Aika tuntuu kuluvan entistä nopeammin, mitä vanhemmaksi sitä tulee. Oman blogini perustamisesta on vierähtänyt kohta viisi vuotta ja tämä on 100 kirjoitus. Mikä on saanut jatkaman blogin pitämistä? En tavoittele kaupallista (rahallista) hyötyä. Palkkatyöstä saatava raha riittää varsin hyvin. Nimimerkin takaa kirjoittelu sopii minulle, kun en kaipaa ulkopuolista validointia (pikemmin välttelen julkisuutta). Aidosti motivoivia tekijöitä bloggaamiselle on useita, joita voin lämpimästi suositella myös muille.
- Kirjoittaminen on oiva työkalu oman ajattelun jalostamiseksi. Sijoitusta varten kerään tietoa yrityksestä, toimialasta ja markkinoista jne. Tietoa on nykyään paljon saatavilla. Kirjoittaminen on erinomainen työkalu kaiken tämän tiedon prosessoimiseksi. Listaamalla keskeiset argumentit oston puolesta sekä riskitekijät sijoituspäätöksen tekemisestä tulee paljon organisoidumpaa ja sijoitusvirheiden määrä laskee.
- Blogin pitäminen ajaa uusien ideoiden ja “oman juttun” löytämiseen. Ilman blogin pitämistä tuskin olisin löytänyt omaa tyyliäni sijoittajana. Olen pyrkinyt kirjoittamaan sijoittamisesta monipuolisesti. Vähitellen näistä teksteistä alkoi löytyä itseninäköinen tapa sijoittaa. Kaikki alkoi osinkosijoittamisesta, jonka kautta löysin kokonaan uuden maailman. Aloin kerätä aiheesta paljon tietoa blogiteksteihini. Samalla oma ymmärrykseni parani ja jalostui asian ympärillä.
Usein saan idean otsikkotasolla (esimerkiksi kassa tuottamaan rahamarkkinankaltaisilla ETF:llä), että tästähän voisi syntyä mielenkiintoinen kirjoitus. Kirjoitusidean ympärillä lähden tutustumaan aiheesta lisää ja samalla oma ymmärrykseni kasvaa. Blogin ansiosta olenkin oppinut sijoittamisesta paljon uutta.
“I didn’t have time to write a short letter, so I wrote a long one instead.”
- Nykypäivänä oman ajatuksen kommunikointi muille on keskeinen taito. Usein tämä kommunikointi tapahtuu kirjallisesti kuten sähköpostitse tai ppt-raportin muodossa. Itse ainakin arvostan työelämässä asian selkeää ja ytimekästä esittämistä (asian tiivistäminen on lukijan ajan kunnioittamista). Tätä taitoa pyrin itsekin jatkuvasti kehittämään.
Koulussa olin heikko kirjoittaja. Siispä koska olin mielestäni huono, tekstin tuottaminen tuntui vaikealta pakkopullalta, minkä vuoksi välttelin kirjoittamista (negatiivinen kehä).Vanhempana olen alkanut uskoa, että kirjoittamista voi oppia ainoastaan kirjoittamalla. Kirjoittajana minulla on kuitenkin vielä paljon kehityttävää. Oma blogi on erinomainen alusta kirjoittamisessa harjaantumiseen. Kun pyrkii tekemään blogikirjoituksia säännöllisesti, kirjoittamisesta tulee enemmän tapa. Vähitellen kirjoittamisesta on tullut ainakin itselleni mieluisa harrastus ja töissäkin tekstin tuottaminen on jouhevoitunut.
Uusiutuminen
Blogin nimen alla lukee, että ”small cap, arvosijoittaminen, osinkosijoittaminen”. Tämä muotoilu ei enää oikein vastaa blogin nykyistä sisältöä. Ensinnäkin alkuperäinen suunnitelmani oli luoda hyvin hajautettu salkku small cap value -segmentin yhtiöistä. Tämä strategia ei oikein ikinä ottanut tulta alleen, koska hyvien kohteiden löytäminen oli vaan niin hankalaa. Ajan kuluessa sijoittaminen osinkoa maksaviin laatuyhtiöihin alkoi tuntua enemmän omalta jutulta.
Toiseksi markkinoiden noustessa mielestäni epärationaalisista syistä olen alkanut miettimään riskienhallintaa entistä enemmän. Oma sijoitustoimintani onkin mennyt vähäriskisempään suuntaan. Käytännössä uusia sijoituksia olen pääasiassa tehnyt hyvää osinkotuottoa maksaviin etuoikeusosakkeisiin. Kolmanneksi lapsen syntymän jälkeen kaikki ympäristötasiat ovat alkaneet kiinnostamaan entistä enemmän. Tämä pätee myös sijoittamisessa, minkä vuoksi olen halunnut huomioida vastuullisuuden omassa tekemisessäni.
Jatkossa kirjoitukset tulevat keskittymään sijoittamiseen. Olettaen markkinoiden ikuisen nousun jatkuminen keskeisiä teemoja ovat osinkosijoittaminen, etuoikeusosakkeet sekä vastuullisuus. Haluan kuitenkin hieman myös uusiutua. Viime aikoina olen pyrkinyt lukemaan monipuolisesti erilaisia kirjoja ja iltaisin tuleekin luettua nykyään melko paljon. Lukemisesta ja kirjoista haluaisinkin jatkossa kirjoittaa enemmän. Näkökulma kirjoituksissa on tuoda ajatuksia filosofiasta/historiasta, liikunnasta/ravitsemuksesta sekä psykologiasta sovellettavaksi hyvään elämään.
Onnittelut 100 kirjoituksesta. Hienoa pohdintaa, olen päätynyt samanlaiseen ratkaisuun kuin sinä, blogi ja kirjoittaminen on minulle työkalu oman ajattelun jäsentämiseen ja kehittämiseen. Usein käy niin, että jutun kirjoitettua on kirjoittamisen lopetettuaan asioista eri mieltä kuin aloittaessa. Omia ajatuksiaan alkaa käsitellä kriittisesti.
Kuuntelin hiljattain Heikkilä&Vilen shown osan 38 Yksitysisijoittajan ja ammattisijoittajan vahvuudet. Siinä Vieln sanoi pien osakkeet on kuin piirimestaruus kisat, mutta palkinnot samat, kun taas isommat yhtiöt olympia kisat, jossa vastassa kovimmat ammattilaiset. Tämän johdosta olen hiukan pettynyt, kun et enää pieniä osakkeita haravoi. Mutta myönnänä saman, niitä hankala etsiä ja niissäkin ammattilaiset touhuavat peinemmässä mittakaavassa. Esimerkkinä Heikkilällä on oma micro cap rahasto.
Minusta on joka tapauksessa erinomainen asia, että olet löytänyt tyylisi. Olen sitä mieltä, että jokaisen tulisi löytää oma pelikenttänsä. Lähtökohta pitää mielestäni ola niin, että se kiinnostaa ja siihen valmis tekemään töitä. Silloin voi pärjätä ja saada etua tuntemalla olosuhteet paremmin kuin muut. Jokainen yhtiö on yksilö. Niissä on eri ihmiset töissä ja asioita voidaan tehdä eri tavalla.
Meillä sijoittamisessa paljon yhtäläisyyksiä. Olen ollut mielestäni suurimman osan sijoitus urastani liian varovainen. Sijoittamisessani on tiettyä turvallisuus hakuisuutta. Minulla löytyy sinun kanssasi samanlaisia sijoituksia, kuten rahamarkkina kirjoituksessa mainitaan. Minulla isohko sijoitus etuoikeutetuiden osakkeiden ETF:ssä. Olen samoin yrittänyt hakea noita pienosakkeita salkkuuni, mutta haravointi on tosissaan työlästä. Olen suurelta osin päätynyt ratkasiuun, että niihin kannattaa sijoittaa rahastojen kautta. Toki, jos löydän hyvän pienosakkkeen sijoitan. Mutta tutkailtuani tiettyjä rahastoja olen löytänyt montaa hyvää. Miksi en siis käyttäisi rahaston hoitajan ammattitaitoa hyväkseni?
Lopuksi itse näen tilanteen hiukan samanlaisena. Markkinat nousevat epärationaalisesti ja en ole löytänyt ostettavaa. Tilanne on toisaalta ennen näkemätön, korot ovat alempana kuin koskaan ja miinuskorkoja ei ole ennen nähty. Pienikin tuotto kelpaa muualta, joka on ihan rationaalista.
Kyllä edelleen uskon siihen, että perehtymällä huolellisesti pieniin yhtiöihin on paremmat mahdollisuudet menestyä sijoittamisesta mainitsemastasi syystä. Pienissä yhtiöissä on huomattavasti enemmän riskiä (ei likviditeettiä) ja liiketoiminta (rajallinen tuotemix ja kohdemarkkina) voi kehittyä nopeasti joku ylös tai alas. Parhaita sijoituksia ainakin itselläni ovat olleet pienet yhtiöt. Riskiä oli alun perin kuitenkin tarkoitus pienentää hajauttamalla salkkua useaan pieneen yhtiöön. Strategian toteuttaminen olisi vaatinut huomattavasti enemmän aikaa (tilinpäätöksiin ja markkinoihin yms. perehtymistä), jota ei enää ole perheenlisäyksen jälkeen. Lisäksi minulla ei ole enää käytössä tietopankkia, jonka kaavoihin olin rakentanut oman Piotroskin menetelmää soveltavan skeenerin. Suurissa yhtiössä tilanne on päinvastainen. Yhtiön markkina-arvo on lähempänä oikeaa (niin tutkittu) ja riskiprofiili huomattavasti maltillisempi kokonsa takia. Kivaa tuottaa maltilliselta riskillä on nykyään enemmän, mitä tavoittelen sijoittamiselta (rehellisesti ei ole tarvinnut valvoa sijoitusten takia).
Itsekin pohdin noita etuoikeutettujen osakkeiden ETF:iä (vaatimuksena IG). Koen niiden ongelmaksi sen, että niissä oli tyypillisesti pankkisektorin paino liian suuri. Paremman toimialahajautuksen takia olen pyrkinyt itse valitsemaan etuoikeussijoitukseni.
Ostettavaa löytyi maalis-huhtikuun aikana taas hetkeksi, kunnes ei enää löytynyt. Saa nähdä löytyykö heinäkuussa seuraavan kerran, kun q2 osareita alkaa tippua.