Nykyään tuntuu olevan vaikea löytää hyviä sijoituskohteita. Olen miettinyt, että miksi en ostaisi lisää niitä joita, olen jo kertaalleen hyväksi havainnut. Toisekseen IB veloittaa $10 kaupankäyntipalkkiota kuukaudessa joka tapauksessa, joten pienet lisäostot olisivat kustannustehokas tapa kasvattaa salkun kokoa.  Aiheeseen liittyen tein itselleni muistilistan siitä, missä tilanteissa lisäostot voisivat olla mahdollisia.   

Ostaminen laskevaan kurssiin

Törmäsin jokin aika sitten mielenkiintoiseen kirjoitukseen. Siinä Brontecapitalin John Hempton esittelee ajatuksiaan siitä, milloin kannattaa ostaa laskevaan kurssiin osakkeen keskimääräisen hankintahinnan alentamiseksi (average down). Alustukseksi siteeraus Warren Buffettilta, jonka kerrotaan sanoneen

If you liked it at $12 you should love it at $6. If it goes down “just buy more”.

Neuvo kuulostaa helpolta noudattaa. Osakesijoittaminen on kuitenkin paljon monisyisempää. On nimittäin mahdollista, että tulet ostaakseni lasku-uralle pysyvästi jäänyttä yhtiötä. Edellistä esimerkkiä noudattaen yhtiön kurssi jatkaakin laskuaan 6 dollarista ja päätyy 3 dollariin. Tällöin tappiot taas tuplaantuivat.

Kuitenkin Warren Buffett on harrastanut lisätankkaus laskevaan kurssiin pidemmän aikaa ilmeisen menestyksekkäästi. Jotain periaatteita lisätankkauksella on siis olemassa. Tässä päästään samaan analyysimaailmaan kuin kirjoituksessani osinkojen turvallisuudesta. Lisäksi keskeistä on ymmärtää osakekurssin laskun syyt.

Milloin ostohinnan keskiarvon alentamista kannattaa harkita

• Yhtiön liiketoimintaa voidaan pitää turvallisena ja laskun syylle ei ole järkevää selitystä. Yhtiön markkinassa, kilpailuympäristössä, regulaatiossa ei ole tapahtunut suurta muutosta, joka selittäisi kurssin laskua. Yhtiön taloudelliset luvut näyttävät vielä hyviltä.  Alkuperäiset investointiteesit ovat vielä voimissaan. Omassa salkussani voisin harkita esimerkiksi AT&T:n lisäostojen tekemistä, jos sen kurssi laskee vielä huomattavasti.     

Milloin lisätankkausta ei kannata tehdä laskevaan kurssiin

• Yhtiön toimintaympäristössä tapahtuu iso murros, joka toimii pysyvästi haitallisesti sitä kohtaan. Esimerkiksi 2000-luvun lopussa oli itseltäni virhe ostaa lisää Nokiaa, kun oli jo selvää yhtiön heikko kilpailuasema kosketusnäytöllisessä / ekosysteemivetoisessa matkapuhelin maailmassa. Tässä tapauksessa pitäisi ymmärtää myydä mieluummin kuin ostaa lisää.

• Yhtiö on korkeasti leveroitu. Vipu toimii myös yhtiön kohdalla molempiin suuntiin.  Yhtiön arvo voi kadota hyvinkin nopeasti, jos velkakerroin on valmiiksi korkealla ja kannattavuudessa tapahtuu käänne huonompaan suuntaan. Tästä esimerkkinä Teva, jonka pieleen mennyt ja suurella velkarahalla tehty yrityskauppa romahdutti yhtiön kurssin.

• John Hempton mainitsee vielä liiketoimintamallin, johon liittyy petos. Erityisesti korkeasti vivutetuissa yhtiöissä tämä on yleisempää, sillä johto pelkää voimakasta kurssireaktiota. Tässä hän mainitsee esimerkkinä Valeantin, jossa johdettiin tietoisesti sijoittajia harhaan.

Ostaminen nousevaan kurssiin

Psykologisesti on aina vaikeampi ostaa lisää kalliimmalla, vaikka näin olisi perusteltua (Regret Aversion). Tästä tunteesta olisi ihan järkevä päästä eroon ja miettiä voisiko ostaa hyväksi havaittua osaketta vielä lisää. Yrityksen kurssi tyypillisesti nousee, kun uutiset siitä ovat hyviä. Positiivisia uutisia seuraa yleensä lisää positiivisia uutisia. Milloin momentumiin pitäisi satsata lisää?     

Milloin ostohinnan keskiarvon nostamista kannattaa harkita

• Yhtiön taloudellinen tilanne ja/tai sen toimintaympäristön näkymät kehittyvät ostohetken jälkeen positiivisesti mutta kurssinousu on jäänyt maltilliseksi (säilyttäen osinkotuoton hyvänä). Tässäkin pätee goldilocks-sääntö eli positiivisen kehityksen pitäisi vaikuttaa positiivisesti kurssiin mutta ei liian paljon, jotta valuaatio ei muutu ihan mahdottoman korkeaksi. Osinkosijoittajana pyrin saamaan sijoituksiltani aina mahdollisimman hyvän osinkotuoton (vähintään 3 %). Yhtiön kurssi voi reagoida positiivisesti hyviin talouslukuihin mutta liiallinen raketointi tappaa tehokkaasti osinkotuoton.

Milloin lisätankkaus nousevaan kurssiin ei tunnu järkevältä

• Kurssireaktio on liian voimakas hyviin taloudellisiin lukuihin nähden. Yhtiön kurssi tuplaantuu lyhyessä ajassa, vaikka yhtiön odotukset ylittävä kasvu on erittäin maltillista. Tällainen tilanne tyypillisesti johtaa arvostuskertoimen nousemiseen aivan liian korkeaksi. Lähtöhetkeen nähden osakkeen tuplaantuminen tappaa tehokkaasti hyvän dividend yieldin olettaen maltillisen osingonmaksukyvyn parantumisen. Omalta kohdaltani Ahlstrom tuntui ihan hyvältä sijoitukselta alle 7 eurossa mutta myyntihetkellä 15,5 eurossa yhtiö vaikutti jo kalliilta positiivisesta kehityksestä huolimatta.