Sijoittajan luonne

03/03/2018

Kirjoitin jokin aika sitten kirja-arvostelun Joonas Konstigin herrasmiesvuodesta. Kirjan luettuani itsellä heräsi ajatus siitä, että herrasmiehen ja sijoittajan luonteella vaikuttaisi olevan paljon yhteistä. Luonteella tarkoitetaan tässä yhteydessä henkisiä ominaisuuksia, joihin itse pystyy vaikuttumaan. Tämä erotuksena luonteenpiirteille (trait), jotka ovat personnallisuuden ominaisuuksia (ekstrovertti / introvertti) ja pysyvät stabiileina koko elinajan. Ilmeisesti tietty luonteenpiirre on toista parempi sijoitusmenestyksen suhteen (vähän kyseenalaisen tutkimuksen perusteella).

Tässä kirjoituksessa on tarkoitus pohtia ihanteellisen sijoittajan luonnetta samaan tapaan kuin Joonas Konstig kirjassaan käsitteli herrasmiehen ominaisuuksia. Jos Joonas Konstig oppi herrasmieheksi, niin miksei myös ihannesijoittajaksi voisi oppia? Hän käsitteli herrasmiehen syvintä olemusta klassisen kasvatuksen oppien kautta. Myös ihanteellisen sijoittajan luonnetta voi tarkastella kirjassa esitettyjen teemojen kautta. Tässä kirjoituksessa keskeisempiä näistä ovat (1) hyveellinen elämä, (2) uomo universale – sijoittajan taidot sekä  (3) kalos kai agathos.

Hyveellinen elämä

Benjamin Franklin pyrki saavuttamaan moraalisen täydellisyyden noudattamalla kehittämäänsä ohjelmaa, joka sisälsi kolmetoista kohtaa. Itse löysin tästä listasta monta yhtymäkohtaa ihanteellisen sijoittajan ominaisuuksille. Näiden ominaisuuksien voi ajatella kehittyvän, jos noudattaa Franklinin hyvelistaa.

Hiljaisuus. Puhu vain sellaista, mistä on hyötyä sinulle ja muille. Yksi sijoittajan tärkeimmistä ominaisuuksista on sijoituspäätöksen kannalta keskeisten asioiden löytäminen ja tiivistäminen. Miksi sijoitan tähän osakkeeseen? Mitkä ovat keskeiset riskit? Nämä pitäisi pysytä kertomaan sen kuuluisan kolmen minuutin hissimatkan aikana.  Menestyminen sijoittamisessa mielestäni vaatii, että osaa tunnistaa oikeat asiat, kun maailma on täynnä tietoa.     

Järjestys. Kaikelle työlle on oma aikansa. Itse haluan nähdä tämän niin, että menestyvä sijoittaja ymmärtää toiminnan olevan pitkäjänteistä ja vaativan kärsivällisyyttä.  Investointiteesin toteutuminen voi kestää useita vuosia. Sijoittaminen ei ole nopean rahan saamista.       

Päättäväisyys. Suorita se mikä täytyy; Tee loppuun se minkä olet päättänyt tehdä. Menestyminen sijoittamisessa vaatii oman sijoitusprosessin kurinalaista noudattamista. Vain sitä kautta pystyy välttämään hätiköidyt ostot ja myynnit. Kun oma sijoitusprosessi on kunnossa, ei tule tehtyä virheitä. Sijoittaminen vaatii suuressa määrin itsekuria.

Säästäväisyys. Älä kuluta mitään, mikä ei ole hyödyksi sinulle tai toiselle; ts. älä tuhlaa mitään. Jos et saa rahaa perintönä tai voita lotossa, monen sijoittajan keskeinen ominaisuus. Itseeni on paljon vaikuttanut Rich Dad Poor Dad -kirjan sanoma, jonka mukaan vain säästämällä pystytään luomaan varallisuutta kerryttävää omaisuutta. Sijoittajana joudun miettimään myös säästämistä kaupankäyntikuluissa ja verotuksessa.

Ahkeruus. Älä haaskaa aikaa; tee aina jotain hyödyllistä; leikkaa turhat toimet pois. Hyvien sijoitusideoiden keksiminen ei synny itsestään, vaan vaatii oikeasti työtä. Tiedon kerääminen eri lähteistä, taloudellisten lukujen laskeminen ja oikean sijoitushetken valitseminen vaatii vaivannäköä. Ajan haaskaukseen liittyen Life Leverage -kirjassa oli hyviä vinkkejä, miten sijoittamista voi harrastaa, vaikka oma aika on kortilla.

Harkinta. Karta äärimmäisyyksiä; siedä loukkaantumisia. Itse ymmärrän sijoittajan ja spekuloijan eron siinä, että jälkimmäinen pyrkii tekemään nopeasti paljon rahaa. Viimeisin esimerkki äärimmäisyyksiin sijoittamisesta on erilaiset virtuaalivaluutat, jotka aluksi näyttivät tekevän alkuun osallistuneista nopeasti rikastuneita. Kuinka ollakkaan virtuaalivaluutut menettivät nopeasti arvonsa. Sijoittaja sen sijaan toimii markkinoilla pitkäjänteisesti ja odottaa tuottojen syntyvän usean vuoden kuluessa.      

Tyyneys. Älä hermostu pikkuseikoista tai onnettomuuksista, jotka ovat yleisiä tai eivät vältettävissä.     Sijoittamiseen kuuluu väistämättä myös tappion tekeminen. Niitä pitää pystyä sietämään ja välttämään paniikinomaista käyttäytymistä. Yleensä pahat tappiot ovat parhaita kehittymisenpaikkoja, mitkä voida nähdä myös mahdollisuutena oppia uusia asioita. Tyyneyteen liittyy myös kärsivällisyys, sillä sijoittaminen on usein juuri oikean hetken odottamista.        

Nöyryys. Imitoi Jeesusta tai Sokratesta. Menestyvä sijoittaja haluaa ottaa selville investointicasen heikkoudet sekä vahvuudet. Hän summaa nämä plussat ja miinukset yhteen ja tekee vasta sitten osto- tai myyntipäätöksen. Miksi joku haluaa myydä, jos itse ostan? Vastakkaisen puolen ymmärtäminen vaatii nöyryyttä.        

Uomo universale – sijoittajan taidot

Hyveistä päästään renessanssin ihanteeseen (uomo universale), jossa ihminen kasvaa täyteen mittaansa kehittämällä itseään monipuolisesti. Herrasmieskirjassa tämän ajan herrasmiesihannetta lähestytään kreivi Baldesar Castiglionen Hovimies-teoksen kautta. Siinä Castiglionen luettelee lukuisia taitoja, joita herrasmiehen tulee osata.  Samalla tapaa sijoittajan ihannetta voi tarkastella uomo universale -ajatuksen kautta, missä sijoittajan tulee kehittää itseään monipuolisesti.

Omassa ajattelussani ihannesijoittajalta vaaditaan lukusia ominaisuuksia, joita olen ryhmitellyt kolmeen alueeseen (yleinen markkina, yrityksen analysointi ja portfolio).  Sijoittaminen on erittäin monipuolinen ja haastava harrastus.  Alla lueteltuja ominaisuuksia voi ja tulee kehittää jatkuvasti. Markkinathan muuttuvat päivittäin. Koen olevani sijoitusharrastuksessa vasta alkutaipaleelle. Mitä enemmän sitä  kokee ja oppii, sitä paremmin ymmärtää, ettei ymmärrä vielä paljon mitään.         

“In my whole life, I have known no wise people (over a broad subject matter area) who didn’t read all the time — none, zero. You’d be amazed at how much Warren reads–and at how much I read. My children laugh at me. They think I’m a book with a couple of legs sticking out.” ― Charles T. Munger

Yleinen markkina

Sijoittaja on psykologi. Sijoittaminen ei ole eksaktia tiedettä verrattuna esimerkiksi fysiikkaan. Sijoittaja ymmärtää, että ihmisten sijoituskäyttäytyminen ja päätäntä voi olla epärationaalista ja sijoittamiseen liittyy vahva psykologinen ulottuvuus. Menestyvä sijoittaja osaa ottaa tämän ulottuvuuden huomioon omassa sijoituspäätöksessään. Asian tärkeyttä kuvaa se, että Richard Thaler sai behavioral financen tutkimisesta nobel-palkinnon vuonna 2017. Selvittelin itselleni aiheesta myös joitain peruskäsitteitä. Mielenkiintoiseksi koin myös Michael J. Mauboussin teoksen More Than You Know: Finding Financial Wisdom in Unconventional Places.

Sijoittaja on ekonomisti. Sijoittaja ymmärtää laajasti kansantalouden käsitteistön. Hän seuraa makrotalouden kehityksestä eri maissa. Ekonomistina hän on myös kartalla keskuspankkien toiminnasta. Hän tietää inflaation, korkojen, osakekurssien, keskeisten hyödykkeiden sekä valuuttojen kehityksestä ja niiden ajureista. Olen kokenut hyödyllisiksi ainakin seuraavat sivustot makrotalouden seuraamiseksi.   

  • http://globaalimakro.blogspot.fi kotimainen makrotalouden taitaja, joka osaa kirjoittaa makrotalouteen ja sijoittamiseen liittyvistä aiheista mielestäni erittäin ansiokkaasti.
  • http://morelivers.blogspot.fi Juhani Huopaisen pitää yllä sivustoa, johon hän kokoaa päivän tärkeimmät makrotalouteen ja osakemarkkinaan liittyvät linkit. Tätä sivua seuraamalla pitäisi pysyä kartalla markkina-ajureista.    

Sijoittaja ymmärtää osakemarkkinoiden toiminnan. Yksittäisen sijoituksen hintaan vaikuttaa osaltaan myös sen arvo suhteessa markkinaan yleisesti. Tästä syystä sijoittajan tulee olla tietoinen markkinoiden yleisestä kehitys. Onko nyt kallista vai halpaa, jos peilataan historiaan? Lisäksi sijoittaja ymmärtää markkinoiden kehityksen keskeiset ajurit. Tämä linkittyy vahvasti kansantalouteen (ja edelliseen kohtaan) sekä markkinoiden rakenteeseen (esim. robottikauppa tai ETF:n yleistyminen). Markkinoiden tunnelmaan pääsee nykyään helposti sisään. Ohessa joitain medioita, joista voi olla hyötyä tähän aiheeseen

  • Twitter on osoittanut toimivaksi tavaksi seurata markkinoita. Seuraamalla muutamia keskeisiä talousmedioita (Financila Times, Bloomberg Markets, Reuters Business) sekä muutamia henkilöitä (zerohedge tai Juhani Huopainen) pääsee jo tosi pitkälle.
  • https://www.bloomberg.com sivustolta löytyy linkki Bloombergin televisioon, jota katsomalla (tai itselläni lähinnä kuuntelemalla) pääsee kärrylle markkinoiden menosta.

Yrityksen analysointi

Sijoittaja tuntee juridiikan. Toisinaan regulaatiolla on huomattava vaikutus sijoituksen arvoon. Tämä koskee erityisesti keskeistä infrastruktuuria omistavia yhtiöitä. Menestyvä sijoittaja tuntee regulaatiotilanteen ja osaa ennakoida mahdollisia muutoksia, joilla on huomattava vaikutus liiketoimintaan. Lisäksi sijoittaja tuntee eri maiden verotuksen, jotta verotuksen vaikutus salkun kassavirtaan olisi optimaalinen.        

Sijoittajalla on yleissivistystä eri maista. Sijoittaminen vaatii usein ymmärrystä kuluttajasta ja sen tottumuksista. Kuluttajan osalta jokaisella maalla on omat erityispiirteensä, jotka menestyvä sijoittaja tietää. Näitä erityispiirteitä ovat esimerkiksi maan historia, väestörakenne ja sen kehitys, maantiede ja maan sisäisten alueiden eroavaisuudet.  Lisäksi sijoittaja on perillä maan poliittisesta tilanteesta, vaaleista ja niiden vaikutuksesta sijoitusympäristöön. Maakohtaista yleissivistystä voi hankkia monella tapaa. Itse pyrin lukemaan Economistia ja Helsingin Sanomia säännöllisesti.

Sijoittaja ymmärtää eri toimialoja ja markkinoita. Menestyvällä sijoittajalla on kyky ymmärtää toimialan tilanne. Esimerkiksi onko kilpailu kireää, ja mihin suuntaan se on menossa? Ovatko alalle tulon esteet korkeat? Onko analysoitava yhtiöt markkinajohtaja vai haastajan asemassa? Lisäksi sijoittajalla on selvä käsitys markkinakehityksen suunnasta ja sen ajureista? Alan kilpailudynamiikka ja markkinoiden ennustettu kehitys vaikuttavat huomattavasti yhtiön arvoon. Kotikoneelta kilpailutilanteesta tai markkinakehityksestä on usein vaikea saada selvyyttä. Tämä koskee erityisesti pienempiä yhtiöitä. Itse olen ihan googlaamalla löytänyt toimialan julkaisuja, jossa on asiaa kuvattu. Lisäksi yhtiöt kertovat usein markkinakehityksestä vuosikertomuksissaan.    

Sijoittaja ymmärtää yrityksen toiminnasta ja strategiasta. Yritysten toiminta perustuu erityyppisille ansaintalogiikoille. Esimerkiksi sähköyhtiön liikevaihto voi perustua puhtaasti ennustettavaan regulaatioon, kun taas rakennusyhtiön toiminta voi nojata projekteihin, joiden katteiden vaihtelu on suurta. Sijoittaja ymmärtää yhtiön ansaintalogiikan luonteen ja siihen liittyvät riskit. Nykyään teknologinen kehitys on erittäin nopeaa vaikuttaen lähes jokaiseen yhtiöön. Sijoittaa osaa tunnistaa teknologiaympäristön muutoksen ja arvioida sen, onko yhtiö voittaja vai häviäjä tässä muutoksessa.   

Sijoittajalla on myös kyky arvioida yhtiön valitseman strategian toimivuus. Mihin segmentteihin yhtiö panostaa? Miten yhtiön valitsema strategia peilautuu kilpailutilanteeseen ja loppumarkkinoiden ennustettuun kehitykseen? Sijoittaja osaa ottaa kantaa myös johdon osaamiseen ja kyvykkyyteen toteuttaa valittua strategiaa.

Yrityksen toiminnasta ja strategiasta saa ehkä parhaiten kerättyä tietoa yhtiön kotisivulta sekä toimintakertomuksesta. Netistä löytyy myös hyviä sivustoja, joista saa tietoa yhtiön toiminnasta (ja siihen liittyvistä riskistä). Itse pyrin katsomaan ennen sijoituspäätöstä ainakin

  • https://seekingalpha.com  löytyy muiden tekemiä analyysejä yhtiöstä. Millä perusteella joku ostaa ja toinen myy.
  • http://www.fool.com (.au / .ca / .co.uk)  löytyy lyhyitä kirjoituksia yhtiöstä. Erityisesti niissä on kerrottu syitä, jos yhtiön kurssissa on tapahtunut suuria muutoksia.
  • www.twitter.com  $(yhtiön ticker) esim. $BCE voi löytyä hyödyllisiä linkkejä, josta pääsee hyvän analyysin jäljille.
  • Googlaamalla yhtiön nimi voi löytyä myös hyviä analyysejä.              

Sijoittaja on laskentatoimen ammattilainen. Sijoittajan ymmärtää sekä sisäisen että ulkoisen laskentatoimen. Hän tietää miten tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma muodostuvat ja ymmärtää niiden yhteyden toisiinsa. Lisäksi hän osaa laskea tilinpäätöstiedoista keskeiset tunnusluvut ja muodostaa näin kattavan kokonaiskuvan taloudellisesti tilanteesta. Tähän liittyen sijoittaja ymmärtää myös syyt yhtiön taloudellisen kehityksen taustalla ja osaa peilata yhtiön lukuja toimialan muihin yhtiöihin. Sijoittajalla on myös kyky tilanteen niin vaatiessa kyseenalaistaa yhtiön esittämät luvut.   

Sijoittaja osaa määrittää arvon. Sijoittajalla on kyky huomioida asianmukaisella painolla useita tekijöitä arvonmäärityksessä. Tämä on oikeastaan synteesi yllä mainituista kohdista. Ensinnäkin yhtiökohtaisen analyysin perusteella sijoittaja osaa ottaa kantaa ainakin seuraaviin seikkoihin: Miten todennäköistä on yhtiön kannattavuuden parantuminen tulevaisuudessa (oikea strategia, loppumarkkinan kehitys, kilpailudynamiikka)? Tukeeko yhtiön kassavirta ja tase kasvun jatkumista? Yhtiökohtaisten tekijöiden lisäksi osakkeen hintaan vaikuttaa myös yleinen osakemarkkinoiden kehitys (psykologia, korkoympäristö, yleinen arvostuksen taso, jne), jonka sijoittaa osaa huomioida arvoa määrittäessä. Luonnollisesti sijoittaja osaa käyttää erilaisia arvonmääritystekniikoita, kuten DDM, DCF tai multippeli-analyysi.       

Portfolion hallinta (sijoittajaa huomioi yksittäisen sijoituksen osana salkkua)

Sijoittaja taitaa matematiikan. Sijoittajan tulee ymmärtää (tilasto)matematiikkaa, jotta hän pystyy rakentamaan portfolion optimaalisella tavalla. Esimerkiksi tilastomatematiikan avulla voidaan laskea salkun sijoitusinstrumenttien keskinäisiä riippuvuussuhteita tai suhdetta markkinaan yleisesti (riskienhallintaa). Lisäksi matematiikan osaamista vaaditaan ainakin laadittaessa teknistä analyysiä yksittäisestä sijoituskohteesta. Matematiikka liittyy vahvasti erinäisten kaupankäyntistrategioiden toteuttamiseen tai johdannaisten hinnoitteluun, joiden taustalaskelmat sijoittaja luonnollisesti ymmärtää täydellisesti.          

Sijoittaja on koodari. Ei riitä, että osaa sijoittamiseen liittyvän matematiikan. Sijoittajan pitää osata myös soveltaa tietoa oikein. Portfolion koko voi olla huomattava tehden käsiteltävistä tietomassoista valtavia. Lisäksi tiedot päivittyvät jatkuvasti. Manuaalinen laskenta on käytännössä mahdotonta, minkä vuoksi käsittely on automatisoitava. Sijoittaja osaa tehdä ohjelman, joka tekee kaiken laskennan käyttäjän puolesta. Ohjelmia tarvitaan esimerkiksi tekniseen sekä portfolion tilastolliseen analyysiin. Näin alkuun olen koodannut VBA:lla mutta portfolion hallintaan on olemassa tehokkaampia ja vaativampia ohjelmointityökaluja kuten Matlab.

Kalos kai agathos

Itselleni jäi mieleen HBO:n Warren Buffettiä käsittelevästä dokumentista alun kohtaus, jossa Buffett kertoo koululaisille elämän viisauksia. Tärkein opetus on, että saat vaan yhden ruumiin ja mielen, minkä vuoksi niistä on syytä pitää huolta   

You are only going to get one body and one mind and that is all you going to get. It has to last your life time.  – Warren Buffett

Tämä sama teema nousi esiin myös herrasmieskirjassa, jossa viitattiin antiikin Kalos kai agathos tai pikemmin latinalainen vastine mens sana in corpore sano, joka tarkoittaa tervettä mieltä terveessä ruumissa. Tässä kontekstissa fyysinen urheilu nähdään erittäin tärkeänä, ellei välttämättömänä, henkiselle hyvinvoinnille.  Omaa älykkyyttä ei voi muuttaa mutta siihen voi vaikuttaa, miten hyvin pääkoppa pelaa. Itsensä kehittäminen ja oman ruumiin hyvinvoinnin ylläpitäminen kulkevat tässä ajattelussa käsi kädessä. Yllä kuvatut hyveellisen elämän saavuttaminen ja itsensä kehittäminen sijoittajana vaativat, että oma mieli on kirkas. Tämä taas vaatii tervettä ruumista. Ei ole sattumaa, että suomalaisia yritysjohtajia kuvataan nykyään ajokoiran näköisiksi.

Miten tulisi saavuttaa terve ruumis, jotta myös sielu voisi olla terve? Terveen ruumiin tavoittelussa pitää mielestäni ottaa kolme osa-aluetta huomioon: riittävä lepo, ravinto ja liikunta. Näkökulmana on sijoittajan aivotoiminnan optimointi pitkällä aikajänteellä, ei niinkään huippu-urheilijan harjoittelu.

Liikunta

Sijoittajan tulisi harjoittaa sellaista liikuntaa, joka optimoi terveyden pitkällä aikajänteellä. Optimointi tarkoittaa sitä, että terveyttä edistetään useasta eri näkökulmasta. Harjoittelun tulisi tällöin muodostaa monipuolinen ja tasapainoinen kokonaisuus, joka kehittää voimaa, nopeutta, kestävyyttä, notkeutta sekä taitoja. Mitkä lajit sopisivat näihin parhaiten, jotta harjoittelusta saadaan irti nämä ominaisuudet ja mahdutettua yhteen viikkoon. Alla omat ajatukseni sijoittajan lajivalikoimasta, jotka muodostavat yhdessä tehokkaan harjoitusohjelman.

Kestävyys – Juoksu (pitkänmatka). Kestävyysurheilu voi olla myös pyöräily ja uinti mutta juoksu harjoitusta voi tehdä näistä kaikkein joustavimmin. Tämä on tehokkain tapa kehittää kestävyyttä ja elimistön aerobista kuntoa. Sillä on yksiselitteisiä terveydellisiä vaikutuksia yleiskuntoon.

Voima, nopeus sekä taidot – Crossfit. Laji on kasvattanut viime aikoina voimakkaasti suosiotaan sen monipuolisuuden vuoksi. Laji pohjautuu pitkälti painonnostoon (voimanosto) sekä kehonpainojumppaan, jotka vaativat voimaa. Harjoitukseen yhdistyy myös sykettä nostattavia lajeja (kuten soutu ja juoksu).  Jumppa on yleensä HIIT-tyyppistä, eikä siten pitkäkestoista kuten kestävyysjuoksu. Treenit ovat harvoin samoja, minkä vuoksi eri lajeja tulee harjoitettua monipuolisesti.

Notkeus – Jooga. Tähän olisi voinut lisätä venyttelyn mutta joogailu on varmasti lajina monipuolisempi.  Venyttely vähentää loukkaantumisriskiä voima ja kestävyysharjoituksista. Sen sanotaan myös edistävän palautumista, sekä parantavan liikkuvuutta ja estävän lihasten epätaloudellista toimintaa.

Lepo

Raskaasta liikunnasta tarvitaan riittävästi lepoa, jotta elimistö ennättää palautua edellisestä treenistä ja riittävän valmis seuraavaan. Kipeillä lihaksella treenaaminen kasvattaa loukkaantumisriskiä, minkä vuoksi riittävä lepo on myös tärkeää. Palautumista voi nopeuttaa foamrollerin sekä venyttelyn avulla. Luonnollisesti palautuminen on yksilöllistä ja omaa kehoa kannattaa kuunnella.

Riittävä uni on myös tärkeää, sillä univaje vaikuttaa esimerkiksi tarkkaivaisuuteen, muistiin, oppimiseen, mielialaan ja asioiden hallintaa. Univajeen välttäminen on sijoittajalle siten ensiarvoisen tärkeää.      

Ravinto

Jos oheiseen videoon on uskomista, niin Warren Buffettin seuraaminen kannattaa jättää sijoittamiseen. Videon mukaan hän syö lähinnä kaloripitoista roskaruokaa. On siis pienoinen ihme, miten hän on elänyt näin hyväkuntoisena näin pitkään (87 vuotta). Ihanteellinen sijoittaja osaa pitää huolta myös terveellisestä ruokavaliosta.

Netti on pullollaan erilaisia väittämiä ruokien terveysvaikutuksista. Googlaamalla ”brain food” saa aika monta eri vaihtoehtoa.  Totuus on kai, että ravinnon ja vitamiinien vaikutuksesta ei voida tarkasti sanoa paljoakaan. Lienee kuitenkin turvallista väittää ainakin, että (1) terveyttään optimoiva ihanne sijoittaja välttää kokonaan huumeet, dopingin ja muut vastaavat keholle erittäin haitalliset aineet; (2) hän syö kohtuudella rasvaista, suolaista ja prosessoitua ruokaa; (3) hedelmien ja vihannesten runsas käyttö on suositeltavaa    

Lopuksi

Aikakaudesta ja kulttuurista riippumatta toistava elämän viisaus on keskitien kulkeminen. Elämässä on paljon muutakin tärkeämpää (esim. perhe tai matkustelu) kuin sijoittaminen tai varallisuuden kasvattaminen. Riskinä on, että sitä rupeaa tarkastamaan liian usean osakkeiden hintakehitystä tai Twitteristä sijoitusuutisia. Osakkeita on kaupan myös seuraavana päivänä ja talousuutiset yleensä unohtuvat nopeasti.  Pitäisi osata seurata mutta kohtuuden rajoissa. Sijoittaminen on harrastus siinä missä muutkin. Tässä esitetty ihanteellinen sijoittaja on vain ihanne, jonka ominaisuuksia voi tavoitella, mutta matka ei koskaan pääty.

 

VASTAA