Vuosi 2015 päättyi Helsingin pörssissä jälleen kerran nousutunnelmissa. Jotenkin nyt on sellainen tunne mahassa, että 2016 on laskuvuosi. Useat seikat puhuvat tämän puolesta: 1) osakkeiden arvostuskertoimet ovat jo valmiiksi historiaan nähden erittäin korkealla tasolla – onko enää nousuvaraa paljon jäljelle? 2) Kiinan talouden alamäki syvenee 2016 alkaen näkyä usean yhtiön luvuissa 2016 aikana – Kiinan heikkouden leviämistä (lähialueet / yhtiöt) on mahdoton arvioida muuten kuin, että se tulee olemaan merkittävä 3) Yhdysvalloissa korot nousevat, mikä pienentää suhteellista eroa osakkeiden ja muiden sijoituskohteiden välillä, kasvattaa yhtiöiden lainojen / osakkeiden oston vivutuksen kustannuksia sekä ainakin teorian mukaan kasvattaa pääomankustannuksia pienentäen tulevien kassavirtojen arvoa (DCF:llä määritettynä siten osakkeen arvoa).
Yllä mainituista negatiivisista teemoista ainakin hermoillaan 2016 aikana mutta paljon on myös positiivista. J. P. Morgan Q4/2015 markkinakatsauksen perusteella monessa suuressa maassa (ainakin USA, UK ja Saksa) kasvu näyttää jatkuvan vielä 2016 aikana (ts. nousutrendin kääntymisestä ei merkkejä).
Volatiteetin lisääntyminen näyttää lähes varmalta. Oma strategia vuodelle 2016 on odottaa kärsivällisesti hyviä ostomahdollisuuksia tarkkaan valituista yhtiöistä, joita voi hetkellisesti saada halvalla. Itsellä on mielessä monta ostokohdetta, joiden tuotteiden kysyntä ei pitäisi olla niin riippuvaista makrokehityksestä (joitain nimiä mainitakseni defensiiviset kuluttajatuotteet esim. P&G, infra-assetit esim. Brookfield Infrastructure Partners ja terveydenhuolto / lääkeyhtiöt esim. Extendicare Kanadassa).
Arvostus – Koronnosto pienentää osakkeiden tuotto suhteessa muihin sijoitusinstrumentteihin
- P/E-tasot historiallisesti erittäin korkealla tasolla – tämä on ehkä itselle keskeinen vaaran merkki, joka kehottaisi myymään. Buffet suhteuttaa BKT- ja markkinakehitykseen, mikä kertoo markkinoiden olevan selvästi yliarvostettu (http://www.gurufocus.com/stock-market-valuations.php).
- Suhteellinen vastaan absoluuttinen arvostus – kuitenkin sisäinen härkäni voittaa sisäisen karhuni ja tällä kertaa kaikki on toisin. Osakkeet ovat absoluuttisilla mittareilla kalliitta mutta suhteutettuna bondien (tai ylipäätänsä muiden omaisuusluokkien) hintoihin ne ovat edelleen halpoja. Kesällä 2015 olin vielä sitä mieltä, että osakkeiden suhteellinen halpuus tukee kurssinousua jatkossa.
Politiikka – UK:n ja USA:n äänestykset voivat tarjota ikäviä yllätyksiä
- 1/2016 Economistassa oli mainittu pari poliittista teema, jotka voivat toistua 2016 aikana
- Iso-Britannia järjestää kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä. Vaalit on kai tarkoitus pitää vasta 2017 aikana. Markkinoille olisi myrkkyä jo 2016 aikana, jos erinäiset vaalikyselyt alkavat pitää eroa todennäköisempänä vaihtoehtona.
- Sama kuvio Yhdysvalloissa eli vaalit vasta 2017. Kuitenkin markkinoiden epävarmuus kasvaa, jos Donald Trumpin vaalivoitto alkaa näyttää todennäköiseltä.
- Jotenkin en olisi edes yllättynyt, jos Kreikka ei taaskaan täytä lainaehtojaan. Olisi taas vastaava vääntö edessä kuin nähtiin kesällä 2015.
- Positiivisia tapahtumia ainakin Suomen kannalta voisivat olla Ukrainan selkkauksen päättyminen sekä ISIS-kukistaminen, mikä lähentää Venäjän ja lännen välejä. Ei ehkä suurta vaikutusta sijoitusten arvoon. Osakkeiden hinnat lähtökohtaisesti nousevat, jos mitään negatiivista ei tapahdu.
Rahapolitiikka – Samat teemat kuin 2015
- FEDin koronnoston syklin alkaminen – kesällä 2015 näytti vielä siltä, että FED tekisi kaksi koronnostoa 2015 aikana. Lopulta päädyttiin vain yhteen nostoon joulukuussa. Ilmeisesti nyt todennäköistä on kaksi tai kolme korotusta 2016 aikana, siten että vuoden lopussa korko olisi 1,5% (FEDin oma arvioa) tai 1,0% (markkinoiden arvio). Epäsuhta todennäköisesti saa aikaan voimakkaita reaktioita osakekursseissa erityisesti kiristystahdin ollessa liian nopeaa. Ylilyönnit voivat tarjota hyvä ostopaikkoja.
- Määrämuotoisen elvytyksen jatkuminen Euroopassa vähintään syyskuulle 2016 saakka – tällä on ehdottomasti positiivinen vaikutus. Elvytyksen suuruuden poikkeaminen odotuksista saattaa aiheuttaa negatiivisia yllätyksiä markkinassa.
Muut tekijät – Trendin muutos 2016 aikana?
- Öljyn hinta alkaa kallistua 2016? – lyhyellä tähtäimellä ylitarjonta jatkuu johtuen OPECin käyttäytymisestä sekä Iranin kauppapakotteiden perustu, mikä estää öljyn hinnan merkittävän nousun. Ali-investoinnit uuteen tuotantokapasiteettiin sekä Yhdysvaltojen liuskeöljytuotannon lasku pienentävät ylitarjontaa loppu vuonna 2016. Lopulta öljyntuottajamaiden intresseissä on nostaa hintaa supistamalla myös omaa tuotantoaan, kunhan riittävästi muiden toimijoiden kapasiteettiä on hävinnyt. Jos näin kävisi, öljyn hinta raketoisi. Jokerina on Saudi-Arabian ja Iranin välien kiristyminen, mikä saattaa heilautella hintaa. Toisaalta kysyntäpuolelta saattaa tulla negatiivisia yllätyksiä esim. Kiinan osalta. Veikkauksena on, että iso teema 2016 aikana.
- Euro / dollari heikentymisessä nähty jo pohja? – Vaikka euro suhteessa dollariin on pysytellyt 1,1 tuntumassa maaliskuun rajun laskun jälkeen. Dollarin vahvuus perustui yllä kuvattuun rahapolitiikan eriytymiseen Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä. 2015 aikana Euro heikentyminen tuki niitä eurooppalaisia yrityksiä, joiden kannattavuudesta dollarimääräinen kauppa muodostaa merkittävän osan. Economistissa 1/2016 spekuloitiin, että nykyiseen valuuttatasoon olisi laskettu mukaan FEDin tulevat koronnostot sekä määrämuotoinen elvytys, minkä vuoksi odotettua hitaampi tai maltillisempi tahti nostosyklissä saisi aikaan euron vahvistumisen. Halpa euro ei siten enää välttämättä tue eurooppalaisten yritysten kysyntää kuten viime vuonna.
Eurooppa – taloudelliset indikaattorit tukevat kasvun jatkumista
+ Q2/2015 tilanteeseen nähden ei ole tapahtunut paljon muutosta. J. P. Morganin keräämistä keskeisistä taloudellisista indikaattoreista selvästi useampi on positiiviseen kuin negatiiviseen suuntaan kehittyviä. Positiivisia signaaleja ovat ainakin kuluttajien luottamus, vienti, PMI, autojen rekisteröinti, vähittäiskaupan kasvu, rahoituskustannus sekä lainakysynnän kasvu. Talouden kasvu tukee myös yhtiöiden kehitystä.
– FEDin koronnosto ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti myös eurooppalaisiin osakkeisiin. Toisaalta EKP toimilla on vastakkainen vaikutus.
Q2/ 2015 johtopäätökseni oli seuraava: EKP määrämuotoisen elvytyksen jatkuminen, romahtanut öljyn hinta sekä euron heikentyminen tukevat eurooppalaisia osakkeita. Uskon että indeksit nousevat vielä uusiin ennätystasoihin. Pyrin ostamaan osakkeita, joilla dollarimääräistä kauppaa.
Puolessa vuodessa ei mielestäni ole tapahtunut merkittävää muutosta tämän johtopäätöksen suhteen. Eurooppalaisissa osakkeissa on vielä nousupotentiaalia.
Yhdysvallat ja muu Amerikka – osakkeilla nousuvaraa enää hyvin vähän 2016 vahvasta kuluttajasta huolimatta
USA:
+ Yksityisen kulutuksen osuus Yhdysvaltojen BKT:stä on noin 2/3, minkä vuoksi yksityisen kuluttajan asemalla on merkitystä. Moni indikaattori tukee yksityisen kuluttajan aseman vahvistumista. Ainakin seuraavat indikaattorit ovat vahvistuneet: työttömyys laskenut, palkat nousussa, asuntorakentaminen sekä kauppa kasvussa ja nettovarallisuus noussut.
– Toisaalta koronnosto ja dollarin vahvistumisen heikentävät yhdysvaltalaisten yhtiön kilpailuasemaa. Lisäksi osakkeiden arvostuskertoimet ovat valmiiksi erittäin korkealla.
Brasilialla: näyttää menevän heikosti eli pyrin välittämään yhtiöitä, joilla merkittävästi liiketoimintaa maassa.
Johtopäätökseni: Ostan erittäin valikoiden yhdysvaltalaisia yhtiöitä (tuloksesta merkittävän osan tultava dollarimääräisestä kaupasta).
Aasia – useat indikaattorit viittaavat Kiinan talouskasvun hyytymiseen, mikä todennäköisesti alkaa vaikuttaa negatiivisesti yritysten tuloksiin vuonna 2016
Kiina: Moni J. P. Morganin keräämä indikaattori osoittaa Kiinan osalta laskutrendiä maan siirtyessä valmistuksesta kuluttajavetoiseen talouteen. PMI selvästi alle 50. Oma fiilis on, että Kiina tarjoaa elokuussa 2015 nähtyjä negatiivisia yllätyksiä myös 2016 aikana. En uskalla sijoittaa maan osakkeisiin.
Japani: osakeindeksit ovat ennätyskorkealla mutta silti suhteellisesti selvästi muita maita alhaisemmat, minkä vuoksi osakkeet näyttävät erittäin halvoilta. Keskuspankki aloittanut määrämuotoisen elvytyksen, mikä osaltaan tukee osakkeita ja halventaa valuuttaa. Lisäksi japanilaiset yhtiöt ovat alkaneet toimia omistajan etujen mukaisesti, mikä näkyy osingonmaksun parantumisena. Toisaalta katsomani yhtiöiden sijoittajasivut ovat olleet melko eksoottisen näköisiä.
Q2/2015 kirjoitin ottavani salkkuuni hajautuksen vuoksi ehkä yksi tai kaksi japanilaista, joilla toimintaa myös muussa kuin jenissä. Tämä tavoite on hyvä myös vuodelle 2016.