Osakekurssit ovat nousseet viimeiset kuusi vuotta ja lähes kaikkien maiden osakeindeksit ovat historiallisesti korkeimmalla tasollaan. Lisäksi indeksien P/E-tunnusluvut ylittävät selvästi historiallisen keskiarvon tasonsa. Elämmekö nyt nousukauden viimeisiä hetkiä vai onko markkinoilla vielä nousupotentiaalia? Tämä on mielestäni markkina-analyysin keskeinen kysymys, jonka vastausta olen pyrkinyt itselleni perustelemaan.
Arvostus
- P/E-tasot historiallisesti erittäin korkealla tasolla – tämä on ehkä itselle keskeinen vaaran merkki, joka kehottaisi myymään. Buffet suhteuttaa BKT- ja markkinakehitykseen, mikä kertoo markkinoiden olevan selvästi yliarvostettu (http://www.gurufocus.com/stock-market-valuations.php).
- Suhteellinen vastaan absoluuttinen arvostus – kuitenkin sisäinen härkäni voittaa sisäisen karhuni ja tällä kertaa kaikki on toisin. Osakkeet ovat absoluuttisilla mittareilla kalliitta mutta suhteutettuna bondien (tai ylipäätänsä muiden omaisuusluokkien) hintoihin ne ovat edelleen halpoja (http://www.jpmorganassetmanagement.fi/en/showpage.aspx?pageID=480 Quaterly chart pack sivu 36). Mielestäni juuri osakkeiden suhteellinen halpuus tukee kurssinousua jatkossa.
Politiikka
- Kreikan velkajärjestely – piensijoittajan on vaikea arvioida neuvottelujen kehittymistä. Kreikan euroerosta voi luoda vaikka mitä kauhuskenaariota. Mielestäni on kuitenkin todennäköistä, että kriisin ratkaisulla (oli se ero tai pakkoavioliiton jatkuminen) ei lopulta ole suuressa kuvassa yritysten liiketoimintaan juurikaan vaikutusta. Kreikkahermoilu osakkeissa on lopulta hyvä oston paikka.
- Ukrainan (Venäjän) kehitys – on ollut viime aikana hiljaista. Näen tässä lopulta enemmän positiivisia kuin negatiivisia elementtejä. Paskat on niin sanotusti jo housuissa eli Venäjälle on asetettu pakotteet ja sota on jo käyty. Mielestäni kriisin ratkaisu on lopulta todennäköisempää (ja toivottavaa) samasta syystä, miksi Stalin ei valloittanut Suomea talvisodassa (Stalin pelkäsi Britannian ja Ranskan apua Suomelle ja suhteiden tulehtumista enemmän kuin Suomen valtauksesta saatavat hyödyt). Eli samalla analogialla Venäjän ”hyödyt” Ukrainan kriisin pitkittymisestä ovat lopulta kustannuksia alhaisemmat. Venäjän heikentyvä talous alkaa näkyä kansalaisten arjessa, mikä tukee Ukraina-ratkaisun löytymistä ja pakotteiden poistamista.
Kehityksellä on todennäköisesti positiivinen vaikutus (siis perusskenaario). Toisaalta kriisin ennustettavuus on erittäin hankalaa ja tilanteen eskaloituminen aiheuttaa erittäin negatiivisen yllätyksen.
Rahapolitiikka
- FEDin koronnosto – mielestäni todennäköinen skenaario on, että keskuspankki tekee kaksi koronnostoa 2015 aikana, joista ensimmäinen syyskuussa. Tällä on mielestäni enemmän negatiivisia vaikutuksia kuin positiivisia. Suurin vaikutus liittyy yllä olevaan suhteellisesti arvostus halpa-argumenttiin, sillä koronnoston jälkeen suhteellinen ero kaventuu ja rahaa todennäköisesti virtaa osakkeista muihin omaisuuseriin (sillä näistäkin saa tuottoa). Toisaalta koronnosto kuvastaa Yhdysvaltojen talouden vahvuutta (sitä ei tapahdu jos talous ei ole kyllin vahva) eli yritysten tulokset todennäköiset ovat todennäköisesti kasvu-uralla myös jatkossa.
- Määrämuotoisen elvytyksen jatkuminen Euroopassa vähintään syyskuulle 2016 saakka – tällä on ehdottomasti positiivinen vaikutus.
Muut tekijät
- Öljyn hintakehitys – lyhyellä tähtäimellä ylitarjonta jatkuu johtuen OPECin käyttäytymisestä, mikä estää öljyn hinnan merkittävän nousun. Toisaalta keskipitkällä aikavälillä ali-investoinnit uuteen tuotantokapasiteettiin sekä Yhdysvaltojen liuskeöljytuotannon lasku pienentävät ylitarjontaa, mikä luo paineita öljyn hinnan nousulle. Alhainen öljyn hinta tukee pääasiassa kaikkia kehittyviä talouksia (kuluttajilla enemmän rahaa sekä yritysten kuljetuskustannukset laskevat). (http://www.jpmorganassetmanagement.fi/en/showpage.aspx?pageID=480 Quaterly chart pack sivu 67).
- Euro / dollari heikentyminen – Vaikka euro suhteessa dollariin on vahvistunut maaliskuun alimmalta tasoltaan, uskon silti euron heikentymiseen perustuen yllä kuvattuun rahapolitiikan eriytymiseen Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä. Viimeistään FEDin korkopäätöksen jälkeen Euroopasta pitäisi virrata rahaa Yhdysvaltoihin, mikä vahvistaa dollaria. Euron heikentyminen tukee niitä eurooppalaisia yrityksiä, joiden kannattavuudesta dollarimääräinen kauppa muodostaa merkittävän osan. Toisaalta heikentää yhdysvaltaisia yrityksiä, joilla euromääräistä kauppaa.
- Mustajoutsen – aika näyttää nouseeko näiden teemojen ulkopuolelta markkinoita heilauttavia tekijöitä (kuten 2014 lokakuussa oli ebola ja Ukrainan kriisin kärjistyminen), joita ei voi ennakoida. Tyrkyllä on myös Portugalin velkaneuvottelut?
Eurooppa
+ keskeisistä taloudellisista indikaattoreista selvästi useampi on positiiviseen kuin negatiiviseen suuntaan kehittyviä. Positiivisia signaaleja ovat ainakin kuluttajien luottamus, vienti, PMI, autojen rekisteröinti, vähittäiskaupan kasvu, rahoituskustannus sekä lainakysynnän kasvu. Talouden kasvu tukee myös yhtiöiden kehitystä. (http://www.jpmorganassetmanagement.fi/en/showpage.aspx?pageID=480 Quaterly chart pack sivut 4-11).
– Kreikan velkakriisin leviäminen Etelä-Euroopassa. En usko tähän, vaan hermoilu on väliaikainen ja tarjoaa hyviä ostopaikkoja.
– FEDin koronnosto ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti myös eurooppalaisiin osakkeisiin.
Johtopäätökseni: EKP määrämuotoisen elvytyksen jatkuminen, heikentynyt öljyn hinta sekä euron heikentyminen tukevat eurooppalaisia osakkeita. Kreikkahermoilu avaa ostomahdollisuuksia. Uskon, että indeksit nousevat vielä uusiin ennätystasoihin. Pyrin ostamaan osakkeita, joilla on dollarimääräistä kauppaa.
Yhdysvallat
+ Yksityisen kulutuksen osuus Yhdysvaltojen BKT:stä on noin 2/3, minkä vuoksi yksityisen kuluttajan asemalla on merkitystä. Moni indikaattori tukee yksityisen kuluttajan aseman vahvistumista. Ainakin seuraavat indikaattorit ovat vahvistuneet: työllisyys ja palkat nousussa, asuntorakentaminen sekä kauppa kasvussa ja nettovarallisuus on noussut.(http://www.jpmorganassetmanagement.fi/en/showpage.aspx?pageID=480 Quaterly chart pack sivut 19-23).
– Toisaalta koronnosto ja dollarin vahvistumisen heikentävät yhdysvaltalaisten yhtiön kilpailuasemaa.
Johtopäätökseni: Ostan erittäin valikoiden yhtiöitä, joiden tuloksesta merkittävä osa muodostuu dollarimääräisestä kaupasta tai niillä on paljon velkaa.
Aasia
Kiina: en ymmärrä menoa niin en jaksa paneutua saati sijoittaa.
Japani: osakeindeksit ovat ennätyskorkealla mutta silti suhteellisesti selvästi muita maita alhaisemmat, minkä vuoksi osakkeet näyttävät erittäin halvoilta. Keskuspankki aloittanut määrämuotoisen elvytyksen, mikä osaltaan tukee osakkeita ja halventaa valuuttaa. Lisäksi japanilaiset yhtiöt ovat alkaneet toimia omistajan etujen mukaisesti, mikä näkyy osingonmaksun parantumisena. Toisaalta katsomani yhtiöiden sijoittajasivut ovat olleet melko eksoottisen näköisiä. Otan salkkuuni hajautuksen vuoksi ehkä yksi tai kaksi japanilaista, joilla toimintaa myös muussa kuin jenissä.