktiviteetit. Mihin tämä vapautunut aika kannattaisi käyttää, jotta se ei tuntuisi ajanhaaskaukselta? Tähänkin Francescalla on yksi vastauksista valmiina, ja se on opiskelu. Tätä en kuitenkaan ymmärrä perinteiseksi koulumaiseksi opiskeluksi, jota Suomessa saa halutessaan tehdä erinäisissä kouluissa kymmeniä vuosia. Kärjistäen virallisen koulutuksen ongelma on siinä, että siellä opetetaan pääasiassa tietyn aihepiirin aineita (kuten fysiikkaa tai kemia), joilla ei ole juuri arvoa käytännön elämälle. Toki näilläkin aineilla on paikkansa, eikä niiden opiskelu ole missään nimissä turhaa.

“Develop into a lifelong self-learner through voracious reading; cultivate curiosity and strive to become a little wiser every day.” – Charlie Munger

Sijoitusosaamisen kartuttamisen lisäksi lähestyn opiskelua juuri käytännön elämän kannalta. Miten elää hyvin? Tätä kysymystä voi tarkastella laajasti useista näkökulmista. Oman mielenkiintoni mukaan olen valinnut näitä itselleni viisi, joita ovat sijoittaminen (materiaalisen elämäntyylin välttämisestä johtuvan kassaylijäämän allokointi optimaalisesti), historia, filosofia, ajattelun kehittäminen (psykologia) sekä liikunta ja ravitsemus. Näiden teemojen ympärillä pyrin kehittymään ja opiskelemaan uutta edes vähän joka päivä. Oman ajankäytön kannalta lukeminen on tehokkain tapa oppia ja kuulla uusia ajatuksia kunkin alan ammattilaisilta. Kaikkihan ne aina kirjan tekee.

Ongelmaksi muodostuu nopeasti se, että maailma on täynnä tutustumisen arvoisia kirjoja. Tästä seuraa valinnan vaikeutta. Vaarana on,  että sitä yrittää lukea liian nopeasti liian monta kirjaa. Tällöin kirjan keskeisen sisällön unohtaa melkein yhtä nopeasti kuin sen on lukenut. Kyseessä on kuitenkin koko loppuelämän mittainen projekti, joten aikaa toivottavasti on. Luettujen kirjojen lukumäärä ei ole itsetarkoitus, vaan keskeistä on oppia (ja muistaa) kirjoja lukemalla uusia ajatuksia. Farnam Streetillä oli tähän liittyen hyvä artikkeli tekniikoista, miten lukemansa pystyy myös muistamaan. Itse olen käyttänyt Kindle&Evernote –kombinaatiota ja se on selvästi parantanut muistamista.

Lukemisen portfolio

Breadth of training predicts breadth of transfer. That is, the more contexts in which something is learned, the more the learner creates abstract models, and the less they rely on any particular example. Learners become better at applying their knowledge to a situation they’ve never seen before, which is the essence of creativity. – David J. Epstein / Range: Why Generalists Triumph in a Specialized World

Ilman laaja-alaista lukemista kokonaiskuvasta ei tule täydellistä. Vaikka teknologinen kehitys on ollut valtaisaa, ihmisen biologia tai aivotoiminnan virittyminen onnelliseksi ei ole juuri muuttanut muotoaan. Jossain asioissa nykyaika tuntuu jopa menneen väärään suuntaan. Tästä syystä koen historian ja filosofian opiskelulla olevan paljonkin annettavaa. Lisäksi historiasta voi löytää mielenkiintoisia analogioita nykypäivään, mistä saattaa olla hyötyä yllättävissä paikoissa.

Toisaalta teknologiasta on myös suunnattomasti hyötyä. Nykypäivänä parhaiden ajattelijoiden ideat leviävät nopeasti sosiaalisessa mediassa kuten Twitteristä tai Youtubessa. Erityisesti oman ajattelun kehittymiseen liittyen olen verkon kautta törmännyt mielenkiintoisiin kirjoihin, joita ei olisi tullut ikinä muutoin ajatelleeksi. Lisäksi sijoittamisessa Twitter on erittäin arvokas tietolähde. Viisauden kartuttamiseen ei enää tarvitse käydä kalliita kouluja tai kuulua mihinkään eksklusiiviseen  yhteisöön. Kaikki on lopulta kiinni omasta viitselijäisyydestä.

Itse pyrin valitsemaan kirjan niin, että siitä löytyisi edes joltain kulmalta katsottuna hyviä ajatuksia sovellettavaksi käytännön elämään. Olen karkeasti jakanut kirjat viiteen pääkategoriaan (sijoittaminen, historia, filosofia, ajattelun kehittäminen (psykologia) sekä liikunta ja ravitsemus), jotka itsessään ovat hyvin laajoja kokonaisuuksia.

Sijoittaminen

Mielestäni sijoittaminen on äärimmäisen vaativaa toimintaa. Mitä enemmän sijoituskirjallisuutta lukee, sitä enemmän ymmärtää omaa ymmärtämättömyyttään. Tämän huomasin, kun jokin aika sitten pohdin sijoittajan osaamisvaatimuksia.  Tämä tekee mielestäni sijoittamisesta niin mielenkiintoisen harrastuksen. Omaa osaamista on mahdollista kehittää monelta suunnalta.

Harvoin (jos koskaan) sijoituskirjoissa ohjeistetaan ostamaan tiettyä osaketta. Mielestäni suurin hyöty sijoituskirjojen lukemisesta on se, että ne auttavat (sijoituskokemuksen lisäksi) löytämään oman sijoitustyylin. Eniten omaan ajatteluun on Howard Marksin teokset, joista tärkeimpänä The Most Important Thing. Kun oma tyyli on valittu, on helpompi systemaattisesti edetä sijoittamisessa.  Tämä antaa tiettyä mielenrauhaa omassa sijoitustoiminnassa.

Historia

Historian tuntemus auttaa mielestäni monelta osin ymmärtämään ja arvostamaan nykyhetkeä mutta joiltain osin kaipaamaan vanhaa. Aiheeseen liittyvien kirjojen kautta voi saada paremman ymmärryksen myös muista kulttuureista.  Lasken tähän kategoriaan myös elämänkerrat. Muiden ihmisten kokemuksia lukemalla voi saada uusia näkökulmia myös omaan elämään. Osin historiakirjojen lukeminen on itselle mukava harrastus.

Filosofia

Blogin nimen mukaisesti stoalainen filosofia (ja etiikka yleisesti) ovat olleet mielenkiinnon kohteina viime aikoina. Itse pidän eniten antiikin aikaisten teoksien lukemisesta, sillä nykypäivän filosofit tuntuvat enemmän hifistelyltä, josta on vaikea löytää yhtymäkohtaa todelliseen elämään. Pyrin pysyttelemään ihan perusteissa.  Stoalaisilla ajattelijoilla on mielestäni paljon enemmän annettavaa käytännön ohjeineen. Tähän liittyen mielenkiintoinen ja filosofiseksi kirjaksi varsin helppolukuinen teos on The Little Book of Stoicism: Timeless Wisdom to Gain Resilience, Confidence, and Calmness.

Ajattelun kehittäminen (psykologia)

Tähän kategoriaan menee moni teos, sillä useasta teoksesta saa hyviä ajatuksia käytännön elämälle. Lauri Järvilehdon kirjassa ”Tee itsestäsi mestari ajattelija” on monta mielenkiintoista teemaa, josta lähteä liikkeelle.  Monien kirjojen jälkeen tulee yllättäviä ahaa elämyksiä ja maailmaa alkaa näkemään uudessa valoissa. Viime aikojen mielenkiintoisin lukukokemus oli Ray Dalion Principles, joka säväytti ajatuksillaan. Ajattelua voi kehittää monesta näkökulmasta, minkä vuoksi aihealueen ympärillä on lukuisia kirjoja, joita tekisi mieli lukea.

Liikunta ja ravitsemus

Itse olen havainnut, että monet kuulemisen arvoiset henkilöt eivät korosta liikunnan/ravinnon/unen merkitystä (mm. Elon Musk tussuttelemassa Joe Roganin ohjelmassa tai Warren Buffett aloittaa päivänsä McDonaldsin kautta).  Tämä korostuu ehkä eniten Yhdysvaltaisessa kovaa työntekoa korostavassa kulttuurissa. Itse koen, että kurinalainen ja terveellinen elämäntyyli luo pohjaa työssä ja arjessa jaksamiselle. Kun olo on riittävän energinen, sitä jaksaa huomattavasti paremmin keskittyä uuden opiskeluun. Monet kiinnostavimmat teokset löytyvät suomenkielellä. Omaan elämääni Aki Hintsan Voittamisen anatomia on tehnyt suuren vaikutuksen (kirjan haluan ehdottomasti lukea vielä uudestaan). Lisäksi monien urheilukirjojen lukeminen antaa lisämotivaatiota omalle treenaamiselle.

2 kommenttia “Lukeminen portfoliona

  1. Sini

    Löysin blogisi juuri ja olen mielenkiinnolla lukenut kirjoituksiasi sijoittamisesta. Halusin kommentoida, kun samaistuin niin vahvasti tuohon kommenttiisi Juhana Torkin esipuheesta. Olin siitä myös aivan hirvittävän vaikuttunut jopa siinä määrin, että oli vaikea aloittaa itse kirjan lukemista sen jälkeen…

    Psykologiaan liittyen suosittelen lämpimästi Arto Pietikäisen hyväksymis- ja omistautumisterapiateosta Joustava mieli ja liikunta-/ravitsemusteemoihin liittyen Kaisa Jaakkolan Palaudu ja vahvistu yllätti iloisesti 🙂

    1. Stoalainen sijoittaja 1

      Ainakin itse mietin nyt, että olisinpa tajunnut tämän jo paljon aikaisemmin.

      Maailma on niin pullollaan mielenkiintoisia teoksia ja kokoajan tulee uusia, että valinnan vaikeus on kyllä suurta. Yritän lukea suomalaisia kirjoja aina, kun löytyy mielenkiintoista (viimeisimpänä Frank Martelan Elämän tarkoitus). Oma tuntumani on kuitenkin se, että paras viisaus usein löytyy muualta maailmasta.

Anna vastaus Stoalainen sijoittaja Peruuta