Positiivinen sentimentti jatkunee ainakin alkuvuoden

J.P. Morganin markkinaopasta tutkimalla saa varsin positiivisen kuvan globaalin talouden tilasta. Jos yhteen tunnuslukuun kiteyttää, niin globaali ostopäälliköiden indeksi saavutti korkeimman arvon 52,7 nyt joulukuussa ajanjaksolla 1/2015 – 12/2016. Yhdysvalloissa on tällä hetkellä täystyöllisyys, Kiinan talouskavun kulmakertoimen lasku taittui kesän jälkeen orastavaksi nousuksi ja Euroopassa Saksan talouden luvut ovat juuri nyt vahvat. Keskuspankin rahapainolla, velkarahalla ja negatiivisella korolla on paljon merkitystä.       

Tunnelmaa ei lähiaikoina vaikuttaisi pilaavaan mikään. Viime vuonna nähtyä ilonpilaajaa (kuten öljyn hintaromahdus) ei ole lyhyellä tähtäimellä näköpiirissä. Tuskin olemme nähneet vielä indeksien huippuarvoja.

Kurssit kääntyvät laskuun vahvan alun jälkeen, kun äänestäjät joutuvat tilille valinnoistaan

Osakemarkkinat ovat nousseet selvästi nopeammin kuin yhtiöiden tulokset ovat parantuneet. Trumpin fiskaalielvytys on leivottu etukenossa osakkeiden hintoihin, vaikka mies ei ole vielä edes kruunattu presidentiksi. Helmi-maaliskuun tuloskausi voi tuoda mukaan ikäviä yllätyksiä, kun yhtiöt joutuvat perustamaan ohjeistuksensa realismiin. Punnan heikentyminen on nostanut kaiken järjen vastaiset FTSE100 uusille ennätystasoille. Juuri nyt yhdysvaltalaiset ja UK:n osakkeet eivät tunnu houkuttelevilta. Sen sijaan eurooppalaisissa osakkeet voisivat olla noususta huolimatta ostettavia.

Omassa pelikirjassa odotan dollarin vahvuuden ja FEDin koron nostojen alkavan näkyä negatiivisesti osakekursseissa kuluvan vuoden aikana erityisesti USAssa. Lisäksi inflaation vaikutukset tulevat esiin loppuvuonna. Indeksit palaavat lähemmäksi fundamenttejä eli yhtiöiden todellisia tuloksia. Yliarvostuksen purkautuminen laskee kursseja.  Brexit-neuvottelut käynnistyvät maaliskuussa, jolloin päätöksen todelliset vaikutukset selviävät ollen tuskin taloutta piristäviä. Todelliset ostopaikat tulevat vasta keväällä tai myöhemmin syksyllä…

Politiikka – tulevat äänestykset voivat tarjota ikäviä yllätyksiä ja TrumpBrexitin vaikutukset realisoituvat 2017 aikana

• Euroopassa äänestetään tänäkin vuonna isoissa maissa ja EU-vastaisten ”populistien” vaalivoitto on mahdollinen.
  • Rankan seuraavaksi presidentiksi voidaan valita Marie Le Pen kesäkuussa.
  • Saksassa on lokakuussa vaalit, jossa selviää jatkaako Merkel vielä neljännelle kaudelle. Merkel tuntuu olevan viimeisiä vahvoja politiikkoja, jotka puolustavat nykymuotoista EU:ta. Vaihtoehto Saksalla -puolueen kannatus on nousussa mutta edellään kovin kaukana pääpuolueista.

• Vaalien tuloksella ei näyttäisi olevan välitöntä vaikutusta osakemarkkinoihin. Politiikan muutokset vaikuttavat viiveellä reaalitalouteen. 2017 nähdään, mitä käytännössä Trumpin valinta 20.1. tarkoittaa. Samoin Brexit käynnistyy oikeasti, kun artikla 50 aktivoinnin deadline on 31.3.2017.
  • Riskinä ovat kauppasodat tai vapaakaupan rajoitukset, mitkä eivät voi olla vaikuttamatta myös yritysten toimintaan.
  • Riskinä on myös häiriö USAn ja Kiinan suhteissa, millä saattaa olla arvaamattomia vaikutuksia. Tästä saatiin esimakua Trumpin soitellessa Taiwaniin.

Rahapolitiikka – inflaatio tekee paluuta, mikä aiheuttaa suunnan muutoksen?   

• Merkittäväksi teemaksi vuonna 2017 näyttää tulevan inflaation paluu. USA:ssa on käytännössä täystyöllisyys, mikä tarkoittaa palkkojen nousua. Samaan aikaan raaka-aineiden hinnat ovat kohonneet, mikä on näkynyt korkeimpina materiaalihintoina. Raakaöljyn hinta on myös kääntynyt nousuun. Samaan aikaan Trumpin uusi hallinto on lupaillut ekspansiivista talouspolitiikka.

• Kohonneet inflaatio-odotukset johtanevat FEDin koronnostoihin – suunta on selvästi ylöspäin. Viimeisin veikkaus, että sitä nostetaan kolme kertaa kuluvana vuonna.  En tiedä, miten suu pannaan, jos inflaatio lähtee käsistä.    

• EKP jatkaa velkaelvytystä ainakin vuoden 2017 loppuun saakka (piti loppua jo 2016). Tosin määrä laskee 80 miljardista eurosta 60 miljardiin euroon.

Arvostus – Koronnosto pienentää osakkeiden tuottoeroa muihin sijoitusinstrumentteihin

• Viime vuoden teema oli vaihtoehtoisten sijoitusten puuttuminen, mikä ohjasi rahavirtoja osakkeiseen. Käytännössä osakkeet olivat absoluuttisilla mittareilla kalliitta mutta suhteutettuna bondien (tai ylipäätänsä muiden omaisuusluokkien) hintoihin ne ovat edelleen halpoja. Tämä vietiin kesällä niin pitkälle, että osinko-osakkeet nähtiin jopa verrannollisina bondisijoituksiin.

• FEDin koronnosto ja EKP velkaelvytyksen ehtyminen voivat muuttaa tämän asetelman 2017 aikana. 10 vuoden USAn joukkovelkakirjalainasta maksetaan jo 2,4 % (alimmillaan tuotto oli alle 1,5%), kun S&P dividend yield olisi noin 2,1% luokkaa. 2017 suuri teema voisi ollakin vaihtoehtoisten tuottojen ilmestyminen, mikä olisi myrkkyä osakkeille.         

Muut riskitekijät?

• Euro / dollari heikentyminen pysyvä ilmiö? Viime vuoden alussa vaikutti siltä, että euro / dollari vakiintuisi noin 1,1 tasolle.  Näin lopulta kävin ja kurssi pyöri pitkään tämän vaihtokurssin ympärillä. Trumpin valinta muutti pelin, kun hän lupaili mittavia veron alennuksia ja uusia valtion rahoittamia infrahankkeita. Tämä on tulkittu kasvattavan inflaatiota, mikä nostattaisi korkoja. Dollari vahvistui nopeasti 5 % ja nyt puhutaan taas eurotaalan pariteetistä.       

• Economistin mukaan dollarin vahvistumien hyödyttää kehittyneitä talouksia Euroopassa mutta on myrkkyä monelle EM-maalle, jolla on paljon dollarimääräistä velkaa.    

• 2017 aikana on mielenkiintoista havaita kumpi voima vaikuttaa enemmän yhdysvaltalaisten yhtiöiden tuloksiin – Trumpin lupaamat veronalennukset ja infrarahoitus vai vahvan dollarin aiheuttama heikentynyt kilpailukyky ja korkeammat korot? Tällä hetkellä Trumpin lupaukset on jo hinnoiteltu osakkeisiin mutta vahvan dollarin vaikutuksia ei.

• Kiina tarjonnee vuodelle 2017 joitain ikäviä yllätyksiä mutta niiden ajankohdan arvioiminen kotoa käsin uutisvirtaa seuraamalla on lähes mahdotonta. Viime vuonna Kiinan talous näytti menevän heikkoon suuntaan mutta massiivinen velkaelvytys käänsi kelkan. Loppuvuosi menikin kasvun merkeissä. Velalla pystyy ongelmia siirtämään näppärästi eteenpäin. Riskitekijät eivät ole kuitenkaan poistuneet ja potentiaalisia on ainakin:
  • Asuntokuplan puhkeaminen ja sen vaikutukset talouteen. Hesarissa oli jokin aika sitten juttua siitä, kuinka asuntojen hinnat ovat tuplaantuneet parissa vuodessa tietyissä kaupungeissa. Ongelmana on erityisesti se, että asuntojen hinnat ovat nousseet selvästi yleistä tulotasoa voimakkaammin.
  • Velkavuoren kasvu erityisesti yrityspuolella. Jossain vaiheessa velka pitää maksaa, mutta tämä ei välttämättä ole vielä ensi vuoden ongelma. Sen sijaan valuuttojen kautta velka voi muodostua ongelmaksi, jos dollari jatkaa vahvistumistaan. Tämä pakottaa myös Kiinan nostamaan korkojaan, jos haluavat pitää valuuttaparin pegattuna. Korkotason kohoamin yhdistettyä kohonneeseen velkamäärään voi muodostua suureksi ongelmaksi kiinalaisille yrityksille.