Tausta
Teknisen analyysin toteuttamisessa käytetään ainoastaan osakkeen hinta- sekä volyymitietoja, joten sen laatimisessa tarvitse ymmärtää mitään analysoitavan yhtiön liiketoiminnasta. Vastakohtana on fundamentteihin perustava osakeanalyysi, joka perustuu nimensä mukaisesti yhtiön fundamenttien kuten tilinpäätöstietojen ja markkinakehityksen tarkasteluun. Teknisen analyysin tekeminen on nopeaa, sillä laskennan pystyy koneellistamaan ja osakkeen myynti- ja ostonäkemyksen muodostamisen voidaan perustaa automaattisesti laskettaviin tunnuslukuihin. Vaikeutena on tietysti laatia toimivat päätäntäkaavat. Fundamenttianalyysi on subjektiivista (kaksi eri osakeanalyytikko voi antaa erilaiset myynti- ja ostosuositukset) ja vaatii huomattavasti enemmän työtä. Oma ajatukseni on sijoittamisessa yhdistää nämä kaksi tiedonalaa. Fundamenttianalyysissä pyrin etsimään hyviä osakkeita ja teknisellä analyysillä pyrin löytämään mahdollisimman hyvän ajankohdan ostaa osaketta eli hyviä yhtiö ajankohtaan nähden halvalla.
Teknisen analyysin oletuksena on se, että sijoittajat eivät toimi aina rationaalisesti vaan toisinaan niiden käyttäytymistä ohjaa ahneuden ja pelon tunne. Toiseksi osakkeen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Kolmanneksi historiallisilla hintatiedoilla on ennustevoimaa. Nämä siis vastakkaisia oletuksia verrattuna tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin, jonka mukaan sijoittajat toimivat aina rationaalisesti ja osakkeen hintaan on aina diskontattu kullakin kaikki merkityksellinen informaatio, joten vanhoilla kurssitiedoilla ei voi ennustaa tulevaa. Henkilökohtaisesti uskon teknisen analyysin olettamaan ainakin lyhyellä aikajaksolla olettaen, että markkinoita eivät aja suuret uutiset (esimerkiksi Kreikan velkakriisi tai yhtiön antama negatiivinen tulosvaroitus). Menetelmä on mielestäni oiva apuväline kaupan optimaaliseen ajoitukseen.
Teknisen analyysissä on viime kädessä kysymys osakekurssin trendin tutkimisesta. Menetelmän käyttäjän täytyy uskoa trendin jatkumiseen. Nykyään melkein minkä tahansa osakkeen (kunhan löytyy yahoo.financesta) hinta- sekä volyymitiedot saa onneksi näppärästi ladattua exceliin ja kevyellä VBA-koodailulla saa piirrettyä teknisen analyysin suorittamiseen vaadittavat käppyrät sekä luotua tunnuslukujen perusteella säännöstön osto- ja myyntisignaaleille.
Teknisen analyysin työkalu
Kehitin oman VBA-koodin pohjautuvan teknisen analyysityökalun exceliin. Ohessa latauslinkki.
Kuvaajien lukeminen ja indikaattorit
Teknisen analyysi toteuttaminen perustuu osittain sääntöihin ja osittain osakekuvaajien subjektiiviseen tarkasteluun, minkä vuoksi teknistä analyysiä voidaan pitää enemmän taiteena kuin tieteenä. Kuvaajien tarkastelun lisäksi osakkeen suuntaa voidaan ennustaa erinäisten indikaattoreiden avulla. Seppo Saario väitti seuraavansa näistä RSI ja MACD, jotka lienevät myös yleisesti suosituimmat käytössä olevat hinnan analysointityökalut. Itse käytän myös näitä.
Kuvaajien tulkitseminen
Perustyökalu teknisessä analyysissä on kurssikehityksen tulkitseminen. Itse haluan pitää asiat mahdollisimman yksinkertaisina ja pyrin hahmottamaan lähinnä kurssin yleistä suuntaa tai trendiä. Trendillä voi olla kolme suuntaa, jotka ovat nouseva, laskeva tai poikittain (sideways). Omasta mielestäni monessa tapauksessa selkeää pidemmän aikajakson trendiä ei kuitenkaan ole havaittavissa. Analyysissä onkin keskeistä miettiä trendin vahvuutta. Mitä pidemmän aikaa trendi on ollut havaittavissa, sitä vahvemmasta trendistä on kysymys. Tästä seuraa se, että trendiviivan selkeä poikkeaminen antaa vahvan viestin käänteen tapahtumisesta.
Nouseva trendiviiva piirretään peräkkäisten alhaisemman pisteen välille kuitenkin niin, että toinen alhaisempi piste on aina korkeammalla kuin ensimmäinen piste. Nouseva trendi indikoi kahta asiaa. Ensinnäkin älä ainakaan myy osaketta kurssin ollessa nousevalla trendillä. Toiseksi, osta osaketta mahdollisesti lisää, kun kurssi saavuttaa seuraavan alhaisen pisteen. Alla on hahmoteltu nousevan kurssin trendiviiva Infotelille, josta voi helposti tehdä kaksi selkeää havaintoa. Osake on selvästi nousevalla trendillä. Lisätankkaukseen olisi ollut kaksi hyvää tilaisuutta.
Vastaavasti laskeva trendiviiva piirretään peräkkäisten korkeimman pisteen välille niin, että toinen korkeampi piste on aina alempana kuin ensimmäinen piste. Laskeva trendi indikoi kahta asiaa. Ensinnäkin älä ainakaan osta osaketta kurssin ollessa laskevalla trendillä. Toiseksi, myy osaketta mahdollisesti lisää, kun kurssi saavuttaa seuraavan korkeimman pisteen. Alla on hahmoteltu nousevan kurssin trendiviiva Wal-Martille, jonka osakkeen ostoa jossain vaiheessa suunnittelin. Valitettavasti kurssikehitys on ollut laskevalla trendillä, minkä vuoksi olen lykännyt osakkeen hankintaa.
Ainakaan omat VBA:n koodaustaidot eivät riittäneet trendin suuntaan kuvaavan suoran viivan tekemiseen, sillä viiva on pitkälti katsojan silmässä (yllä oleviin kuvaajiin viivat on piirretty kuvan päälle powerpointissa). Koneellisesti osakekurssin trendi pystytään helposti määrittämään liukuvana keskiarvona, joka on sananmukaisesti keskiarvo datajoukosta (esimerkiksi 50 aikaisemman päivän osakekurssin päätösarvosta). Vaihtoehtona on laskea painotettu liukuva keskiarvo, jolloin esimerkiksi viimeisimmät päivät saavat suuremman painon kaavassa. Yksinkertainen sääntö on myydä silloin, kun hinta alittaa liukuvan keskiarvon. Vastaavasta ostaa tulisi siinä tapauksessa, kun hinta ylittää keskiarvon.
Volyymitietojen tarkastelu
Yksinkertaisuudessaan osakkeen vaihdon määrä mittaa osakkeen liikkeen vahvuutta. Osakkeen vaihdon pitäisi kulkea samaan suuntaan osakkeen kurssikehityksen kanssa, jotta trendin voimakkuus olisi korkea. Volyymi tiedoista saa vahvistuksen hintakehityksen suunnalle. Esimerkiksi nousevassa trendissä vaihto on korkea kurssin noustessa ja vastaavasti kurssi laskiessa volyymi on heikkoa.
Volyymitietoja kuvataan perinteisesti pylväskuvaajan avulla, mikä saattaa toisinaan olla hyvinkin epätarkkaa puuhaa (ääriarvot skaalaavat asteikkoa, minkä vuoksi pieniä arvoja ei juuri havaitse. Tästä syystä oman volyymin kuvaajan skaalaan y-akselin neljänneksi suurimman luvun perusteella). Yleisesti ongelmaan ratkaisuksi on esitetty On Balance Volume -nimistä viivakuvaaja, joka yksinkertaisuudessaan muodostuu siten, että päiväkurssin noustessa vaihto kasvattaa OBV:n arvoa ja vastaavasti kurssilasku pienentää OBV:n arvoa volyymin verran. OBV-kuvaajan pitäisi mennä samaan suuntaan kuin osakekurssin, jotta trendiä voidaan sanoa vahvaksi.
Bollinger Bands
Bollinger Bands -menetelmässä piirretään kaksi tukiviivaa liukuva keskiarvon ylä- ja alapuolelle. Tyypillisesti käytetään 20 päivän liukuvaa keskiarvoa, jota myös itsekin olen käyttänyt. Yläpuolella oleva tukiviiva on kahden keskihajonnan verran liukuvan keskiarvon yllä ja vastaavasti alapuolinen tukiviiva on kahden keskihajonnan verran sen alla. Bollinger Band -menetelmää on tarkoitus yhdessä muiden teknisen analyysin työkalujen kanssa.
Yleisellä tasolla osakekurssin koskettaessa yläpuolista Bollinger Bandia hinta on suhteellisen korkea. Vastaavasti osakekurssin koskettaessa alapuolista Bollinger Bandia hinta on suhteellisen alhainen. Itse käytän tätä sääntöä joskus osakeoston tai myynnin ajoituksessa. Käytännössä jos olen päättänyt hankkia tiettyä osaketta, pyrin ajoittamaan ostoni niin, että osake on liukuvan keskiarvon ja alemman Bollinger Bandin välissä.
Bollinger Bands -menetelmä signaloi nousevaa trendiä, jos osakekurssi koskettaa useita kertoja yläpuolista Bollinger Bandiä mutta ei koskaan laske alapuoliselle Bollinger Band tasolle (vertaa yllä oleva Infotelin kuvaaja). Nousevalla trendille liukuvan keskiarvon alitus tarjoaa joskus hyvän mahdollisuuden tankata lisää osaketta ennen uutta nousua. Vastaavasti trendin ollessa laskeva osakekurssi koskettaa alapuolista Bollinger Bandia.
Relative Strength Index (RSI)
RSI on suosittu momentum indikaattori, joka mittaa osakkeen hinnan muutoksen nopeutta (lukiosta tulee mieleen derivointi). Mitä nopeammin osakkeen hinta nousee sitä suuremman arvon momentum indikaattori saa. RSI:lla pyritään määrittämään ne hetket, jolloin osake on ylimyyty tai yliostettu. Tyypillisesti osake on yliostettu, kun RSI saa 70 ylittävän arvon. Vastaavasti osake on ylimyyty RSI:n ollessa alle 30. Pyrin itse ajoittamaan myyntini RSI:n ollessa lähellä 70 ja ostamaan lähellä 30 tasoa.
RSI voidaan käyttää nousu / (lasku) -trendin aikana position lisäykseen (vähennykseen), trendin vahvistuksen tueksi tai osakkeen liikkuessa poikittain aktiiviseen kaupankäyntiin. Lisää säännöistä oheisen linkin takana:
Yksinkertaisuudessaan tunnusluku lasketaan suhteuttamalla osakkeen päiväkohtaiset nousut keskimäärin osakkeen päiväkohtaisiin laskuihin keskimäärin. Tyypillisesti ajanjakso on 14 päivää, jota olen myös itsekin käyttänyt. Tämän jälkeen suhdeluku skaalataan 0 ja 100 väliin. Matemaattisesti laskentakaava on seuraava:
RSI = 100 – 100 / (1 + RS)
RS = Keskimääräinen nousu / Keskimääräinen lasku
Ensimmäinen keskimääräinen nousu = nousut yhteensä viimeisen 14 päivän aikana / 14
Ensimmäinen keskimääräinen lasku = laskut yhteensä viimeisen 14 päivän aikana / 14
Keskimääräinen nousu = ((aikaisempi keskimääräinen nousu)*13 + viimeisin nousu) / 14
Keskimääräinen lasku = ((aikaisempi keskimääräinen lasku)*13 + viimeisin lasku) / 14
MACD
MACD (Moving Average Convergence / Divergence) on sanottu olevan yksi tehokkaimmista momentum-indikaattoreista. Siinä mitataan kahden trendiä seuraavan indikaattorin (nopeammin muuttuva MACD-käyrä ja hitaamman Signal-käyrän) välistä eroa. Ajatuksena on tunnistaa näiden kahden liukuvan keskiarvon leikkauspiste. Tässä kohdassa osakekurssi on muuttamassa suuntaa ja siten siinä syntyy osto- ja myyntimahdollisuus, että
- Ostopaikka syntyy MACD-käyrän ylittäessä Signal-käyrän ja vastaavasti
- Myyntipaikka syntyy Signal-käyrän ylittäessä MACD-käyrän
MACD-analyysissä pyritään esittämään myös MACD ja Signal-käyrien välinen ero pylväskuvaajana (MACD Histogram). Mitä suuremman (pienemmän) arvon pylväs saa, sitä enemmän osake on yliostettu (ylimyyty). Lisäksi pylväskuvaajan muutos antaa aikaisen varoituksen trendin suunnan muutoksesta. Alla on havainnollistettu yllä oleva TeliaSoneran osakekurssikehityksestä.
MACD-käyrän ja signaali-käyrän määrittäminen onnistuu näppärästi excelissä, vaikka laskenta sinänsä edellyttää useita vaiheita. Matemaattisesti laskentakaava on seuraava:
EMA (n) = Osakkeen päätöskurssi (n) * 2 / (Aikajakso +1) + EMA (n-1) *(1 – 2 / (Aikajakso +1))
MACD = 12 päivän EMA – 26 päivän EMA
Signal = 9 päivän EMA MACD:sta
MACD Histogram = MACD – Signal
Lähteet
John Murphy. Technical Analysis of the Financial Markets: A Comprehensive Guide to Trading Methods and Applications