Monesti osakkeen riskiä kuvataan osakkeen beta-tunnusluvulla, joka mielestäni on enemmän tilastollinen termi kuvaten osakkeen hinnan vaihtelun suuruutta eikä niinkään riskiä. Omassa analyysissä katson riskin muodostuvan kolmesta elementistä, jotka ovat valuaatioriski, liiketoimintariski sekä rahoitusriski. Tämä liittyy vahvasti yhtiön arvon muodostumiseen. Paraneeko yhtiön liiketoiminta (EBITDA paranee), niin että se pystyy maksamaan parempaa osinkoa omistajille?  Onko oletettavaa yhtiön arvostuskertoimet paranevat (esim. EV / EBITDA)? Miten paljon yhtiöllä on velkaa eli miten suuren osan EV:stä velka muodostaa? Ajatuksena on se, että EV:n pysyessä vakion velan lyhentyminen kasvattaa omistajille kuuluvaa osuutta.

Markkinariski

Arvostuskertoimet yhtiötasolla seuraavat tyypillisesti yleistä markkinakehitystä. Yhtiön arvostusta mittaavat kertoimet kuten EV / EBITDA tai P/E muuttuvat yli ajan. Tietyllä ajanjaksolla multippelit ovat historiallista tasoa alemmat, jolloin voidaan puhua alihinnoittelusta esim. vuosina 2009 – 2010 Shillerin P/E oli alle historiallisen keskiarvon.  Tällöin valuaatioriski on matala. Toisalla ajanjaksolla multippelit treidaavat selvästi historiatasoa korkeammalla, kuten tällä hetkellä Shillerin P /E 10 vuoden ylimmällä tasolla (siis samalla kuin ennen finanssikriisin puhkeamista). Tällä kertaa tilanne on tietysti eri, sillä korot ovat nollassa, eikä vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja ole. Nyt siis valuaatioriski on korkeimmillaan. Koko markkinan laskiessa vain harva yhtiö pystyy säilyttämään oman arvostuksensa. Lyhyellä ajanjaksolla pyrin vertaamaan yhtiön arvostuskertoimia yhtiön omaan historiaan. Jos multippeli oman korkealla (matalla) tasolla yhtiön omaan historiaan nähden voidaan puhua korkeasta (matalasta) arvostusriskistä.

Yhtiökohtaiset riskitekijät

Liiketoimintariski

Pyrin tunnistamaan ne keskeiset tekijät, jotka uhkaavat yhtiön liiketoiminnan kehitystä. Tämä työ liittyy vahvasti osakeanalyysissäni kuvaamaan kvalitatiiviseen analyysiin. Sitten kun sijoitus on tehty, niin paskat on jo housuissa eli riskit pitää miettiä ennen alkuperäistä sijoitusta. Tekijöitä saattavat olla esimerkiksi asiakaskeskittyneisyys, teknologiamurros, markkinoiden oletettu negatiivinen kehitys tai toimialan kilpailun oletettu kiristyminen. Lisäksi liikevaihdon (ei osakekurssin) volatiliteetti kertoo mielestäni paljon yhtiön liiketoiminnan riskisyydestä. Yksi hyvä kikka arvioida riskiä on tarkastella, mitä yhtiölle kävi viime taantumassa 2007 – 2008. Jos liikevaihto laski tällöin jyrkästi, voidaan yhtiötä pitää erittäin syklisenä, mikä on yksi riskiä lisäävä tekijä.   Sijoittamiseen sisältyy aina liiketoimintariskejä. Tärkeintä on mielestäni suhteuttaa riskin määrä yhtiössä maksettavaan hintaan.

Rahoitusriski

Rahoitusriskin suuruus on ehkä helpoin ymmärtää eli mitä enemmän velkaa sitä isompi riski. Huomioitavaa on se, että vipuvaikutus toimii molempiin suuntiin. Omasta mielestä paras mittari rahoitusriskille on nettovelat / käyttökate. Karkea nyrkkisääntöni on, että jos tämä tunnusluku ylittää 3,0x niin riski rupeaa kasvamaan. Jos ollaan alle kolmosessa, niin velka ei muodosta kovin suurta riskiä, vaan päinvastoin se tarjoaa hyvän vipuvaikutuksen tulokseen sekä pienentää veroja. Jos kuitenkin jo alkutilanteessa ollaan yli kolmosen leveraatiossa, käyttökatteen äkillinen lasku saa helposti aikaan sen, että yhtiön operatiivinen kassavirta ei riitä lainanhoitomenoihin (erityisesti jos toiminta vaatii suuria investointeja). Vaikka ei heti puhuta konkurssista, niin yhtiö voi joutua hakemaan uutta rahaa todennäköisesti yhtiön kannalta huonoilla ehdoilla, mikä dilutoi vanhojen omistajien arvoa (jos olet omistanut Outokumpua).