Olen viimeisen vuoden aikana alkanut miettimään perimmäisiä syitä, miksi kannattaa sijoittaa. Ensimmäisiä askel oli miettiä, mitä asioita sijoittamisella haluan konkreettisesti saavuttaa (turvallisuuden tunne, varhainen eläkeikä ja muiston jättäminen itsestään). Nämä ovat jotenkin materialistisia tavoitteita, minkä vuoksi seuraava askel on ollut miettiä suurempaa merkitystä näiden tavoitteiden takana.
Aiemmassa kirja-arvostelussani sivusin varhaisen eläkepäivien -tavoitettani. Mitä hyötyä on kaikesta varallisuudesta elämän ollessa muuten kurjaa? Pitäisi siten osata myös elää merkityksellistä elämää, jonka sijoitusomaisuus tekee mahdolliseksi. Tähän Jari Ehnrnroothin viimeisin teos antoi jotain näkökulmaa.
Yksi sijoittamisen tavoitteistani on jättää jälkipolville muisto itsestäni (kuukausittain kassavirtaa itsessään synnyttävä osinkosalkku). Tätä asia voi miettiä kassavirtaa laajemminkin. Millaisen muiston haluan itsestäni jäävän? Yksi näkökulma on maapallon tila. Yritinkö edes tehdä asialle jotain, kun sukupolvellani oli siihen mahdollisuus. Toinen näkökulma on eettinen. Miten sijoitusomaisuuden kartuttaminen on saavutettu? Voiko jälkipolvi käyttää varallisuutta hyvillä mielin? Sijoittamisen näkökulmasta vastaus edelle esitettyihin kysymyksiin löytyy vastuullisesti sijoittamisesta.
Perusteita sijoittaa vastuullisesti
Nykyään vastuullinen sijoittaminen on valtavirtaistunut, mikä on osaltaan johtanut asiaan liittyvän tiedon lisääntymiseen. Yhtiöillä on intressi toimia vastuullisesti ja kertoa siitä, kun isot institutionaaliset sijoittajat ovat sen perään alkaneet kysyä. Vastuullisuustiedon lisääntyminen tekee mahdolliseksi myös piensijoittajan tehdä omaa kevyttä ESG-analyysiä.
Ennen asian perehtymistä ajattelin vastuullinen sijoittavan olevan lähellä eettistä sijoittamista, jossa osa tuotoista ja kattavasta analyysistä ollaan valmiita uhraamaan hyvän omantunnon kustannuksella (lähinnä tiettyjen toimialojen poissulkemista). Tämä on kuitenkin vain yksi totuus.
Vastuullinen sijoittaminen ei nimittäin tarkoita luopumista kattavasta sijoitusanalyysistä saati tuotoista, vaan vastuullisuuden huomioimista täydentävänä elementtinä osana lopullista sijoituspäätöstä sekä salkun allokointia. Vastuullisuudessa tarkoitetaan tässä yhteydessä ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen sekä yhtiön hallintotapaan (ESG) liittyviä tekijöitä.
Lähde: Finsif
Vastuullisuusanalyysin voi nähdä yhtenä elementtinä osakkeen riskianalyysissä. Monen yhtiön kohdalla juuri ESG-tekijät voivat muodostua keskeisiksi riskeiksi, jotka on syytä tunnistaa ennen lopullista sijoituspäätöstä. Välttämällä sijoittamasta heikon ESG:n yhtiöihin, säästytään riskien realisoitumiselta vastuuttoman toiminnan paljastuttua. Kukupa olisi halunnut sijoittaa vaikka Danskeen ennen rahanpesuvyyhdin paljastumista?
ESG-analyysi ei ole ainoastaan negatiivisten riskitekijöiden kartoittamista, vaan se voi myös paljastaa yhtiön arvoon positiivisesti vaikuttavia seikkoja. Näitä ei todennäköisesti ole huomioitu oikein nykyisessä arvostuksessa, joten positiivisen riskin realisoituminen mahdollistaa ylituottojen saavuttamisen.
Tärkein syy sijoittaa vastuullisesti on kuitenkin se, että siitä tulee itselle hyvä mieli. Kun kerran saa vapaasti valita mihin rahansa sijoittaa, miksei salkkuaan allokoisi pääasiassa sellaiseen joka edistää yleistä hyvää (suosiminen ja teemasijoitukset) ja välttää sellaista joka on haitaksi (poissulkeminen)?
Vastuullisen sijoittamisen ongelmakohdat
Vastuullinen sijoittamiseen liittyi jotain haasteita. Ensinnäkin se ei ole aina niin yksiselitteistä ja vastuullisuusarvio on lopulta kunkin katsojan oma näkemys, siitä mitä haluaa painottaa. Yhtiö on voinut toimia joskus epäeettisesti mutta myöhemmin korjata tapansa. Esimerkiksi joku vuosi takaperin Stora Enson alihankkijaa syytettiin lapsityövoiman käytöstä Pakistanissa. Nyt yhtiö kutsuu itseään the renewable companyksi ja on panostanut muutenkin ESG-asioihin.
Riippuen katsontakannasta yhtiö voi samaan aikaan toimia erittäin eettisesti ja epäeettisesti. Esimerkiksi Johnson & Johnson edistää innovaatioillaan maapallon terveyttä mutta samaan aikaan sitä syytetään vauvojen talkkijauheen syöpäriskien salaamisesta.
Toiseksi erityisesti yksityissijoittajan kannalta ongelma on viherpesu. Yhtiön vastuullisuusosasta saattaa julkaista kattavan sustainability-raportin mutta yhtiön todellinen toiminta on aivan jotain muuta. Luonnollisesti tällöin voi vain luulla tekevänsä vastuullisen sijoituksen. Muutenkin ESG-analyysin tekeminen julkisista lähteistä on todella vaikeaa, eikä ESG-toimialalla ei ole mitään virallista standardia ESG-arvosanalle. Julkisen materiaalin taso toivottavasti paranee jatkossa ESG-vaatimusten yleistymisen myötä. Muutenkin hiilijalanjäljen laskeminen ei aina ole niin yksiselitteistä. Saatavilla on toki ESG-luokituksia (esimerkiksi Sustainalytics) mutta harvan yksityissijoittajan kannattaa niistä maksaa.
Kolmanneksi vastuullinen sijoittaja joutuu rajaamaan mahdollisten sijoituskohteiden joukkoa. Tämä tapahtuu erityisesti, jos haluaa suosia tiettyjä vastuullisia toimialoja. Riippuen siitä kuinka selektiivinen on hyväksyttävien toimialojen suhteen, vastuullinen sijoittaja ei saavuta kaikkia sijoitussalkun hajautuksen hyötyjä. Tämä täytyy vain hyväksyä.
Neljänneksi vastuullinen sijoittaja ei tee välttämättä optimaalista sijoitusta. Toimialan parhaat vastuullisuuspisteet kerännyt yhtiö ei välttämättä ole muun osakeanalyysin perusteella toimialan paras sijoituskohde. Painottamalla vastuullisuutta muun osakeanalyysin kustannuksella saattaa johtaa osakkeen arvon näkökulmasta epäoptimaaliseen lopputulokseen. Esimerkiksi ESG-riski saattaa olla hetkellisesti ylimitoitetusti hinnoiteltu yhtiön hinnassa, kun negatiivisen ESG-tekijän vaikutus todellisuudessa yhtiön taloudelliseen kehitykseen on hyvin minimaalinen.
Vastuullisuuden huomioiminen käytännön sijoittamisessa
Ongelmakohdat tunnistaen tavoitteenani on tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota vastuulliseen sijoittamiseen suorissa osakesijoituksissani (en edes harkitse ESG-rahastoa tai –ETF:ää). Käytännössä vastuullista sijoittamista voi soveltaa seuraavia seikkoja huomioiden
ESG-tekijöiden integrointi sijoituspäätökseen;
Lähde: Sustainability Accounting Standards Board (SSAB)
Yksityissijoittajalle maksullisten ESG-raporttien tilaaminen ei olisi kovin kustannustehokasta huomioiden yksittäisen sijoituksen koon. Haasteena on lisäksi se, että kansainvälisesti yhtenäistä menetelmää vastuullisuusanalyysin tekemiseen ei toistaiseksi ole olemassa. Tämän vuoksi ESG-analyysissä joutuu nojautumaan pitkälti omaan harkintaan. Haasteet ovat kuitenkin vain hidasteita.
ESG-analyysin lähtökohtana voi käyttää SSAB:n on tunnistamia ESG-tekijöitä, joilla se uskoo olevan materiaalinen vaikutus yhtiöön tai toimialaan. Erityisesti ympäristöön sekä liiketoimintamalleihin liittyvien ESG-tekijöiden tunnistaminen saattaa synnyttää täysin uusia näkökulmia, joilla on merkittävä vaikutus sijoituspäätökseen.
One of the biggest challenges in recycling flexible packaging is capturing it in single-stream material recycling facilities (MRFs), the prevalent system in the US. As a result, Amcor has been working with the MRFF project in the US alongside Nestlé, P&G, PepsiCo, SC Johnson, Target and others to find practical solutions to this issue – Amcorin verkkosivu.
Esimerkiksi kierrätyskelpoisiin joustopakkauksiin liittyen Amcor näyttää tekevän yhteistyötä globaalisti toimivien asiakkaiden kanssa. Onnistuessaan tuotantoprosessin kehityksessä Amcor pystyy sementoimaan paikkansa näiden arvoketjussa luoden huomattavaa kilpailuetua.
Jatkotoimenpiteet. Tutkin jatkossa tarkemmin yhtiön ESG-raportteja ja muuta vastuullisuuteen liittyvää materiaalia erityisesti huomioiden ympäristönäkökohdat sekä liikotoimintamallin. Löytyykö näistä riskitekijöitä tai mahdollisuuksia, joita en tullut aiemmin ajatelleeksi. Tarvittaessa kehitän oman ESG-analyysimallin.
Toimialan vastuullisimpien yhtiöiden suosimisen;
Ilman ostettavaa ESG-ratingia voi toimialan vastuullisimman yhtiön tunnistaminen olla haastavaa. Yksityissijoittajalla on kuitenkin käytössä joitain julkisia lähteitä kuten ESG-ETF:t, joista voi yrittää muodostaa kuvaa alan vastuujohtajasta. Lisäksi vastuullisin yhtiö todennäköisesti haluaa kertoa asiasta omilla verkkosivuillaan, ESG-raportissa tai vuosikertomuksessa.
Jatkotoimenpiteet. Osana ESG-analyysiä tarkistan löytyykö yhtiön nimi jossain ESG-indeksissä tai -ETF:ssä. Lisäksi katson, kertooko yhtiö jotain vastuullisuudesta suhteessa verrokkeihin.
Teemasijoitusten tekeminen;
Ajatus on pyrkiä sijoittamaan sellaisiin yhtiöihin, jotka hyödyntävät liiketoiminnassaan vastuullisuuteen sekä globaaleihin haasteisiin liittyviä mahdollisuuksia. Näin sijoittamalla pääsee rahoittamassa parempaa maailmaa. Teemasijoitusten viitekehyksenä voi käyttää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG).
Jatkotoimenpiteet. Pyrin jatkossa allokoimaan salkkua enemmän yhtiöihin, joiden voi nähdä edistävän YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. SDG:hen on syytä tutusta jatkossa tarkemmin ja mahdollisia uusia sijoituksia voi alkaa etsiä erilaisista SDG-indekseistä ja rahastoista.
Poissulkemisen;
Mihin ei halua eettisistä syistä sijoittaa on jokaisen oma arvovalinta. Vastuullisesti pyrkivä sijoittaja tuskin haluaa laittaa niihin, jotka eivät edistä kestävää kehitystä (kivihiiltä käyttävät energiayhtiöt) tai eivät edistä terveellistä elämää (tupakan ja alkoholin valmistajat).
Jatkotoimenpiteet. Ainakin Nordean ja OP:n ESG-rahastojen poissuljettavien yhtiöiden listat näyttivät olevan julkisia, joita ajattelin jatkossa hyödyntää. Uuden sijoituksen ei pitäisi löytyä edellä mainituilta listoilta.
Aktiivisen omistajuuden kautta vaikuttaminen.
Osakkeen omistajalla on mahdollista vaikuttaa operatiivisen johtoon niin, että yhtiön toiminta muuttuu vastuullisempaan suuntaa. Jatkotoimenpiteet. Tämä ei piensijoittajalla taida olla mahdollista.
Lähteet
Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin – Hanna Silvola ja Tiina Landau