Miten sijoittaisin, jos aloittaisin puhtaalta pöydältä?

05/02/2019

Otsikon kysymys tuli aiheelliseksi, kun eräs tuttavani kysyi sijoitusneuvoa. Mitä osaketta nyt kannattaa ostaa? Hän on aiemmin vain säästänyt rahaa tilille (ja omaan asuntoon) mutta arastellut sijoittamista yleisesti. Nyt nousukauden huipulla sijoittaminen on ilmeisesti sen verran pinnalla, että hänkin kiinnostui aiheesta. Suorien ”sijoitusvinkkien” sijaan kirjoitin hänelle pidemmän vastauksen siitä, mitä itse tekisin, jos lähtisin nyt tekemään sijoituksia puhtaalta pöydältä. Lähestyn asiaa kysymysten kautta. Ensimmäinen lähtöoletus on, että tilillä on sijoitettavaa omaisuutta joitain tonneja ja pystyn säästämään kuukaudessa joitain satasia. Toinen lähtöoletus on, että sijoittaminen kiinnostaa aidosti ja haluan käyttää siihen aikaa. Toisin sanoen en halua maksaa muille varojeni hoidosta, vaan teen itse suorat sijoitukset.

1. Miksi sijoitan? Mitä sillä tavoittelen?

Mitä oikein tavoittelen sijoittamisella? Mielestäni aivan aluksi jokaisen pitäisi kysyä tämä kysymys itseltään.  Jos mielikuva sijoittamisesta perustuu Iltasanomien (nykyään kai sosiaalisen median) menestystarinoihin nopeasta tavasta vaurastua, tulee helposti tehtyä todella vääriä valintoja. Tästä esimerkkinä Bitcoiniin sijoittaminen, jossa monet todennäköisesti ehtivät hävitä rahaa. Vaarana on, että sijoitusinnostus ehtii loppua ennen kuin se ehtii kunnolla alkaa.

Omat sijoitustavoitteeni ovat selkeät. Ne ovat

  • turvallisuuden tunteen saavuttaminen (lyhyt tai keskipitkä aikaväli). Säästöt antavat tiettyä turvallisuuden tunnetta. Jos jotain pahaa tapahtuu, niin rahalla saa usein asioita ratkaistua. Osakesijoittaminen tulee kysymykseen, jos säästöjen kohde ja nostoajankohta eivät ole tiedossa (säästetään pahan päivän varalle).
  • varhaisen eläkeiän saavuttaminen niin, että elämänlaatu säilyy mielekkäänä (pitkä aikaväli). Sijoitusomaisuuden kartuttaminen mahdollistaa eläkkeelle pääsemisen selvästi ennen virallista eläkeikää (noin 60 vuotiaana). Ajatuksena on, että eläkepäivistä voisi nauttia hyväkuntoisena mahdollisimman pitkään. Todennäköisesti eläkeikää joudutaan vielä nostamaan tulevaisuudessa väestörakenteen vinouman sekä elinajanodotteen nousun takia, minkä siis haluan välttää. Haluan kuitenkin nauttia elämisestä myös nykyhetkessä, minkä vuoksi pyrin säästämään kuussa vain sen verran, mikä tuntuu itseltä hyvältä.
  • muiston jättäminen itsestään (tosi pitkä aikaväli). Oikein rakennettu sijoitussalkku porskuttaa menemään, vaikka ihmisestä aika jättää. Osakkeissa on se hyvä puoli, että omistamisen eteen ei juuri tarvitse tehdä työtä.

Hyväksymällä nämä kolme tavoitetta sijoittamisesta tulee automaattisesti pitkän tähtäimen projekti, mikä estää innon lopahtamisen ja tekee sijoittamisesta kurinalaisempaa.

2. Miten pääsen näihin tavoitteisiin?

Pääsen tavoitteisiin rakentamalla globaalisti eri toimialoille hajautetun salkun, joka muodostuu pääasiassa alhaisen riskiprofiilin omaavista osinkoa maksavista yhtiöistä.

Turvallisuuden tunne

Ensinnäkin turvallisuuden tunteen saavuttaminen tarkoittaa mielestäni sitä, että sijoitustoiminnassa riskienhallinta on kunnossa. Ajatus on se, että voi nukkua yönsä rauhassa. Ei tarvitse liikaa pelätä, että koko omaisuuden arvo romahtaisi yhdessä yössä. Riskienhallintaa pyrin toteuttamaan sekä yhtiö- että salkkutasolla.

  • Hajautan sijoitusten tekemistä ajallisesti mutta pyrin hyödyntämään markkinaromahdukset. Koko sijoitusomaisuuta ei kannata laittaa kehiin yhteen hetkeen, vaan tasaisesti kuukausittain tehdä pieniä ostoja. Näin pyrin pienentämään markkinariskiä ja varmistamaan se, että rahaa on sijoitettavaksi myös heikossa hetkessä (milloin se on myös kannattavinta).
  • Hajautan salkkua toimialoittain ja maantieteellisesti (valuutoittain). Pyrin kasvattamaan salkun koon vähintään 30 osakkeeseen. Hajauttamisen tavoitteena on vähentää sijoitusten välistä korrelaatiota, mikä pienentää riskiä salkun mittavasta pääoman muutoksesta. Ajatus on, että eri toimialoilla olevien yhtiöiden taloudellinen kehitys ei kulje samaan suuntaan. Hajautusta saadaan tehostettua (riskiä pienennettyä) sijoittamalla globaalisti. Ajatus on, että eri maiden taloudellinen kehitys ei kulje täysin samaan tahtiin. Näin vältetään tilanne, jossa salkkuun kerääntyy vaan heikosti menestyvän alueen osakkeita. Maalaisjärjelläkin ajateltuna Libero-vaippojen valmistajan Essityn ja kanadalaisen teleoperaattorin BCE:n liikevaihdon kehityksellä ei pitäisi olla mitään yhteyttä. Jonkun teorian mukaan 30 osakkeen jälkeen hajautuksen hyöty on enää marginaalinen. Tavoitesalkun koko on siten vähintään 30 osaketta.
  • Osakevalinnassa painotan pienen riskiprofiilin osakkeita. Koko salkun riskiprofiili laskee, jos se koostuu itsessään alhaisen riskiprofiilin osakkeista. Näitä osakkeita ovat tyypillisesti yhtiöt, joiden tuotteiden kysyntään taloudellisen suhdanteiden merkitys ei ole suuri, niiden liikevaihto on hajaantunut globaalisti (ei riippuvaista yhden markkinan kehityksestä) ja toiminta muodostuu useista tuotteista (ei riippuvuutta yhden tuotteen menestyksestä). Lisäksi osakkeen beta on selvästi alle yhden, mikä vielä vahvistaa teesin alhaisesta riskiprofiilista.

Varhaisen eläkeiän saavuttaminen / muiston jättäminen itsestään

Jotta voi jäädä eläkkeelle mahdollisimman varhain, pitää olla korvaava tulonlähde palkkatulon kadottua. Tähän ratkaisuna on osinkosijoittaminen, jonka kautta tilille tulee rahaa tekemättä mitään. Osinkosalkun koko on vain mitoitettava niin, että kuukausittaiset menot tulevat katetuksi osingoista saadulla kassavirralla (sekä muilla mahdollisilla tuloilla). Tärkeää on myös osinkosalkun riittävän laadukas hajautus samoilla periaatteilla kuten yllä, jotta siitä saatava kassavirta olisi mahdollisimman turvattua. Osingoissa on myös se hyvä puoli, että yhtiöt jatkavat toimintaansa ajan meistä jättäessä.  Salkku jatkaa olemassa oloa ja osingot juoksevat tilille myös jälkipolville.

Osinkosijoittamisella on myös muita hyviä perusteluja

  • Osinkoyhtiöissä omistusosuus säilyy. Vaikka yhtiön arvo laskee osingonmaksun yhteydessä, en menetä omistusosuuttani yhtiössä. Jos yhtiön tilanne pysyy samana, saan saman rahan myös ensi vuonna. Sijoittamalla osingon takaisin kasvatan omistusosuuttani yhtiössä. Osinkoa maksamattoman yhtiön tapauksessa rahan saanto edellyttää aina omistuksen myymistä (aktiivista tuloa).
  • Osinkoyhtiön arvon pystyn ymmärtämään. Osinkoyhtiöissä oma tienisti on hahmotettavissa kovista kirjanpidon luvuista. Yhtiön arvo on mielestäni siten helpommin ymmärrettävissä. Osinkoa maksamattomat yhtiöt allokoivat tyypillisesti kaiken kassavirtansa toiminnan kasvattamiseen. Tällöin yhtiön arvon käsittäminen on hankalaa, sillä se perustuu tuleviin oletuksiin. Esimerkiksi mikä on Netflix ”oikea” arvo, jos PE-luku on 133.
  • Osinkoyhtiön riskin voi ymmärtää pienemmäksi. Oikein valittu osinkoyhtiö generoi kassavirtaa myös talouden laskusuhdanteessa riippumatta osakekurssin kehityksestä. Parhaat yhtiöt (kuten Johnson & Johnson) nostivat osinkoaan viime finanssikriisin aikana.

3. Miten valitsen tavoitteisiini sopivan osakkeen?

My preferred time to hold a stock is, “forever.”  Only buy something that you’d be perfectly happy to hold if the market shut down for 10 years. Warren Buffet

Kun yksittäiselle osakevalinnalle on näin asetettu selkeät kriteerit, on helpompi lähteä etsimään potentiaalisia sijoituskohteita. Lähtökohtaisesti jokainen uusi salkkuun valittu osake on tarkoitus pitää salkussa tuottamassa osinkoa useita vuosia tai vuosikymmeniä. Ajatus on luoda salkku osakkeista, joiden kanssa voi nukkua yönsä rauhassa ja oston jälkeen osakkeen voi jättää hyvillä mielin jauhamaan osinkoa loppuelämäksi.

Koska osake valitaan alun perin ”pitkään” salkkuun, korostuu kattavan analysoinnin merkitys entisestään. Työtä helpottaakseni olen johtanut tavoitteistani itselleni cheklistin, jonka kohdat osakkeen tulisi monelta osin täyttää ennen ostoa. Osakevalinnassa tärkeimmät elementit ovat

  • Liiketoiminnan ymmärtäminen: Haluan ymmärtää varmasti, mikä on yhtiön ansaintalogiikka? Näenkö yhtiön olemassa ololle vielä tarvetta pitkälle tulevaisuudessa (esimerkiksi ICA:n kohdalla ihmisten pitää ostaa ruoka jostain)?
  • Markkinakasvu ja kilpailutilanne: Voinko ajatella yhtiön kohdemarkkinan kasvavan myös tulevaisuudessa? Onhan yhtiön markkina-asema vahva ja asema puolustettavissa (esimerkiksi PepsiCon kohdalla brändi)?
  • Rajattu riski: Pyrin hankkimaan yhtiöitä, joiden liiketoiminnan riskiprofiili on mahdollisimman alhainen (toiminta globaalia ja liiketoiminta muodostuu useasta eri segmentistä; liikevaihto on reguloitua tai perustuu pitkiin sopimuksiin). Yritän ymmärtää liiketoimintaan liittyvät keskeiset riskit ja riskiprofiilin noustessa liian korkeaksi pidättäydyn suosiolla osakkeen ostamisesta. Pyrin sijoittamaan yhtiöihin, joiden tase on vahva ja velan määrä suhteellisen alhainen. Tarkastan, että pieni beta-kerroin (selkeästi alle yhden) validoi alhaisen riskin teesini.
  • Osinko on joko kasvava tai osinkotuotto on korkea ja osinkoa voidaan pitkää turvallisena: Yhtiön osinkotuotto voi olla maltillinen (vähintään 2,8-3,0%), kunhan osakkeella on selkeä näkymä osingon kasvusta. Vaihtoehtoisesti sijoitan suoraan korkean osingon yhtiöihin. Osinkojen turvallisuuden varmistan yllä kuvatun analyysin lisäksi tarkastamalla kassavirran riittävyyden ja osingonjakosuhteen arvon.

Suosin usein yhtiöitä, jotka omistavat reaaliomaisuutta ja toiminta perustuu tämän hyödyntämäiseen.  Näitä ovat esimerkiksi tele- ja sähköverkkoyhtiöt sekä kiinteistöyhtiöt. Nämä yhtiöt ovat tyypillisesti monopoliasemassa tai toimiala muuten hyvin keskittynyt, minkä vuoksi alalle tulon esteet ovat korkeat. Toisella suosimallani ryhmän yhtiöillä on vahva globaali brändi tai ne omaavat tuotteen tai palvelun, jolla on erittäin vankka markkina-asema sekä hyvin puolustettava kilpailuetu.

Esimerkki  yllä olevat kriteerit täyttävästä osakkeessa

PepsiCo täyttää mielestäni melko hyvin yllä olevat kriteerit. Yhtiön toiminta on globaalia. Liikevaihto muodostuu useasta virvoke- sekä snack-brändistä. Yleisellä talouskehityksellä ei voi olettaa olevan suurta vaikutusta tuotteiden kysyntään.  Pepsin brändi on vahva ja toiminnan voi olettaa kasvavan hidasta vauhtia maapallon väkiluvun noustessa. Osinkotuotto on hyvä 3,3 % ja tasaisesti kasvava (osinkoaristokraatti).

4. Miten rakennan salkun?

Stick to simplicity. Basic investing is simple—a sensible allocation among stocks, bonds, and cash reserves; a diversified selection of middle-of-the-road, high-grade securities; a careful balancing of risk, return, and (once again) cost. – John Bogle

John Boglen ohje tiivistää hyvin sen, millainen salkku on tavoitteena rakentaa. Salkussa kassan osuus on vähintään kohtuullinen, jotta sijoitettavaa tulivoimaa löytyy mahdollisessa suuressa romahduksessa (kuten viime finanssikriisi). Oletuksena on, että kuukausittaiset säästöt palkasta voidaan sijoittaa, joten kassan paino jo sitä kautta huomattava. Yksittäisiin bondeihin ei oikein voi sijoittaa (pl. ETF:t ja rahastot) mutta salkussani etuoikeutetut osakkeet ajavat saman asian (niissä tosin riski hieman isompi kuin bondeissa). Etuoikeusosakkaiden hyötynä on pääoman turvallisuus (alhainen beta) sekä hyvä ja kiinteä osinkotuotto (osinko ei voi nousta). Pyrin sijoittamaan ainoastaan investointitason luottoluokan saavuttaneiden yhtiöiden etuoikeusosakkeisiin. Tavallisissa osakkeissa pyrin sijoittamaan maltillisen riskiprofiilin omaaviin laatuyhtiöihin yllä mainituin periaattein.

Lopputuloksena on globaalista hajautettu salkku, joka koostuu pääasiassa laatuyhtiöiden osakkeista sekä osin etuoikeusosakkeista. Salkun riskiä pyrin säätämään makrotilanteen mukaan. Noususuhdanteen huipulla (kuten juuri nyt) pyrin pitämään kassan painon huomattavana, suosin etuoikeusosakkeita sekä defensiivisiä osakkeita. Taantumassa lasken kassan painoa ja olen valmis lisäämään salkkuun korkeamman riskin osakkeita olettaen niiden hintojen laskeneen selvästi. Kustannukset pysyvät kurissa, kun salkun hallinnoin toteuttaa itse.

Salkun rakentaminen käytännössä

Salkun rakentamisessa on vaikeinta olla kurinalainen. Tavoitteena on systemaattisesti kasvattaa salkkua ostamalla joka kuukausi tai vähintään joka toinen uusi osake. Näin ajallinen hajauttaminen olisi mahdollisimman tehokasta. Kuukausittaisten ostojen tekeminen on yllättävän vaikeaa. Kurssien noustessa tuntuu, että eilen sai halvemmalla niin, josko se kurssi tippuisi uudestaan tälle tasolle ja osto jää helposti tekemättä. Kurssien laskiessa tuntuu, että huomenna saa halvemmalla, joten panttaan vielä ostoa.

Sijoittamisessa on ainakin itselle kysymys juuri oikean hetken odottamista. Laatuyhtiöiden tunnistaminen ei sinällään ole kovin vaikeaa. Usein joutuu odottamaan montakin vuotta, että laatuyhtiön osake laskee usein väliaikaisesti ostohintoihin, jossa se pysyy vaan hetken. Tämän takia sijoittaminen vaatii mielestäni osakekurssien jatkuvaa seuraamista. Ajoituksessa pyrin hyödyntämään teknistä analyysiä validoimaan ostohetkeä.  Vaikeinta on löytää rohkeus toimintaan. Koska sijoitushorisontti on pitkä, on aikaa odottaa ja valita se sopivin hetki uuden position avaamiselle.

Jotta aika ei kävisi pitkäksi, pyrin jatkuvasti etsimään uusia potentiaalisia sijoituskohteita, joiden kehitystä seuraan. Lisäksi salkkua pyrin tasaisesti kasvattamaan tekemällä pieniä lisäostoja olemassa olevaan positioon.

Ostamisen lisäksi olen valmis myymään tai pienentämään yksittäisen osakkeen positiota. Tämä tapahtuu oikeastaan kahdesta syytä. Ensinnäkin yhtiön kurssi nousee voimakkaasti ilman selkeää syytä sen operatiivisessa toiminnassa. Tämä on ollut yleisin syyni myydä. Toiseksi analyysini osoittautuu vääräksi (fundamentit ovat jotain muuta kuin aluksia ajattelin) ja yhtiön kehitys alkaa mennä raskaasti väärään suuntaan.

Yleisen makrotaloustilanteen huomioiminen sijoittamisessa

The choice between aggressiveness and defensiveness is the principal dimension in which investors position portfolios in response to where they think they stand in the cycles – Howard Marks

Mielestäni Howard Marksilla on melko yksinkertainen ja selkeä ohje syklisyyden huomioimiseksi sijoittamisessa, jota pyrin myös toteuttamaan. Nousukaudella noudatan sijoittamisessa varovaisuutta (riski on kallista) ja laskukaudella aggressiivisuutta (riski on halpaa). Tarkemmin määriteltynä Howard Marksia mukaillen:

  • Aggressiivisuus (yleinen riskitason nosto): riskeerataan enemmän pääomaa: sijoitetaan syklisempiin ja/tai korkeamman betan osakkeisiin: velkavivun käyttö.
  • Defensiivisyys (yleinen riskitason pienentäminen): investoida vähemmän pääoma ja pidetään kassapuskureita. Painotetaan salkussa turvallisia sijoituksia: sijoitetaan defenssiivisiin yhtiöihin/omaisuusluokkiin ja/tai alhaisempaan betaan.

Markkinatilanteen huomioiminen ajallisessa hajauttamisessa

Vaikka tavoittelen sijoitusten ajallista hajauttamista, pyrin keskittämään ostojen tekemisen osakemarkkinoiden paniikkihetkeen. Tämä hetki on sinällään helppo huomata Kauppalehden otsikoista tai VIX-tunnusluvusta. Temppu on helpommin sanottu kuin tehty. Ainakin toistaiseksi osakemarkkinoiden paniikki on kestänyt hyvin lyhyen ajanjakson, minkä vuoksi ikkuna ostojen tekemiseen on ollut hyvin rajallinen. Ei ehdi kissaa sanoa ja kurssit ovat palautuneet paniikkia edeltävälle tasolle.

Valuuttakurssien huomioiminen globaalin osinkosalkun rakentamisessa

Koska rakennan globaalia osinkosalkkua, tulee sijoittamisessa väistämättä huomioida myös valuuttakurssien vaikutus. Tässäkin pitkän sijoitushorisontin ajattelun merkitys korostuu. Kun euro on historiallisesti vahva tiettyä valuuttakurssia (esim. SEK) vastaan, pyrin löytämään tässä valuutassa (SEK) otollisia ostokohteita. Vastaavasti euron ollessa historiallisesti heikko (esim. USD) en aktiivisesti etsi tässä valuutassa sijoituskohteita.

5. Miten seuraan kehitystä?

Jotta tiedän olevana oikealla tiellä kohti tavoitetta, sijoitusten kehittymistä on syytä tarkkailla ja tarvittaessa tehdä muutoksia. Salkun tuottoprosentti ei ole tärkeä asia, vaan tarkkailen salkun kehitystä riittävän hajautuksen sekä osinkovirran näkökulmasta. Yksittäisessä osakevalinnassa pyrin huomioimaan sen vaikutuksen koko salkun hajautukseen.

Hajautus

 

Salkun hajautusta pyrin dokumentoimaan ainakin toimialan, valuutan sekä maantieteellisen osalta. Lisäksi tilastollisia menetelmiä käytän salkkuosakkeiden välisen korrelaation laskemiseen, jotta hajautus on myös matematiikan näkökulman riittävän tehokasta.

Osinkovirta

Kuukausittaista kassavirtaa pyrin seuraamaan taulukoimalla osinkovirran kussakin valuutassa. Näin pysyn kärryillä osinkokertymän kehityksestä.

2 kommenttia “Miten sijoittaisin, jos aloittaisin puhtaalta pöydältä?

  1. AKM

    Jos minulta joku aiheesta kiinnostunut kysyisi vastaavaa neuvoa, luultavasti käskisin nakkaamaan satasen Superrahasto Suomeen ja suosittelisin lukemisen aloittamista muutamasta kirjasta / blogista. Sitten kun oma mielikuva ja mielipide on muodostunut niin vasta sitten kohti muita rahastoja tai osakkeita / instrumentteja.

    Kenenkään toisen tapa ei suoraan sovi toiselle, mutta muiden tapoja tutkimalla löytyy osia siihen omaan rakenteilla olevaan tyyliin.

    Tuo “miksi sijoitan” on kyllä kaikista tärkein siinä alkuvaiheessa.

  2. Stoalainen sijoittaja 1

    ” Kenenkään toisen tapa ei suoraan sovi toiselle, mutta muiden tapoja tutkimalla löytyy osia siihen omaan rakenteilla olevaan tyyliin. Tuo “miksi sijoitan” on kyllä kaikista tärkein siinä alkuvaiheessa. ”

    Kiitos! En voisi itse asiaa paremmin pukea sanoiksi. Yllä olevassa kirjoituksessa on esitetty yksi tapa hoitaa sijoittaminen, joka sopii juuri minulle. Tämä on mielestäni paras vaihtoehto sen perusteella, mitä olen kaikista lukemistani kirjoista sekä hyvistä ja huonoista sijoituksista oppinut.

Anna vastaus Stoalainen sijoittaja Peruuta