LAATIJA: Stoalainen sijoittaja

Uusiutuva energiatuotanto investointiteemana

24/08/2021

Olen jo pidemmän aikaa halunnut sijoittaa laadukkaisiin sekä ESG-kriteeristön täyttäviin yhtiöihin. Sijoittamisella tarkoitan, että oman pääoman ehtoisen riskin ottamisesta maksetaan korvaus. Tämän vaatimuksen täyttäviä ESG-sijoituksia on nykypäivänä erittäin vaikea löytää. ESG-sektoriin tuntuu virtaavan rahaa joka suunnasta, mikä pitää arvostuskertoimet koholla.   

Toisekseen haluan kasvattaa ”vastuullisten” sijoitusten osuutta salkussa. Ongelmana on, että vastuullisuus tai samaa tarkoittava ESG on kokenut suurta inflaatiota. Esimerkiksi ESG-ETFien sisältöjä tutkailemalla saa helposti kuvan, että lähes mitä tahansa yhtiötä voi halutessaan perustella ESG-sijoitukseksi. ESG-argumentoinnin laatu on sitten eri asia. Itse lähestyn ESG-sijoittamista juuri tämän kautta. Miten vahvasti vastuullista näkökulmaa voi perustella (ainakin itselleen)?

Uusiutuvan energiatuotannon osalta on hankala väittää, että kyseessä ei olisi vastuullista sijoittamista. Ilmaston lämpeneminen on koko maapalloa koskeva ongelma. Yksi keskeinen osa ratkaisua on uusiutuvan energiatuotannon kasvattaminen. Tähän pääosa sivistyneistä valtioista pyrkiikin. Yhteiskunnallinen halu rakentaa puhdasta energiaa on kova, mikä tukee siihen sijoittamista myös business casena.            

Nämä kaksi tavoitetta mielessä lähdin skannaamaan globaalisti hyviä uusituvan energian sektorin osakkeita. Yhtiötä toki löytyy, mutta niissä oli mielestäni valuaatiot karanneet käsistä. Yliarvostusongelman olen aiemmin ratkaissut sijoittamalla usean alan toimijan (kuten Nextera tai Innergex) etuoikeusosakkeeseen, joiden hinnassa ei juuri ole ESG-preemiota huomioitu.

Nyt tavoittelin kuitenkin “pysyvää” osakesijoitusta, Löysin lopulta muutaman mielenkiintoisen yhtiön, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa. Hyväksyin mukaan myös reguloituun liiketoimintaan  nojaavat sähköyhtiöt, jotka ovat viime vuosina laajentuneet voimakkaasti uusiutuvan energian tuotantoon. Näissä osakkeissa ESG-lisää ei tuntunut olevan, minkä takia riskiin suhteutettuna tuotto oli hyväksyttävällä tasolla.                

Tuulivoiman tuotanto

Greencoat Renewables

23.4.2021 ostin 1200 kappaletta hintaan 1,19 euroa. Kokonaiskustannus oli noin 1422 euroa. Osakkeen hinta on pysynyt melko stabiilina (MarketWatchin mukaan beta-kerroin vain 0,18). Riskiä pienentää, että tuulivoimaportfolio näytti hyvin hajaantuneelta ja sähkön myyntisopimukset ovat pitkiä (98 % liikevaihdosta kiinteitä 2027 saakka). Yhtiön toiminta on keskittynyt tällä hetkellä Irlantiin mutta se tähtää portfolion kasvattamiseen myös muualla Euroopassa. Tuulivoimateknologian edistymisen myötä tuulipuistoista on tullut kaupallisesti järkevää toimintaa ja kysyntää vihreälle energialle on varmasti jatkossa lisää.    

Greencoat on ilmoittanut tähtäävänsä 6,06 sentin osinkoon, mikä vastaa ostohinnalla noin 5,1% osinkotuotto-%. Yhtiö generoi lyhennysten jälkeen noin 52 miljoonan euron kassavirran, josta osingonmaksuun meni 38 miljoonaa euroa.    

Riskejäkin toki on. Yhtiön itse laskema NAV on ollut laskussa, sillä inflaatio-odotukset ovat voimistuneet. Tämä nostaa korko-odotuksia. Lisäksi inflaation myötä tuulipuistojen rakentaminen voi muodostua odotettua kalliimmaksi.    

Uusiutuvan energian tuotantoon investoivia sähköyhtiöitä

Spark Infrastructure

18.05.2021 ostin 900 kappaletta hintaan 2,14 AUD, jolloin kokonaiskustannus oli noin 1421 euroa. Spark Infrastructurella on merkittävä omistus Etelä-Australian alueella toimivista sähkösiirtoa ja -jakelua harjoittavista yhtiöistä. Näiden toiminta on stabiilia perustuen reguloituun liiketoimintamalliin monopoliasemasta johtuen, joskin pari vuotta sitten paikallinen valvontaviranomainen leikkasi sallittua tuottoa. Tämä näkyi yhtiöiden kannattavuudessa sekä osakekurssin laskuna. Kyseinen regulaatioriski on siten jo osin tapahtunut,  mikä hivenen pienentää riskiä sen toistumisesta.  

Reguloitujen osakkuusyhtiöiden lisäksi yhtiö omistaa 100 % uusiutuvaan energian tuotantoon keskittyvästä Spark Renewablesista.  Se operoi ja omistaa aurinkoenergiaan perustuvia puistoja. Lisäksi yhtiö suunnittelee uusiutuvan energian portfolionsa tuntuvaa kasvattamista. Tämä teki yhtiön  ESG:n näkökulmasta huokuttelevan. 

Liiketoiminnan luonteen vuoksi yhtiön osakekurssin kehitys on ollut melko stabiilia (Marketwatch beta 0,46). Yhtiö maksaa osinkoa kaksi kertaa vuodessa. Viimeksi heinäkuussa osinko oli 0,0625 AUD, joka 2,14 AUD ostohinnallani inidkoi noin 5,8% osinkotuotto-%. Yhtiön omissa kalvoissa osingon ennustetaan pysyvän karkeasti nykyisellä tasolla.

Yhtiöstä tehtiin heinäkuussa ostotarjous KKR:n toimesta, mikä on nyt nostanut osakkeen hintaan tuntuvasti. Vaivalla etsitty sijoitus on tämän vuoksi häviämässä salkusta… 

Algonquin Power & Utilities

17.06.2021 ostin 100 kappaletta hintaan 19,1  CAD, jolloin kokonaiskustannus oli noin 1300 euroa. Yhtiö käsittää kaksi liiketoimintasegmenttiä. Reguloidut liiketoiminnat sekä uusiutuvan energiatuotannon. Pääosa kassavirrasta noin 70% syntyy reguloiduista toiminnoista, jotka ovat hajaantuneet maantieteellisesti. Kannattavuuden pitäisi olla stabiilia. Viime vuosina toimintaa on kasvatettu vauhdilla ja AQN:llä pipelinessä useita hankkeita. Kasvua on edelleen luvassa mutta riskinä on näiden hankkeiden onnistuminen. Kova kasvu hankaloittaa myös lukujen ymmärtämistä.  

ESG-näkökulmasta AQN:n tekee mielenkiintoiseksi se, että yhtiön strategiana on olla ESG:ssä johtava alan toimija. Viime vuosina yhtiö on investoinut ja tulee myös jatkossa investoimaan voimakkaasti uusiutuvan energian tuotantoon.  Q2/21 AQN ilmoitti saavuttavansa 4 GW:n rajan näissä hankkeissa. (koko Suomessa tuulivoimalla tuotettiin 6 GW vuonna 2019).  

AQN:n on kasvattanut osinkoa tasaisesti viimeisten vuosien aikana. Ostohinnallini osinkotuotto-% oli karkeasti 4,4%. Investor Day – materiaalissa yhtiö ohjeistaa 10% osinkokasvua vuoteen 2025. Tämä perustuu nykyisen investointiohjelman toteutumiseen ilman suurempia epäonnistumisia.   

 

Osinkosijoittamisessa huomioitavia asioita

16/04/2021

Päätin noin viisi vuotta sitten ryhtyä osinkosijoittajaksi. Taustalla painoi, että usean ei-osinko-osakkeeni hinta heilui voimakkaasti. Pahinta oli voimattomuuden tunne, kun muutaman niistä arvo tippui tonttiin ennen kuin ehti kissaa sanoa. Samaan aikaan tiettyjen uskon varassa olevien osakkeiden (arvo tulevaisuudessa) hinta näytti joka päivä kasvavan ilman mitään erityistä syytä. Tässä volatiilissa maailmassa vakaa osinko tuntui tuovan mielenrauhan. Lisäksi hyvän analyysityön kautta syntyy tunne siitä, että pystyy itse tietoisesti vaikuttamaan sijoituksen tuottoon.

Alla olen kerännyt omia kokemuksia ja ajatuksia viideltä vuodelta siitä, mitä tarkoittaa olla osinkosijoittaja. Lisäksi olen listannut omia  muistiinpanojani siitä, mitä asioita osinkosijoittajan tulisi huomioida.   

Osinkosijoittaminen talousmediassa ei vastaa omaa käsitystäni osinkosijoittamisesta

Joskus on hämmentävä lukea talousmediassa, miten osinkosijoittamista kuvataan melko yksinkertaisena tapana harjoittaa sijoittamista. Kärjistäen parhaat ”osinkosijoitukset” valitaan järjestämällä yhtiöt viimeisimmän osinkotuottoprosentin perusteella ja tästä listauksesta valitaan suurimman arvon omaavat yhtiöt osinko-osakkeiksi. Tämä on jossain määrin osinkosijoittamisen aliarviointia. Korkean osinkotuottoprosentin taustalla on yleensä voimakas osakekurssin lasku, mille on olemassa perusteltu syy. Toisin sanoen aiempaa osinkotasoa ei voi enää pitää kestävänä tulevaisuudessa. Voi myös olla mahdollista, että korkean osinkoprosentin osake onkin hyvä sijoitus ja yhtiö on vailla selkeää syytä ajautunut alelaariin. Keskeinen johtopäätös on, että osinkosijoittaminen vaatii aina perusteellista osakeanalyysiä. Olen pitänyt osinkoprosentin perusteella järjestämistä kuitenkin hyvänä tapana lähteä etsimään uusia osinkosijoituskohteita.

Sijoittamisesta osinkoaristokraatteihin

Yksi tapa harjoittaa osinkosijoittamista on täyttää salkku pelkästään niin sanotuilla osinkoaristokraateilla. Nämä ovat usean vuoden osingon kasvuputken omaavia yhtiöitä. Verkosta löytyy useita sivustoja, joista löytyy listat eri maiden osinkoaristokraateista. Alun perin näihin yhtiöihin tutustamalla lähdin rakentamaan omaa osinkosalkkuani. Monet näistä yhtiöistä ovat toimineet markkinoilla pitkään ja niillä on vahva markkina-asema kypsyneellä toimialalla. Lisäksi osinkoaristokraatin toiminta on tyypillisesti globaalia. Nämä  ominaisuudet tekevät liiketoiminnan riskiprofiilista matalan, mikä tukee vakaata mutta hitaasti kasvavaa osinkokehitystä.  Moni osinkoaristokraatista ansaitseekin paikkansa osinkosijoittajan salkussa.

Sijoittaminen ei suinkaan ole pommin varmaa. Keskeinen riski aristokraatteihin sijoittamisessa liittyy niiden toimintaympäristön murrokseen. Tästä esimerkkinä öljytalouden hiipuminen tai Amazonin vaikutukset kauppaan. Lisäksi laatu maksaa, mikä tarkoittaa usein heikkoa osinkotuottoprosenttia. Sijoitusanalyysi on tehtävä myös osinkoaristokraattiin sijoitettaessa.

Osinkosijoittaminen vaatii analyysityötä

Osinkosijoittaminen vaatii analyysityön tekemistä siinä missä muutkin sijoitusstrategiat. Analyysikehikkoni nojautuu kvantitatiiviseen sekä kvalitatiiviseen tarkasteluun. Fokus on kassavirran laadussa ja erityisesti sen turvallisuudessa. Yhtiön kassavirtaprofiilin pitää olla sellainen, että osingon maksu onnistuu investoinneista huolimatta. Lisäksi kiinnitän huomiota taseen vahvuuteen, sillä heikko tase indikoi painetta osingon leikkaukseen erityisesti yhtiön taloudellisen tilanteen heikentyessä.

Yhtiöanalyysissä tärkeä on tarkastella yhtiön liiketoimintalogiikkaa. Mitkä ovat siihen liittyvät vahvuudet ja suurimmat riskitekijät? Pyrin miettimään yhtiön kilpailuasemaa sekä markkinoiden tulevaa kehitystä. Tukevatko nämä yhtiön kasvua ja vakaata asemaa?

Lopuksi osakkeen arvostustasoa on syytä miettiä. Maksanko turvallisesti, kasvavasta vai korkeasta osingosta? Vaatimuslista on pitkä ja yksikään yhtiö ei täytä näitä kaikkia. Osinkosijoittaminen on toimivan kompromissin hakemista.    

Riitasointuinen trio – valinta on tehtävä osingon kasvun, osinkotuoton ja turvallisuuden välillä

Osinkosijoittamisessa joutuu käytännössä aina tekemään kompromissin osingon tason, turvallisuuden ja kasvun välillä. En ole toistaiseksi löytänyt sellaista yhtiötä, jossa osinkotuottoprosentti olisi korkea, osinkotaso turvattu ja osingon kasvu todennäköinen. Käytännössä näiden kolmen muuttujan (korkea osinkotuottoprosentti, osingon turvallisuus ja kasvu) välillä joutuu tekemään aina kompromissin. Itse olen pyrkinyt lähestymään ongelmaa siten, että salkku rakentuisi hajautetusti yhtiöstä, joissa näitä kolmea elementtiä on painotettu eri tavoin.

  • Korkea ja turvallinen osinko mutta ei kasvua. Tähän kategoriaan lasken myös etuoikeusosakkeet. Niillä pystyy salkun keskimääräistä osinkotuottoprosenttia kasvattamaan melko turvallisesti. Vastapainona osinkotaso on kiinteitä.
  • Korkea ja mahdollisesti kasvava osinko mutta osinkotason säilyminen epävarmaa. Salkussani on paljon hyvää osinkotuottoa maksavia yhtiöitä kuten teleoperaattorit. Näissä osinkotaso on viritetty korkeaksi ja se tyypillisesti hieman kasvaa. Koska osinkotaso on kannattavuuden nähden hyvin korkea, sen tulevaan kasvuun liittyy huomattavaa epävarmuutta. Osingon leikkauksen todennäköisyys on korkea, mutta korkean tuoton vuoksi olen sen riskin valmis ottamaan.    
  • Osinko on pieni mutta todella turvallinen ja kasvava. Jossain sijoituksista olen tietoisesti tinkinyt osinkotuotosta, jotta saan salkkuuni varmasti turvallisen ja kasvavan osingon. Näistä mainittakoon lääkeyhtiöt kuten Johnson & Johnson tai Merck, joilla ei ole erityisen korkea osinko. Toisaalta liiketoiminta on stabiilia sekä hienokseltaan kasvavaa, osingonjakosuhde kohtuullisen matala ja tase vahvassa kunnossa.
  • Kohtuullista osinkotuottoa, turvallisuutta ja kasvua. Moni sijoitukseni sisältää eri painotuksella kaikkia näitä kolmea elementtiä. Esimerkiksi Amcorista saa kohtuullisen hyvää osinkotuottoa, joka on kasvanut mutta osingon tasoon liittyy enemmän riskiä.

Osinkosijoittamisessa korostuu pitkä sijoitushorisontti 

Osinkosijoittamisessa lähtökohtanani on, että sijoitus pysyisi salkussani aina hamaan loppuun saakka generoimassa osinkokassavirtaa. Tämä liittyy tavoitteeseeni, että voin rauhassa nukkua yöni, ja siihen ettei lomalla tarvitse ajatella sijoittamista. Kun sijoitus on oikein valittu, sitä ei tarvitse enää käydä muuttamassa ja sen voi hyvin mielin unohtaa salkkuun jauhamaan osinkoa.

Tämän lähtökohdan vuoksi osake-analyysissä erityistä huolellisuutta on kiinnitettävä  sijoitushorisonttiin. Ensinnäkin yhtiön pitää olla riittävän laadukas ja sen vahvan aseman voi olettaa säilyvän. Lisäksi sen toiminta on kestävää suhdanteiden ylitse, joita välttämättä tulee vastaan. Suhdannekestävyyden vuoksi olen suosinut salkussani defensiivisiä yhtiöitä. Toisekseen markkinoiden pitää olla sellaisia, että niiden voi nähdä kasvavan pitkälle tulevaisuuteen. Tällaisia megatrendejä olen pyrkinyt tunnistamaan ja luomaan salkkuni niiden ympärille.     

Hajautettu osinkosalkku tuo ilmaista lisäturvaa

Osinkosijoittamisen fokuksessa ei ole arvon maksimointi, mikä voi ehkä onnistua keskitetyllä salkulla helpommin. Sen sijaan tärkeämpää on osinkovirran turvallisuus, jota on helppo parantaa hajauttamalla salkkua laajasti. Tämä on ilmainen tapa pienentää riskiä siitä, että salkkutasolla osingoissa tapahtuisi huomattava ja odottamaton muutos heikompaan suuntaan.

Osinkovirran tyrehtyminen voi tulla kysymykseen, jos salkku on hyvin keskitetty ja osingot riippuvat yksittäisen yhtiön taloudellisesta suoriutumisesta. Kaikista turvallisimpaankin sijoitukseen liittyy aina jotain riskiä, vaikka todennäköisyydet ovat hyvin pienet totaaliselle romahdukselle. Esimerkiksi on hyvin mahdollista, että Johnson & Johnson saa yhtiön kokoon nähden huomattavan kanteen, jonka maksaminen tukahduttaa osinkovirran.

Yksinkertainen tapa suojautua tällaista yhtiö- tai toimialariskiä vastaan on hajauttaa salkkua monesta suunnasta. Omia sijoituksiani olen pyrkinyt hajauttamaan ainakin valuutan, maantieteen sekä toimialan perusteella. Lisäksi markkinariskiä vastaan olen pyrkinyt suojautumaan sillä, että teen sijoituksia tasaisin väliajoin.  Hajautuksen hyödyt kävivät ilmi 2020 keväänä, kun koronapandemia vaikutti yhtiöihin eri tavoin. Vaikka osakkeiden arvot laskivat voimakkaasti, osinkovirrassa ei lopulta tapahtunut dramaattista muutosta.

Salkun rakennusvaiheen jälkeen osinkojen pitäisi tuottaa kassavirtaa, jota voi ajatella käytettäväksi elämiseen. Tämän voi ajatella tapahtuvan työuran päättymisen jälkeen. Hajautuksen ansiosta osinkokassavirta jaksottuu melkein automaattisesti kuukausittaiseksi. Tämä konkretisoi ajatuksen siitä, että  osinkokassavirta on kuin normaali työstä saatava kuukausipalkka.

Olen miettinyt, mikä on oikea määrä yhtiöitä salkussa? Liian keskittynyt salkku ei juuri tarjoa yllä kuvattuja hyötyjä. Toisaalta liian suuri määrä yhtiöitä ei ole hyväksi. Hajautushyödyt häviävät tietyn pisteen jälkeen. Veroilmoituksen täyttäminen muodostuu tuskalliseksi. Lisäksi omien salkkuyhtiöiden tilanteista ei pysy kärryillä, jos niitä on liikaa. Sata yhtiötä tuntuu liian suurelta määrältä ja kymmenen liian pieneltä. Totuus on varmasti jossain siinä välissä.

Vantage Towers – eurooppalaista televerkkoinfraa

06/04/2021

26.3.2021 ostin 55 kappaletta hintaan 24,25 euroa. Kokonaiskustannus oli noin 1333 euroa. Ostin yhtiötä ns. pitkään salkkuun ja tavoitteena on kasvattaa omistusta tasaisesti markkinaheilahteluja hyödyntäen.

Olen etsinyt salkkuuni laadukasta matkapuhelinverkkoinfrastruktuuriin erikoistunutta yhtiötä. Yhdysvaltalaiset American Tower and Crown Castle International tuntuivat kalliilta. Muualta ei oikein löytynyt hyviä osinkoa maksavia verrokkeja. Onneksi Vodafone päätti spin-offata omat telemastonsa omaksi yhtiökseen. Sen nimeksi tuli Vantage Towers, joka listattiin Frankfurtin pörssiin 18.3. Tykkäsin muutenkin Vantage Towersin investment casesta.

Teleoperaattorin ei kannata itse omistaa telemastojaan, sillä ei ole mitään järkeä jokaisen toimijan erikseen rakentaa omaa mastoa kun pelkkä tukiasema riittää. Sen sijaan mastojen omistaminen kannattaa keskittää Vantage Towersin kaltaisille toimijalle, joka sitten vuokraa mastoa kaikille operaattoreille. Yhteen mastoon operaattorit voivat kukin käydä ruuvaamassa oman tukiasemansa.

Itsenäisenä toimijana Vantage Towersin on uskottavampi vuokrata mastojaan myös muillekin kuin Vodafonelle, jolloin yhdestä mastosta saatavaa vuokraa pystytään kasvattamaan nykyisestä.  Vantage Towersin nykyinen tenancy ratio on noin 1,38x ja yhtiö tähtää sen kasvattamiseen yli 1,5x tason keskipitkällä aikavälillä. Eurooppalaisilla ja Yhdysvaltalaisilla verrokeilla tenancy ratio on lähellä 2x, joten kasvuvaraa on siis teoriassa pidemmälle.   

Euroopassa 5G:tä ollaan vasta ottamassa käyttöön. Tekniikka mahdollistaa suuremman tiedonsiirron mutta se vaatii toimiakseen suuremman taajuuden. Tämä johtaa siihen, että 5G-tukiasemia pitää olla tiheämmin luoden lisäkysyntää Vantage Towersille mastoille. Tämän kysynnän kasvun uskotaan jatkuvan pitkälle 2040-lukua.

Kasvun lisäksi yhtiön vuokrakassavirta vaikuttaa hyvin turvatulta, sillä Vantage Towersilla on pitkät vuokrasopimukset operaattoreiden kanssa. Olettaen Vantage Towersin pysyvän kohtuudessa vuokrapyynnössään niin operaattoreilla on uskoakseni suuri kynnys lähteä vaihtamaan tukiasemien paikkaa. CMD-kalvoissa vuokrasopimusten tason sanotaan olevan lisäksi sidottu inflaatiokehitykseen.

Ostopäätökseeni vaikutti myös se, että haluan kasvattaa infrastruktuuriosakkeiden osuutta salkussani. Lisäksi hajautusvaikutusta tehostaa se, että telemastojen liiketoiminnan ei pitäisi korreloida minkään muun salkkuyhtiöni kanssa. Haittana on vaan, että yhtiön kotipaikka on Saksassa, jonka kanssa Suomella ei ole hyvää verosopimusta. Osingoista maksettava veroprosentti nousee epämiellyttävän korkeaksi (ilmeisesti veroja pystyisi hakea takaisin, mikä vaatisi hyötyyn nähden liikaa työtä).   

Investment thesis

  • Lähtötilanteen matala osinko-% mutta oletus osingon kasvusta: Yhtiön osinkotuotto-% on suhteellisen matala (karkeasti 2,3 %) ja se jää salkkuni keskimääräisestä tasosta selvästi. Toisaalta osingonjakosuhde olisi noin 72 % kassavirtaperusteisesti laskettuna (oletus 60% Vantage Towersin vapaasta kassavirrasta osinkoihin ja kaikki osakkuusyhtiöistä saatava kassavirta osinkoihin). Yhtiöllä on siten mahdollista omalla kassavirralla investoida lisää ja kasvattaa vuokratuloja. Uskoakseni lähtötilanteessa osinkotaso haluttiin asettaa alhaiseksi, että voidaan tulevina vuosina näyttää kasvaa osinkokäyrää.
  • Turvallinen osinkosijoitus. Yhtiön osingon tekee turvalliseksi moni seikka: (1) Vantage Towers on Europan johtava telemastojen tarjoaja, jonka toiminta on maantieteellisesti hyvin hajaantunut; (2) vuokrakassavirran pitäisi olla hyvin vakaata, kun ankkurivuokralaisena on Vodafone pitkällä vuokrasopimuksella; (3) asiakaspidon voi olettaa hyvin voimakkaaksi, sillä operaattorit tuskin lähtevät vaihtamaan tukiasemiaan uusiin telemastoihin; (4) vuokrakassavirran pitäisi olla nousevalla uralla, kun yhtiö pääsee vauhtiin itsenäisenä toimija ja laajentamaan asiakaspohjaansa. Samaan aikaan 5G:n rakentaminen alkaa kunnolla myös Euroopassa, mikä luo uutta kysyntää telemastoille.
  • Vielä hyväksyttävissä oleva valuaatio laatuyhtiölle. Karkeassa laskelmassani yhtiön valuaatio vaikuttaisi ihan siedettävältä, kun karkeasti EV (pelkkä Vantage Towerin liiketoiminta) / 2020 Adj. EBITDAaL olisi noin 20x. Tämä tunnusluku on omissa laskelmissani lähellä perinteistä PE-lukua.
  • Catalyst: Yhtiö onnistuu suunnitelmissaan oletetusti. Tenancy ratio paranee ja 5G yleistyminen nostaa telemastojen kysyntää, minkä ansiosta vuokrakassavirrat voimistuvat. Vantage Towersin taloudellisista luvuista tulee läpinäkyvämpiä muutaman vuoden kuluttua, kun sillä on esittää track recordia itsenäisenä toimijana. 

Keskeiset riskitekijät

Liiketoiminta

  • Lähtötilanteessa yhtiön taloudellisesta tilanteesta on vaikea saada selkoa. Yhtiö spin-offattiin  Vodafonesta ja tämän jälkeen vielä rahoitusta järjestellään uudelleen.  CMD-materiaalista oli todella vaikea saada hyvää kuvaa siitä, miltä tase tulee näyttämään. IPO-prosessi ja/tai toimintojen uudelleenjärjestelyt aiheuttavat kustannuksia, minkä vuoksi tulevan kannattavuuden hahmottaminen on vaikeaa. Lisäksi analysointia vaikeutti se, että yhtiöllä on kaksi huomattavaa osakkuusyhtiötä (Inwitt ja Cornerstone), joiden tulosvaikutus näkyy käyttökatteen alapuolella.
  • Riippuvuus Vodafonesta todella huomattava. Vantege Towersin toiminta on erittäin riippuvaista Vodafonesta. Mikäli Vodafone päättäisi muuttaa toimintaansa tai kilpailuttaa mastojaan, tällä olisi merkittävä vaikutus Vantage Towersin vuokrakassavirtaan. Riskiä osin pienentää pitkä kahdeksan vuoden vuokrasopimus Vodafonen kanssa. Tämän voi nähdä myös positiivisena riskinä, sillä Vodafone on vakaa vuokralainen.
  • Vantage Towersin toiminnasta Etelä- ja Itä-Euroopan maat muodostavat merkittävän osan. Näihin  maihin liittyy kohonnut maariski, joskin sitä mitigoi Vantege Towersin hyvä maakohtainen hajautus.   

Rahoitus

Vantage Towers’ credit profile is constrained by (1) its high customer concentration with Vodafone, which will reduce only modestly over the medium term, (2) short history of operating as a separate entity with limited standalone historical audited financial information, (3) despite supportive cash dividends from INWIT and Cornerstone, Moody’s expectation of negative free cash flow over the next two years, as a result of Vantage Towers’ capital intensive model and planned dividend payments (of EUR280 million to be paid in FY2022), and (5) a starting net leverage of around 4.0x EBITDAaL (after leases) (company reported) with willingness to increase up to 5.5x for accommodating strategic organic and inorganic growth opportunities whilst continuing to target an investment grade rating. – Moody’s

  • Yhtiön luottoluokitus Moody’silta on vielä investointitasoa Baa3 vakain näkymin. Ratingin pitäisi pysyä nykyisellä tasolla, vaikka yhtiö käyttäisi velkavipua uusissa yrityshankinnoissa. Lähtötilanteessa velkakerroin 4x vaikuttaa matalalta huomioiden vuokrakassavirtojen vakaus.     

Indikatiivinen laskelma keskeisistä tunnusluvuista

Miksi ryhtyä osinkosijoittajaksi?

17/03/2021

Ensimmäiset ajatukset ryhtymisestä osinkosijoittajaksi tulivat mieleeni viisi vuotta sitten. Jo silloin verkosta löytyi kasapäin sivustoja, jotka olivat erikoistuneet osinkosijoittamiseen. Nämä toimivat ainakin itselleni sijoitusurani alkutaipaleella suurena inspiraation lähteenä. Ajatus on kasvattaa vuosi vuodelta osingoista saatavaa kassavirtaa. Jossain vaiheessa salkun osingot muodostuvat niin suuriksi, että ne riittävät kattamaan elämisen kustannukset. Tätä ”taloudellisen riippumattomuuden” saavuttamista voi pitää osinkosijoittamisen Graalin maljana. Matkan varrella oma ajatteluni on kuitenkin tästä jalostunut, vaikka pidän osinkosijoittamista edelleen oikeana tapana harjoittaa sijoittamista.

Perusteluita ryhtyä osinkosijoittajaksi

Osinkosijoittajan matkasta on tullut päämäärää tärkeämpää. Nykyisessä nollakorkojen maailmassa osinkotuottotasot ovat painuneet niin alas, että euromääräisesti relevantin kokoista kuukausittaista osinkokassavirtaa on haasteellista saavuttaa. Tämä vaatisi jo niin suuren määrän pääomaa, jota ainakaan tavallisen palkkatyöläisen on vaikea kerryttää.  En jaksa uskoa pääseväni sellaiselle tasolle, että pystyisin elämään pelkällä osingoista saatavalla kassavirralla (ehkä eläkeikä voi tulla aiemmin vastaan). Tärkeämpää sijoittamisessa on eteenpäin meneminen tai kasvu, minkä voi konkreettisesti havaita vuosi vuodelta kasvavina osinkoina. Salkun nousevan arvonkin voi nähdä edistyksenä, mutta tällöin ollaan markkinoiden yleisen kehityksen armoilla. Esimerkiksi 2020 keväänä saattoi havaita salkun arvo haihtumisen hyvin lyhyessä ajassa.  Tämän vuoksi olen hylännyt ajatuksen tavoitella sijoitussalkun arvon maksimaalista kehitystä.    

Anna rahan tehdä työtä puolestani. Tämä Rich Dad Poor Dad -kirjan sanoma motivoi itseäni alun perin ryhtymään osinkosijoittajaksi. Teoksen viesti konkretisoituu juuri osinkosijoittamisessa, kun raha todella ilmestyy tilille yhtiöiden tehdessä työtä puolestani. Mikä parasta oikein hajautettuna tililleni kilahtaa rahaa viikoittain. Lisäksi tämä tulovirta on toistuvaa, eikä sen eteen tarvitse tehdä työtä. Tänään säästetyssä ja osinkoyhtiöön sijoitetussa tuhannessa eurossa on iloa koko loppuelämäksi. Yhtiö jatkaa olemassaoloaan ja osingonmaksua, kun itsestä aika jättää.  Joten siitä säästetystä tuhannesta eurosta on iloa myös tuleville sukupolville.      

Osinkosijoittamisessa korkoa korolle – ilmiön voi havaita.  Kun sijoittaa uudelleen saamansa osingot yhtiöön, saan seuraavalla kertaa hieman suuremman osingon. Osingot muodostavat vieriväksi lumipalloksi, joka kasvaa vähitellen suuremmaksi.  Interactive Brokersissa osinkojen takaisinsijoituksen pystyy asettamaan automaattiseksi. Tämän ominaisuuden ansiosta salkkuni on alkanut tehdä pieniä lisäostoksia ihan itsessään. Lisäksi olen pyrkinyt tekemään valikoiden pieniä lisähankintoja osinkorahoilla.  Vuosi vuodelta ja pienen askelin saadut osingot kasvattavat salkun kassavirtaa. Osinkosijoittamista voikin pitää enemmän maratonin juoksemisena kuin lyhytnäköisenä voiton tavoitteluna.

Osinkosijoittaja voi lomailla rauhassa. Osinkosijoittajan fokuksessa on osingoista saatava kassavirta ja sen kasvattaminen. Analyysityössä tavoitteena on löytää hyvä osinkoyhtiö, joka ostetaan salkkuun ikuisiksi ajoiksi. Oma kokemukseni on, että näistä laadukkaista yhtiöistä kootun salkun osinkokassavirta on melko  ennakoitavissa. Tai kääntäen en keskity sijoittamisessa salkun arvokehitykseen, joka on riippuvaista yleisestä tunnelmasta osakemarkkinoilla. Salkun koko voi yhtenä päivänä olla jotain ja toisena vähän enemmän tai vähemmän. Vastaava pätee yhtiötasolla, jossa positiivisen trendin katkeaminen voi sysätä kurssin jyrkkään laskuun. Kiistatta viime vuosina tällainen momentum- tai kasvusijoittaminen on ollut tuottoisaa. Onnistuminen vaatii kuitenkin markkinoiden sekä yhtiön tilanteen jatkuvaa seuraamista, jotta voi reagoida tarvittaessa nopeasti. Osinkosijoittamisessa tätä ongelmaa ei juuri ole. Ajatus on, että osinkosalkulle ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään, jos ei välttämättä halua. Voi viettää rauhassa kesälomaa seuraamatta osakemarkkinoiden tapahtumia. Siellä se salkku jauhaa tilille rahaa. Näin ajattelemalla ei tarvitse menettää yöuniaan ainakaan sijoittamisen takia.

Gladstone Land etuoikeusosake – viljelysmaata salkkuun uudelleen

10/02/2021

4.2.2021 ostin 50 kappaletta Gladstone Landin etuoikeutettua D-sarjan osaketta hintaan 25,71 USD. Kokonaiskustannus oli noin 1285 USD (1074 euroa 1,196 kurssilla). Omistin aiemmin A-sarjan osaketta mutta myin ennen kuin yhtiö ehti lunastaa sen. Tuottotasot ovat tällä välin ehtineet laskea melko roimasti (12.7.2019 A-sarjalle maksettiin 6,2 % mutta nyt D-sarjalle enää 5,0 %). Toisaalta mistäpä saisi samaa tuottoa kuin 2019, joten ajattelin kierrättää mielestäni vanhaa hyvää ideaa.

Sijoitin juuri liikkeelle laskettuun D-sarjan etuoikeusosakkeeseen, joten sitä ei olla ihan heti uudelleenrahoittamassa. Portfolion näkökulmasta Gladstone Land pienentää salkkuni riskprofiilia, sillä yhtiön toiminnan ei pitäisi juuri korreloida muiden sijoitusten kanssa. Maavuokrat juoksevat riippumatta yleisestä taloudellisesta aktiviteetista (toisaalta vuokrat eivät myöskään kasva kovaa vauhtia).     

Investment thesis

Ehdot: Osinkotuottoprosentti 4,87% ostohinnalleni (25,71 USD). Yhtiöllä on mahdollisuus lunastaa etuoikeutettu aikaisintaan 31.1.2023, mikäli yhtiö ei pysty lunastamaan osaketta 31.1.2026 mennessä nousee korko 8,0 %:iin. Gladstone Landin maksaa kuukausittaista osinkoa.

Vakaa kassavirtaprofiili: (1) Gladstone omistaa 127 maa-aluetta 13 osavaltiossa (pääasiassa Kaliforniassa ja Floridassa). Viime vuosina nähdyn kasvun myötä portfolion hajautushyöty on parantunut. Historiallisesti maa-alueiden vuokrausaste on ollut 100 % tai hieman sen alapuolella; (2) vuokralaisina on ensisijaisesti vihannesten sekä hedelmien kasvattajia. Näiden tuorehedelmien markkinahinnat eivät ole tyypillisesti niin ailahtelevia kuin viljan tai soijan (kauppasodat, valtion tukipolitiikka jne.); (3) Maavuokrasopimukset ovat melko pitkiä ja suurin osa vuokra-sopimuksista erääntyy vasta D-sarjan osakkeen pakollisen lunastuspäivän jälkeen 31.1.2026. Vuokrasopimuksista pääosa oli ”triple-net basis” eli vuokralainen hoitaa maa-alueeseen liittyvät velvoitteet (verot, vakuutukset ja muut kustannukset). (4) historiallisesti yhtiö on pystynyt korottamaan vuokriaan joka vuosi ainakin vähän vuokrausasteen siitä kärsimättä. Mikäli inflaatio alkaisi myllätä, vuokrakorotusten myötä kassavirta todennäköisesti paranisi vastaavasti.

Kassavirtaprofiili: Yhtiö rahoittaa uusien maa-alueinvestoinnit uudella omalla pääomalla sekä velalla, minkä vuoksi miellän operatiivisen kassavirran keskeiseksi turvamarginaalin mittariksi. Itse haarukoin operatiivisen kassavirran tasoa karkeasti laskemalla käyttökate miinus bondien kassakorko ja suhteuttamalla sitä etuoikeutettujen osakkeiden osinkoon.  Operatiivinen kassavirta näin laskettuna oli noin 2020LTM 20 M$ ja 2019 16 M$. Vastaavasti etuoikeutettujen osingot noin 6 M$ ja 4 M$, joten turvamarginaalia pitäisi olla riittävästi kassavirralla.

Keskeiset riskitekijät

Vuokralaiset: Riskinä on yleinen maatalouteen kohdistuva shokki, minkä vuoksi vuokralaisena olevat viljelijät eivät pystyisi maksamaan maasta vuokraa. Maa-alueita ei myöskään voi käyttää muuhun tarkoitukseen kuin viljelyyn. Mikäli maataloussektorilla olisi laajoja ongelmia, yhtiö ei välttämättä saisi uudelleenvuokrattua maata vuokralaisen mennessä konkurssiin. Toistaiseksi vuokralaistilanne on pysynyt erittäin vakaana ja yhtiö on pystynyt korottamaan vuokria.

Korkea velkataakka. Keskeinen riskitekijä on mielestäni se, että yhtiön tase on erittäin velkainen noin 13x LTM2020 käyttökatteella laskettu. Lisäksi nettovelan suhde omaan pääomaan oli korkea noin 1,6x. Positiivista on, että velkatunnusluvut ovat laskelmassani parantuneet vuosi vuodelta. Taseriskiä mitigoi se, että velkaa vasten taseessa on maa-alueen omistusta, jonka arvon pitäisi pysyä vakaana verrattuna vaikka kauppakeskuskiinteistöön.

Pelikirja vuodelle 2021

26/01/2021

Vuosi 2020 meni koronan merkeissä. Keväällä osakemarkkinat laskivat voimakkaasti ja salkkuun tuli haalittua osakkeita kaksin käsin. Isoin pettymys viime vuonna oli oikeastaan se, että ostoikkuna oli auki niin lyhyen aikaa. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt olla vieläkin aggressiivisempi ostoissa. Toisaalta siinä hetkessä ei ollut rationaalista olettaa niin nopeaa toipumista. Lisäksi viime keväänä töiden tekemisen ja lomittain tapahtuneen lapsen hoitamisen jälkeen ei ollut hirveästi energiaa tai edes aikaa miettiä sijoittamista. 

Ainakin viime vuoden alussa tekemäni ennustus osui oikeaan, vaikka viruksen vaikutukset eivät rajoittuneet pelkästään Kiinaan (miltä se aluksi näytti) vaan koko maailmaan.

”Syyskuun lopussa FED käynnisti jälleen rahapainonsa (en oikein ymmärrä miksi), mikä mielestäni selittää paljon loppuvuoden voimakasta kurssinousua. Tämä indikoi ainakin, että osakemarkkinat eivät laske niin kauan kuin rahakoneet ovat hyrisemässä. Vaikka maailman toiseksi suurin kansantalous näyttäisi menevän kiinni corona-viruksen takia, osakemarkkinat saavuttavat silti uuden ennätystason. ”

Narratiivi pysynee samana

Olen tuloksetta yrittänyt etsiä hyvää kirjaa, jossa olisi laajemmin avattu keskuspankin ja osakemarkkinan välistä yhteyttä (tämä kurssi jäi käymättä kauppakorkeakoulussa). Vai ajattelenko liian monimutkaisesti? Mitä enemmän keskuspankit painavat rahaa sitä korkeammalle osakekurssit kipuavat.  Tuskin tässä sen hienompaa teoriaa on taustalla. Eli keskuspankkien  rahaa on tulossa ostamaa markkinaa ylöspäin myös 2021 aikana. Mikään ei viittaa muuhun. Osakkeiden suhteellinen tuotto-% (E/P) laskee edelleen tai kääntäen keskimääräinen P/E nousee. Omaa ajattelua pitää vähän kalibroida uudelleen sen suhteen, mitä P/E tasoa voi pitää halpana.  

The Governing Council decided to reconfirm its very accommodative monetary policy stance.

ECB 21.1.2021

the Federal Reserve will continue to increase its holdings of Treasury securities by at least $80 billion per month and of agency mortgage-backed securities by at least $40 billion per month until substantial further progress has been made toward the Committee’s maximum employment and price stability goals

FED 16.12.2020

Itse olen pitänyt sijoittamista jotenkin haasteellisena ja hyvän sijoituskohteen etsinnässä olen käyttänyt huomattavasti aikaa lukemalla tilinpäätöksiä ynnä muuta materiaalia liittyen osakkeen arvostukseen. Ilmeisesti Tiktok on nykyään se paikka, jota pitäisi seurata tarkemmin. Kaikki osaavat nykyään ennustaa, miten osakemarkkinat kehittyvät. Ylöspäin! Tiktok-sijoittajasukupolvi on todennäköisesti paremmin onnistunut kuin minä. Momentum/growth/teknologia -strategia on ollut selvästi omaa osinko/arvo -strategiaa tuottoisampi.

Kun mitään riskejä ei tunnu olevan näköpiirissä, niin silloin on syytä olla varovainen. Kuplat pystytään toteamaan vasta jälkikäteen. Jotenkin huolettomasti osakemarkkinat olettavat, että rokotusten jälkeen reaalitalous vaan nousee vahvasti H2. Koronan lopullinen vaikutus ihmisiin ja talouteen saattaa yllättää myös negatiivisesti. Kukaan ei tiedä, miten kauan keskuspankit voivat painaa rahaa ilman suuria negatiivisia seurauksia. Pitkästä aikaa esillä on ollut inflaation mahdollisuus, kun keskuspankkien/valtioiden/kuluttajien rahahanojen avautuminen virtaa reaalitalouteen. Mikä vaikutus tällä on osakemarkkinoihin? Tiktok-sukupolvi tuskin on kokenut inflaatiota tai sitä, että pankista lainatulle rahalla on tavattu maksaa korkoa. Tämä koskee myös sijoituslainoja.

Pelikirja

The more we define ourselves in relation to the people around us, the more lost we are.

Think Like a Monk: Train Your Mind for Peace and Purpose Every Day – Jay Shetty

Oma sijoitusstrategia tuntuu edelleen hyvältä. En ole pitkään aikaan jaksanut innostua siitä, miten oman salkun tuotto peilautuu satunnaista Tiktok-sijoittajaa tai ylipäänsä ketään muuta vasten. Relevantimpi mittari on vuosittainen osinkokertymä ja sen laadukkuus. Osinkosijoittajana yhtiön liiketoiminnan sekä taloudellisten lukujen ymmärtäminen on keskeistä, ei niinkään markkinoiden kehitys (vaikuttaa toki osinko-%). Oma pelikirjani vuodelle 2021 on hyvin yksinkertainen.

  • Mikäli markkinat jatkavat nykyisellä nousujohteiselle kehityspolulla, jatkan kuukausittaista osto-ohjelmaani mutta maltillisesti. Teen pieniä lisäyksiä nykyisiin salkkuyhtiöihini. Pyrin ostamaan etuoikeutettuja osakkeita ja/tai alhaisen riskin laadukkaita osinko-osakkeitta pienissä laskuissa. Kasvatan salkun likviditeettiä.
  • Mikäli markkinoilla tapahtuu yllättävä notkahdus, käynnistän osakkeiden osto-ohjelman. 2020 keväänä tätä tuli harjoiteltua mutta seuraavalla kerralla pyrin olemaan aiempaa aggressiivisempi.       

Sage Group – kirjanpito-ohjelmistoa pilvessä

18/01/2021

11.12.2020 ostin 220 kappaletta hintaan 5,65 Englannin puntaa. Kokonaiskustannus oli noin 1243 GBP (1351 euroa 0,92 kurssilla). Ostin yhtiötä ns. pitkään salkkuun ja tavoitteena on kasvattaa omistusta tasaisesti markkinaheilahteluja hyödyntäen.

Tämän hankinnan tein osin nimen perusteella. Antiikin filosofiassa sage viittaa henkilöön, joka on saavuttanut kaiken kattavan viisauden. Voiko viisas sijoitus mennä pieleen? Sijoituspäätöksen taustalla oli toki fundamentteihin perustuva analyysiä. Saga Group tuottaa henkilöstö- ja taloushallinnon ohjelmistoja pienille ja keskisuurille yhtiöille. Talousohjelmistot myydään nykyisin pilvipalveluina, minkä kehitykseen yhtiö on viime vuosina panostanut. Asiakkaat maksavat ohjelmiston käytöstä kuukausiveloituksen mukaan, minkä vuoksi suurin osa liikevaihdosta on toistuvaa. Sagen liikevaihto generoituu useasta maasta mutta pääpaino on Pohjois-Amerikalla ja UK:lla.

Teknisen analyysin perusteella osake vaikuttaa ylimyydyltä (RSI lähellä 30). Ymmärtääkseni marraskuussa alkaneeseen kurssilaskuun on vaikuttanut yhtiön antama ohjeistus, jossa FY21 ”operating margin” on 3 % alle edellisen kauden tason. Taustalla on Sagen suunnitelmat investoida lisää markkinointiin sekä tuotekehitykseen (Sage Business Cloud). Yhtiö ei juuri aktivoi kuluja, minkä vuoksi ylimääräiset kustannukset voi nähdä myös investointina tulevaisuusteen.

Ostopäätökseeni vaikutti myös se, EUR/GBP oli ennätysvahvalla tasolla joulukuun puolessa välissä. Hajautusmielessä yhtiö sopii erinomaisesti salkkuuni, sillä yhtiö toimii defensiivisellä teknologia-alalla ja valuuttana on GBP.

Investment thesis

  • Kasvava osinko. Sagen osinkotuotto-% (3,05 %) jää salkkuni keskimääräisestä tasosta. Toisaalta osingonjakosuhde on ollut alhainen noin 62 %. Yhtiö on kasvattanut osinkoaan tasaisesti ainakin vuodesta 2005 (yhtiön sivuilla ei enempää historiatietoja). Karkeaan kassavirta-analyysini perustuen uskon, että osingon kasvuputki jatkuu huolimatta 2021 tehdyistä ylimääräisistä investoinneista.  
  • Turvallinen osinkosijoitus. yhtiön vahvuudet (1) Sage Group on FTSE100 yhtiö, jonka toiminta on hajautunut maantieteellisesti melko laajasti. Yhtiön toimintaa voi pitää defensiivisenä, sillä asiakkaat tarvitset talousohjelmia suhdanteista riippumatta; (2) tilaukseen perustavan toistuvan liikevaihdon osuus olemassa olevilta asiakkailta on huomattava, minkä takia liiketoiminnan ailahtelevuuden pitäisi olla matala.  Samaan aikaan uusia asiakkaita siirtyy Sagelle, mikä on näkynyt liikevaihdon kasvuna. Toisaalta kannattavuus on ollut hieman laskeva, osin 2020 koronapandemian sekä tuotekehityspanostusten vuoksi; (3) yhtiö uskoo taloushallinnon pilvipalveluiden markkinan kasvavan tulevaisuudessa.         

Sage Groupin kassakonversio on erinomainen, sillä yhtiö ei juuri aktivoi investointeja, eikä toiminta sido käyttöpääomaa. Vaikka vapaa kassavirta (operatiivinen capex – investoinnit – korot) laski viime vuonna, riitti siinä turvamarginaalia osingonmaksuun. Vapaaseen kassavirtaan suhteutettuna dividend payout ratio oli selvästi parempi kuin tuloslaskelmasta laskettuna.

Yhtiön beta oli (Marketwatch) ~0,76, mikä kuvastaa osaltaan liiketoiminnan stabiilisuutta.

  • Hyväksyttävä valuaatio. Karkeassa laskelmassani yhtiön valuaatio vaikuttaisi pienen kurssilaskun jälkeen ihan siedettävältä, kun EV / 2020 Adj. EBITDA olisi noin 13,6x ja Price / 20 Adj. Earnings noin 20,8x. Verrattuna pahimpien kilpailijoiden Intuitin ja Xeroksen arvostuksiin Sage vaikuttaa halvalta. Tämä selittyy Sagen verrokeja heikommalla kasvulla sekä marginaalin laskulla.
  • Catalyst. Yhtiön 2021 tekemät investoinnit pilvipohjaisiin ohjelmistoihin kantavat hedelmää 2022 alkaen. Yhtiö on aiemmin kasvanut yritysostoin, mutta nyt tarjoamaa ollaan virtaviivaistamassa muutamaan pilvipalveluun perustuvaan ohjelmistoon. Kun tämä kehitys on saatu valmiiksi, marginaali paranee lähemmäs historiallista tasoa.

Keskeiset riskitekijät

Liiketoiminta

  • Kova kilpailu. Seeking Alphassa oli kriittisiä arvioita Sagen kilpailukyvystä. Kilpailu toimialalla onkin uskoakseni kovaa.  Sagen liikevaihdon kasvu on ollut selvästi pääkilpailijoita yhdysvaltalaista Intuitia ja uusiseelantilaista Xeroksi heikompaa. Uskon, että tähän kilpailutilanteeseen vastaaminen vaatii lisää markkinointipanostuksia.  Sagen heikkous on mielestäni se, että sen ohjelmistotarjoama on kokoelma erinäisin yrityskaupoin hankittuja paloja. Kilpailijat ovat pystyneet rakentamaan yhtenäisen kokonaisuuden. En kuitenkaan löytänyt mitään selkeää syytä siihen, miksi Sagen ohjelmistot olisivat jotenkin huonompia kuin keskeisten verrokkien.
  • Teknologiariski. Liittyen äskeiseen riskinä on, että kilpailijat pystyvät kehittämään Sagen ohjelmista selvästi houkuttelevamman tuotteen. Sage joutuu vuosi vuodelta panostamaan entistä enemmän tuotekehitykseen, mikä painaa marginaaleja vielä lisää.

Rahoitus

The Board believes that the greatest value creation for our shareholders from this point will be seen through investing to accelerate growth with a focus on cloud native solutions, initially in the Group’s largest markets of the UK and the US. This is expected to result in higher retention rates and increased new customer acquisition.

  • Sagella ei ole ulkoista luottoluokitusta. Yhtiön tase on mielestäni vahvassa kunnossa (lähes nettovelaton). Tällä hetkellä on vaikea uskoa yhtiön haluavan tehdä suuria yrityskauppoja, joita rahoitettaisiin velkarahalla. Toiminnan kasvattamisen fokuksessa vaikuttaa olevan panostukset nykyiseen pilvipalveluratkaisuun. Nämä investoinnit tapahtuvat liiketoiminnan omalla kassavirralla, joten tase pysynee hyvässä kunnossa myös jatkossa.   

Kvalitatiiviset tekijät

Liiketoiminnan ymmärrettävyys

  • Sage Group tuottaa taloushallinnan ohjelmistoja. Yhtiön asiakkaina ovat pienet ja keskisuuret yhtiöt, joita on useita miljoonia. Pääosa asiakkaista on Pohjois-Amerikassa sekä Pohjois-Euroopassa (UK ja Irlanti).  Yhtiön pilvipalveluihin keskittyvän HR- ja taloushallinnon ohjelmistojen on tarkoitus olla rajapintana asiakkaan erinäisten sidosryhmien välillä. Oletettavasti näiden rajapintojen yhteensovittaminen vaatii lisäinvestointeja.
  • Sage on pyrkinyt kasvattamaan ohjelmiston kuukausittaiseen tilaukseen perustavan liikevaihdon osuutta. Tällaiseen liikevaihdon osuus oli yhteensä 65 % 2020 ja kasvanut viime vuosina selvästi.

  • Yhtiö on aiemmin kasvanut yrityskaupan ja viime vuosina tarjoamaa on virtaviivaistettu. 

Markkinoiden ennustettu kehitys

“While Sage’s TAM is expected to remain broadly stable in 2021 versus 2020, owing to a decline in the on-premise market, cloud growth is expected to be 6% in 2021, accelerating to 11% in 2022. Cloud adoption rates globally are forecast to reach 51% in 2021 and 54% in 2022. The USA is the most cloud adoptive region and forecast to reach 57% in 2021, with the UKI expected to be at 49% and France at 40%”

  • Yhtiö uskoo pilvipalveluihin perustuvan ohjelmistomarkkinan kasvavan seuraavien vuosien aikana selvästi. Yhtiön tarjoama on keskittynyt nimenomaan pilvipalveluihin, joiden penetraation uskotaan kasvavan seuraavien vuosien aikana useassa maassa.

Markkina-asema ja kilpailutilanne

  • 2018 aikana yhtiöllä oli kohtuullisen huomattava markkinaosuus.
  • Kilpailutilanne on kireä ja alalla on useita yhtiöitä, jotka tarjoavat samankaltaisia ohjelmistoja.  Sagen on kerrottu häviävän markkinaa pahimmille kilpailijoille Xerolle ja Intuitille. Toisaalta Sagen koko mahdollistaa huomattavat panostukset ohjelmiston päivittämiseen sekä markkinointiin. Uskon yhtiön hyötyvän suuruuden ekonomiasta, sillä samaa ohjelmistoa voidaan myydä usealle asiakkaalle. 

Johdon toiminta

  • Steve Harella näyttää olevan kokemusta ja hänet valittiin kevään koronapandemian aikana UK:n parhaaksi johtajaksi.

Kvantitatiiviset tekijät

Liikevaihdon kasvu ja stabiliteetti

  • Yhä useampi asiakas maksaa ohjelmistosta kuukausiperusteisesti. Kasvu on syntynyt osin vanhoista asiakkaista, jotka ovat vaihtaneet tähän laskutukseen. Yhtiön laskelmien mukaan asiakasvaihtuvuus on hyvin pientä (Renewal by value 99% 2020 ja 101% 2019) tai myynti olemassa oleville asiakkaille on pysynyt lähes samana.  Sagen orgaaninen liikevaihto on kuitenkin kasvanut viime vuosina (2020 noin 4 %:lla), mikä on syntynyt pääasiassa uusista asiakkaista.

Yhtiön kannattavuus

  • Sagen operatiivinen marginaali on ollut viime vuosina laskussa, vaikka yhtiön liikevaihto on kasvanut.  Yhtiö ei juuri aktivoi taseeseen tuotekehitysmenoja, minkä vuoksi panostukset ohjelmistoon näkyvät suoraan kannattavuuden heikentymisenä. Uskon, että mä panostukset alkavat jossain vaiheessa näkyä myös parantuvana kannattavuutena.

Yhtiön velkaisuus ja sen kehitys

  • Sagen tase näyttää olevan vahvassa kunnossa. Yhtiön nettovelka on hyvin pieni noin 0,3x käyttökate. Vahvuutta korostuu yhtiön erittäin vahva kassakonversio. Tase mahdollistaa isoja yritysostoja, joskin nämä ovat epätodennäköisiä, sillä Sage keskittyy investoimaan orgaanisesti toimintansa kehittämiseen.

Kassavirran generointikyky

  • Yhtiön vapaa kassavirta (operatiivinen kassavirta – investoinnit käyttöomaisuuteen – korot) vaikuttaa erittäin vahvalta, joskin alla olevan kannattavuuden vuoksi hienoisessa laskussa. Toiminta ei vaikuttaisi vaativan juuri investointeja.

Osinkopolitiikka

  • Yhtiön osinkotuotto-% on kohtuullinen 3,05 %. Toisaalta osingonjakosuhde on ollut alhainen noin 62 % ja vapaaseen kassavirtaan suhteutettuna vielä matalampi. Sage on kasvattanut osinkoaan tasaisesti ainakin vuodesta 2005 (yhtiön sivuilla ei enempää historiatietoja). Karkeaan kassavirta-analyysini perustuen uskon, että osingon kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa 2021 tehdyistä ylimääräisistä investoinneista huolimatta.  

Yhtiön valuaatio

  • Karkeassa laskelmassani yhtiön valuaatio vaikuttaisi pienen kurssilaskun jälkeen ihan siedettävältä, kun EV / 2020 Adj. EBITDA olisi noin 13,6x ja Price / 20 Adj. Earnings noin 20,8x. Verrattuna pahimpien kilpailijoiden Intuitin ja Xeroksen arvostuksiin Sage vaikuttaa halvalta. Tämä selittyy osin Sagen heikoilla kasvuluvuilla sekä marginaalin laskulla.

Keskeiset tunnusluvut

Tekninen analyysi

Kirja-arvostelu: The Psychology of Money

03/12/2020

Morgan Houselin lupaa kirjan otsikossa ajattomia oppeja vauraudesta, ahneudesta ja onnellisuudesta. Teoksen pääviesti tiivistyy siihen, että raha on lopulta päänsisäinen psykologinen ilmiö.  Sanomattomana lähtöoletuksena on, ettei elä  köyhyydessä.  Kirja ei siten käsittele varsinaisesti sijoittamista. Kirjoittaja itsekin toteaa, että hän ei pysty sanomaan, mihin lukijan kannattasi rahat laittaa. Sijoitusneuvon antaminen edellyttää henkilön tuntemista. Sen sijaan kirjassa esitellään yleispäteviä totuuksia rahasta, ja siitä miten menestyä sijoittamisessa. Kirja pakottaa kysymään itseltään syvällisiä asioita. Mikä on riittävä määrä rahaa? Mitä tavoittelen sijoittamisella?

Morgan Housel on Motley Foolin ja WSJ:n entinen kolumnisti, minkä perusteella kokemusta rahoitusmarkkinoista uskoisi olevan.  Kirja on tiivis lukupaketti (Kindle-versiossa 200 sivua) ja melko nopeasti luettavissa. Jokaisella 20 luvulla on oma viestinsä, joka on kirjoitettu hyvin ytimekkäästi. Jossain kohdin syvällisempi asian pureskelu ei olisi haitannut, mutta toisaalta teos ei sorru saman asian toisteluun hieman eri näkökulmasta sivumäärän kasvattamiseksi.

Moni asia kirjasta oli entuudestaan tuttua

Kirjan esittelemät opit vastasivat monelta osin ajatteluani rahasta ja sijoittamisesta. Olin tavallaan löytänyt nämä asiat jo aiemmin. Kirja validoi osaltaan näitä löydöksiä. Toisaalta ajatusmaailman kohtaamiseen voi vaikuttaa se, että olemme molemmat melko saman ikäisiä ja perheellisiä. Kirjan sisältö ei välttämättä samalla tavalla kolahda kaikkein nuorempien lukijoiden joukossa. Alla on nostettu keskeisiä teemoja kirjasta

Rahan psykologiasta

  • Ero rikkauden (rich) ja varallisuuden (wealth) välillä.  ” We tend to judge wealth by what we see, because that’s the information we have in front of us. We can’t see people’s bank accounts… We rely on outward appearances to gauge financial success. Cars. Homes. Instagram photos…  Wealth is financial assets that haven’t yet been converted into the stuff you see.” Kirjan alussa tehdään mielestäni tärkeä käsitteellinen erottelu rikkauden ja varallisuuden välillä. Se että näyttää rikkaalta, ei tarkoita, että on varakas. Jos ostaa kalliin ja hienon auton velkarahalla, onko silloin rikas ja fiksu vai köyhä ja tyhmä?  Todellista rikkautta on paljon vaikeampi havaita ulkoapäin. Emme pysty sanomaan, mistä asioista ihminen kieltäytynyt ja samaan aikaan kasvattanut varallisuutta kerryttävää omaisuutta. Tästä aiheesta Rich Dad Poor Dad on mielestäni hieno tai ainakin inspiroiva kirja.
  • Riittävyyden hyväksyminen. “… to accept that you might have enough, even if it’s less than those around you.” Ihmiset on opetettu haluamaan lisää. Kulutukselle löytyy aina seuraava taso. Kaverin tämän kauden malliin verrattuna oma viime vuonna hankittu iPhone tuntuu jo vanhalta. Ei ihmekään jos elämä tuntuu kalliilta, kun ei pysty nauttimaan siitä, mikä omaan budjettiin on järkevää. Eikö olisi helpompi vaan hyväksyä riittävän hyvä ja lopettaa kulutuksen kautta itsensä vertaaminen muihin? Vastaus tähän vaatisi syvällisempää psykologista pohdiskelu, johon kirjassa ei oteta kantaa. Sinänsä aihe ei ole uusi ja riittävyyden psykologiasta kumpuavaa mielenrauhaa on opiskeltu jo tuhansia vuosi sitten.    

Sokrates kuuli kerran jonkun ystävistään valittavan kaupungin kalleutta: ”Khioslainen viini maksaa minan, purppurainen viitta kolme minaaa!”. Sokrates vie ystävänsä torille – ”kiulu ohraa obolilla, kaupunki on halpa” – ”hihaton tunika, vain kymmenen drakmaa, miten halpa onkaan kaupunkimme!” Plutarkhos. Mielen tyyneydestä – Juhana Torkki

  • Kohtuullinen kuluttaminen lähtee tyytyväisyydestä. “Learning to be happy with less money creates a gap between what you have and what you want- similar to the gap you get from growing your paycheck, but easier and more in your control.” Elämässä on yllättävän moni asia ilmainen tai ei maksa juuri mitään. Tai kääntäen montako rahalla ostettavaa asiaa sitä todella tarvitsee?  Kysymys on nimenomaan siitä, että oppii nauttimaan näistä vähäkustanteisista asioista (kuten luonnossa kävelystä tai lukemista).  Säästämisen pitäisi tulla bonuksena, eikä niinkään itsetarkoituksena.        
  • Vaurauden perimmäinen päämäärä on mahdollisuus päättää itse päivän kulustaThe highest form of wealth is the ability to wake up every morning and say, “I can do whatever I want today.” Mielestäni mahdollisuus päättää omasta ajasta on ainoa järkevä peruste, miksi tavoitella suuria rikkauksia tai ainakin hyvä tavoite lähteä sijoittamaan. Se, että kannattaako uhrata nykyhetkeä ja tehdä pitkää työpäivää nopean eläköitymisen toivossa on eri asia. Kevyen verotuksen maissa (kuten USA) nykyhetken uhraaminen ehkä kannattaa. Suomessa normaalilla palkkatyöllä tämä on vähän vaikeaa. Itse olen miettinyt, että eläkepäivien aikaistaminen muutamalla vuodella on realistisempi tavoite. Lisäksi pitäisi olla mietittynä itselle merkitykselliset vapaan ajan aktiviteetit, jotta taloudellisen riippumattoman elämän tavoittelu olisi järkevää.  
  • Muiden arvostusta ei saavuteta tavaralla. “It’s a subtle recognition that people generally aspire to be respected and admired by others, and using money to buy fancy things may bring less of it than you imagine. If respect and admiration are your goal, be careful how you seek it. Humility, kindness, and empathy will bring you more respect than horsepower ever will.” Ehkä hienoilla asioilla koreilu on osittain myös ikäkysymys. Nuorempana sitä halusi merkkivaatteita, kun kuvitteli niiden tuovan arvostusta. Tavallaan tämä oli loogista, sillä ulkonäön kautta omaa itsevarmuutta oli helppo kasvattaa.  Nykyään asiat näkee toisin. Muiden arvostus perustuu enemmän ihmisen hyvään luonteeseen (nöyryys, ystävällisyys). Hyveellisyys on jotain, mihin myös itsekin pyrin. Ollakseen ”decent human being” ei maksa mitään.  Muodin mukana viilettäminen tuntuukin vähän hassulta ajatukselta (ennen kaikkea ajan ja rahan tuhlaukselta).

Sijoittamisesta

  • Onnen ja taidon merkitystä sijoittamisessa on vaikea erottaa. “Luck and risk are both the reality that every outcome in life is guided by forces other than individual effort. The difficulty in identifying what is luck, what is skill…”. Osakemarkkinoiden kehitys tuntuu nyt jos koskaan erittäin epärationaaliselta. Kun ostin osakkeita keväällä, en mitenkään voinut odottaa tällaista kehitystä. Toisaalta keväästä jotkut salkkuni osakkeet ovat nousseet enemmän kuin toiset. Joskus on vähän haasteellista ymmärtää perusteita. Iltasanomissa on tasaisin väliajoin juttu sijoittajasta, joka on tehnyt ison tilin usein vielä vilkavivulla. Juttua lukemalla saa helposti kuvan, että osakesijoittamisessa on helppoa rahaa tarjolla. Näissä jutuissa aina mietin, että miten paljon riskiä on pitänyt ottaa ja onnistua? Harvemmin näissä menestystarinoissa kerrotaan salkun 10 vuoden tuottokehityksestä.    
  • Selviytyminen. “If I had to summarize money success in a single word it would be survival. Room for error—often called margin of safety—is one of the most underappreciated forces in finance. It comes in many forms: A frugal budget, flexible thinking, and a loose timeline—anything that lets you live happily with a range of outcomes.”  Selviytymisen filosofian perusteella olen pyrkinyt rakentamaan myös oman salkkuni. Sinne valittujen yhtiöiden tulisi kestää isommatkin talouden karikot. Olen pyrkinyt menemään selvietymisessä pidemmälle. Nassim Taleb puhuu antifragile käsitteestä. Tiivistettynä antifragile pyrkii hyötymään ailahtelevuudesta ja täysin odottamattomista asioista. Tämä ilmentyy erityisesti sijoitustoiminnassa, jossa osakemarkkinoiden kehitys voi olla erittäin poukkoilevaa (kuten kuluvan vuoden aikana on nähty). Omassa sijoitusmaailmassa pyrin aina varautumaan kaikkiin tilanteisiin. Kurssiromahdus (sitähän osinkosijoittaja oikeasti toivoo) on huikea mahdollisuus ostaa. Nousu on mahdollisuus vetää vähän henkeä, kasvattaa likviditeettiä ja tehdä pieniä täydennyksiä. Yritän varmistaa, että likviditeettiä löytyy aina isommankin osto-ohjelman käynnistämiseen. Tämä tapahtuu ajamalla salkkua nettokassalla tai ainakin erittäin maltillisella vivulla.    
  • Pitkäjänteinen sijoitusmenestys syntyy kohtuullisella mutta toistettavalla tuotolla good investing isn’t necessarily about earning the highest returns, because the highest returns tend to be one-off hits that can’t be repeated. It’s about earning pretty good returns that you can stick with and which can be repeated for the longest period of time. “ Kohtuullinen ja toistuva tuotto on oikeastaan se, mihin pyrin osinkosijoittamisessa. PepsiCon ja Johnson&Johnsonin osakkeilla ei voi olettaa kovin korkeaa tuottoprosenttia. Sen sijaan niillä uskon saavani kohtuullista ja stabiilia tuottoa usean vuoden ajan.

Mitä uutta opin?

Toki kirjassa oli monia mielenkiintoisia uusiakin teemoja, jotka on hyvä tietää. Asioiden tiedostaminen on usein ensimmäinen askel kehityksessä. Näistä muutamia nostoja

  • Ihmisten kokemukset vaikuttavat siihen, miten he tulkitsevat maailmaa.The person who grew up in poverty thinks about risk and reward in ways the child of a wealthy banker cannot fathom if he tried. The person who grew up when inflation was high experienced something the person who grew up with stable prices never had to.“ Kokemusperäinen tulkinta maailmasta tuntuu ajankohtaisemmalta kuin koskaan. Nykyinen sukupolvi on kasvanut pääosin nollakoron maailmassa. Uskoisin velan näyttäytyvän erilaisia kuin itselle. Olen osin elänyt finanssikriisin jälkeistä elämää, jolloin talous oikeasti sukelsi. Nythän ollaan kasvettu kymmenen vuotta. Tuskin nykypolvi miettii taantumariskiä samalla tavalla kuin itse. Toisaalta riskin ottaminen on kannattanut. Joskus tietämättömyys voi olla hyväkin asia.
  • Historiaan tuojottaminen voi johtaa harhaan johtuen maailman muuttumisesta.  History can be a misleading guide to the future of the economy and stock market because it doesn’t account for structural changes that are relevant to today’s world. “ Olen aikaisemmin peilannut tulevaisuutta liikaa historian kautta. Koronakriisin dynamiikka on aivan toista verrattuna finanssikriisin. Maailman on muuttunut kymmenessä vuodessa todella paljon. Viimeisen kymmenen vuoden aikana perinteiset taloudelliset syklit ovat olleet aiempaan nähden selvästi loivempia. Syitä on varmasti useita kuten keskuspankkien toiminta, logistiikkaketjun tehostuminen tai digitalisaatio. Historia antaa jotain osviittaa mutta siihen ei pitäisi liikaa tukeutua.
  • Tähtää keskitiehen.  I know young people who purposefully live austere lives with little income, and they’re perfectly happy with it. Then there are those who work their tails off to pay for a life of luxury, and they’re perfectly happy with that. Both have risks—the former risks being unprepared to raise a family or fund retirement, the latter risks regret that you spent your youthful and healthy years in a cubicle.”

“Aiming, at every point in your working life, to have moderate annual savings, moderate free time, no more than a moderate commute, and at least moderate time with your family, increases the odds of being able to stick with a plan and avoid regret than if any one of those things fall to the extreme sides of the spectrum.”

Lopuksi kirjan ehkä tärkein elämän neuvo on buddhalaisittain pyrkiä kohtuullisuuteen.  Tämä säväytti ainakin itseäni eniten. Elämää tulisi kokea vähän kaikista nurkista mutta kaikkia sopivasti. Töissä kannattaa käydä mutta ei käyttää kaikkea hereillä olo aikaa siihen. Toisaalta aikaa pitäisi olla perheellä mutta samalla on myös puuhastella omia juttuja.  Säästää kannattaa mutta ei liikaa. Valikoitujen tavaroiden hankkimisesta tulee hyvää olo, eikä siitä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa.

Osinkosalkun rakentaminen megatrendit huomioiden

12/11/2020

Olen jo tovin miettinyt salkun rakentamisessa globaaleja megatrendejä, joiden uskon jatkuvan pidempään ja tukevan yhtiön elinvoimasuutta pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on tärkeää, sillä pyrin tekemään sijoituksen aina ”buy and hold forever” -tyyppisesti. Ajatus on aina, että sijoituksen pitäisi pystyä generoimaan osinkovirtaa hamaan loppuun saakka. Lisäksi näiden trendien pitäisi olla defensiivisiä tai niiden pitäisi olla voimassa riippumatta taloudellisesta suhdanteesta. Koronapandemia tuli vähän laatikon ulkopuolelta. Tärkeintä olisi nyt miettiä, mitkä ovat koronan lyhytaikaisia ja mitkä pitkäaikaisia vaikutuksia.

Olen tunnistanut kuusi keskeistä megatrendiä, joiden ympärillä haluan rakentaa salkkuni jatkossa. Nämä olen valinnut ilman mitään syvällisempää akateemista tarkastelua ”maalaisjärjellä”. Megatrendejä on varmasti muitakin. Esimerkiksi Nordnetissä näytti löytyvän useita aiheeseen keskittyneitä ETFiä. Jatkossa pyrin löytämään uusia laadukkaita osinko-osakkeita, joiden toimintaan megatrendi vaikuttaa oleellisesti. Tarkastelen myös salkun koostumusta uusin silmin.

  • Ihmisten perustarpeet pysyvät. Tarvitsemme ruokaa elääksemme ja haluamme huolehtia omasta hygieniastamme. Ihmiset asioivat jatkossakin ruokakaupoissa suhdanteesta riippumatta. Korona on opettanut ihmiset tilaamaan peruselintarvikkeet verkosta. Vahvan markkina-aseman omaavat ketjut menestyvät. Hyvät tuotteet menestyvät. Hyvyys on lopulta kuluttajan mielikuvissa, minkä vuoksi vahvalla brändillä on väliä.
  • Ihmiset haluavat hoitoa sairastuttuaan. Maapallon väestö jatkaa kasvamista ja ikääntymistä, mikä lisää terveyshuollon tarvetta tulevaisuudessa. Hoitoa ja lääkkeitä tarjoaville yhtiölle on luontaista kysynnän kasvua suhdanteista riippumatta. Ne yhtiöt menestyvät, joilla on vahvat tuotteet ja kyky kehittää hoito- ja lääkeratkaisuja.    
  • Infrastruktuurin pitää toimia (ainakin sähkön ja datan osalta). Vaikea kuvitella tulevaisuutta, missä sähköä ei tarvita enää ollenkaan. Sen siirto tuotantolaitoksesta käyttökohteeseen (kuten kotitalouteen, tehtaaseen tai sähköautoon) tulee jatkossakin vaatimaan infrastruktuuria. Vastaavasti datan määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Sen liikuttaminen, analysointi tai säilöntä vaatii tietoverkkoinfrastruktuuria (kuten valokuitua, datakeskuksia, telemastoja).    
  • Energiatuotanto siirtyy kohti uusiutuvia tapoja. Tuulivoiman sekä aurinkoenergian tuotantokustannukset ovat laskeneet viime vuosina selvästi ja tämä trendi todennäköisesti jatkuu. Tämä johtaa uusiutuvien energialähteiden tuotannon lisääntymiseen, sillä se on yksinkertaisesti kaupallisesti järkevämpää kuin perinteisten uusiutumattomien energialähteiden. Kasvua tukee lisäksi valtioiden yleinen poliittinen tahtotila hillitä ilmastonmuutosta.
  • Maailma digitalisoituu. Viihde ja kommunikaatio ovat siirtymässä kovaa vauhtia täysin digitaaliseen muotoon. Laskentatehon kehittyminen mahdollistaa jatkuvasti uusia tapoja automatisoida työtehtäviä. Ihmisten kulutuskäyttäytyminen siirtyy verkkoon. Yhteiskunnan digitalisoituminen kiihtyy entisestään.   
  • Rahoitusinfrastruktuurin pitää toimia. 2008 – 2009 finanssikriisi osoitti, miten vakavat häiriöt rahoitustoimialalla heijastuvat tuhoisalla tavalla reaalitalouteen. Jotta sama ei toistuisi, pankkien säätely on lisääntynyt parantaen niiden iskunkestävyyttä vaikeina aikoina. Koronakevät osoitti keskuspankkien halukkuuden tukea yhteiskunnan kannalta kriittisiä ja johtavia pankkeja.

Salkun parempi asemointi megatrendeihin

Koronarokotteen löytämisen innoittamana markkinat ovat rallatelleet vahvasti kohti uutta huippua. Lisää uutisia myös muista rokotteista lienee tulossa. Kun kaikki osakkeet tuntuvat taas nousevan, tarjoaa tilanne mahdollisuuden miettiä omaa salkun koostumusta tarkemmin. Toisin sanoen nyt on mahdollista myydä osakkeet, jotka eivät istu hyvin megatrendi ajatteluuni tai niiden kehitys ei ole vastannut omia odotuksia. Ajatus on jo ennalta miettiä, mitä nykyisen salkkuni osakkeita ostan lisää tai myynnin riippuen hinnasta. Toki pyrin aktiivisesti etsimään myös uusia sijoituksia, joiden toiminnan uskon liittyvän tunnistamiini megatrendeihin.  

Ihmisten perustarpeet pysyvät

  • Johtavat ruokakaupat: Salkussani on kaksi alueellista johtavaa ruokakauppaa Ahold ja ICA Gruppen, jotka ovat menestyneet korona-aikana hyvin. Lisää.     
  • Johtavat elintarvikebrändit: Unileverin ja Pepsin globaalit brändit ovat mielestäni vahvoja ja toiminta on ollut vakaata koronasta huolimatta. Lisää. Vastaavasti Danonen kehitys on ollut pettymys, kun odotin ostavani syvimmän koronakriisin keskellä vakaampaa toimijaa. Vesi-liiketoiminta on kärsinyt koronan takia. Pidän tai myyn jos hinta on oikea.  Lasken Amcorin tähän segmenttiin, sillä yhtiö toimittaa kriittisen pakkausmateriaalin peruselintarvikkeisiin. Yhtiön performanssi on vastannut hyvin odotuksia. Lisää.
  • Hygienia- ja kodinhoitotuotteet: Reckitt Benckiserin liiketoiminta on kehittynyt vahvasti 2020 aikana, kun korona on lisännyt kodinhoidon ja flunssalääkkeiden kysyntää. Case on vastannut hyvin odotuksia. Lisää. Essityn WC-paperit ovat käyneet hyvin kaupaksi mutta etätyön ja matkailun vähentyminen näkyvät Yritys-segmentissä. Lisää, vaikka yhtiön kannattavuuskehitys on ollut odotuksia ailahtelevampaa.

Ihmiset haluavat hoitoa sairastuttuaan

  • Lääkeyhtiöt: Salkussani on tällä hetkellä Johnson & Johnsonin sekä Merckin osakkeita, joiden kehitykseen olen ollut tyytyväinen. Tase on molemmilla vahva ja osinko kasvava. Lisää.
  • Vanhustenhoito: Ventasin ja Extendicaren liiketoiminta keskittyy vanhusten asumiseen, jolla ajattelin olevan enemmän tarvetta. Ventaksella piti olla turvallinen osinko mutta niin vai sekin leikkaantui. Korona on osunut tähän sektoriin pahoin mutta jo ennen koronaa vanhustenhoidosta ei tunnuta niin välitettävän tai ainakin liiketoiminta sen ympärillä on vaikeaa. Vähennä tai myy.
  • Muut: lääketukkuri Cardinal Health vaikutti sijoitushetkellä aliarvosteltu mutta yhtiö on pysynyt alelaarissa jo pidempään osasyynä erinäiset oikeustapaukset. Toiminta vaikuttaisi olevan vihdoin kääntymässä mutta yhtiö ei kasvavista osingoista huolimatta oikein enää tunnu hyvältä. Myy.

Tuotanto siirtyy kohti uusiutuvia energialähteitä

  • Uusituvan energian tuottajat: Salkussani on tällä hetkellä muutama uusiutuvan energian tuottaja Nextera, Innergex sekä Brookfield Renewable Partners, joiden etuoikeutettuja osakkeita olen ostanut. Niiden toiminta on kehittynyt odotetusti. Sijoituksille maksetaan mielestäni korkeaa tuottoa suhteessa riskiin. Lisää, vaikka erityisesti BEP jo nyt salkkuni yksi isoimmista sijoituksista.

Maailma digitalisoituu

  • Tässä sektorissa salkussani ei ole yhtään sijoitusta, mitä pidän suurena puutteena. Monissa laadukkaissa yhtiöissä osinkotuotto on hyvin matala tai sitä ei ole ollenkaan. Microsoft on tässä suosikkini kovasta hinnasta huolimatta.

Infrastruktuurin pitää toimia

  • Teleoperaattorit: Osinkosalkkuni kivijalan muodostavat johtavat teleoperaattorit AT&T, BCE ja Telia, jolla kullakin on vankka asema maansa tietoverkkopalveluiden tuottajana. Näillä kaikilla on Media-liiketoimintaa, joka on kärsinyt koronasta pitäen arvostuksen matalana. Operaattoritoiminta on mielestäni vastannut odotuksia ja osingot ovat juosseet kaikesta huolimatta. Pidä tai lisää. Ostin aikoina pientä australialaista virtuaalioperaattoria Amaysimia, jonka toiminta on ollut suuri pettymys, kun kilpailukenttä muuttui dramaattisesti. Myy, vaikka yhtiön toiminta vaikuttaisi hieman kääntyneen.
  • Televerkon infrastruktuuri: Salkussani on Digital Realty, joka on keskittynyt data centereiden omistukseen. Toiminta on vastannut hyvin odotuksia. Yhtiön etuoikeutettu osake on yksi suurimmista sijoituksista. Lisää.
  • Sähkönsiirto: Sähkön siirto on säädeltyä, sillä verkon omistajalla on tyypillisesti monopoliasema toiminta-alueensa siirtoverkossa. Tämä takaa vakaan kassavirran, kunhan regulaatiota ei muuteta. Salkussani on ainakin Fortis, Canadian Utilities sekä National Grid, joiden toiminnoista siirtoverkot muodostavat merkittävän osuuden.  Lisää.

Rahoitusinfrastruktuurin pitää toimia

  • Pankit: Salkussani on useita johtavassa asemassa olevia pankkeja, joiden etuoikeusosaketta olen ostanut (JP Morgan, Bank of America, Royal Bank of Canada ja Bank of Australia). Pankeilla on investointitason luottoluokitus, minkä vuoksi pidän tuottoa hyvänä suhteessa riskiin. Lisää. Haluan ottaa riskiä pankkisektorista etuoikeusosakkeella, minkä vuoksi Nordea ei enää sovi tähän ryhmään. Nordean kehitys on ollut ihan positiivista mutta osingon leikkaus harmittaa. Myy olettaen hyvä hinta.

Muu

  • Brookfield Property Partnersin osake ei oikein kuulu mihinkään ryhmään. Toimistot ja ostoskeskukset eivät ole oikein megatrendillä ratsastamista, olkoonkin että yhtiön omistamat kiinteistöt ovat ykkösluokkaa, Myy olettaen hyvä hinta.

Korona sai osinkovirran voimistumaan

02/11/2020

Itselleni keskeistä sijoittamisessa on pidempään ollut osinkovirran tasainen kasvattaminen. Tavoitteenani on lisäksi saada kohtalaista osinkotuottoa kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Nyt jos koskaan koen, että tämä tavoite on enemmän omissa käsissä. Omalla analyysityöllä ja oikealla hajauttamiselle pystyn itse vaikuttamaan lopputulokseen. Salkun arvokehitys on ollut viime aikoina enenevässä määrin markkinoiden (tai muiden toimijoiden) armoilla, mihin en itse pysty vaikuttamaan.

Keväällä koettu korona ja sen aiheuttama sulkeutuminen oli hyvä happotesti sen suhteen, miten salkun osinkovirta reagoi vaikeassa taloudellisessa ympäristössä. Pääosin salkkuyhtiöitteni osinko kesti hyvin koronan aiheuttaman shokin. Toisaalta pandemia oli osinkosijoittajalle myös mahdollisuus. Osakkeiden laaja-alainen ja voimakas halpeneminen keväällä sai osinkotuotto-% näyttämään ainakin hetkellisesti houkuttelevalta usean yhtiön kohdalla. Itse tulikin oltua keväällä voimakkaasti ostolaidalla. Kiitos keskuspankkien osinkosijoittajan onni kesti vain hetken ja osakkeiden arvostukset palautuivat kesään mennessä jo ennätyskorkeiksi.

Päivitin osinkotaulua ensimmäisen kerran joulukuussa 2017. Tällöin pro formattuna osinko oli noin 477 euroa vuodessa. Seuraavana vuonna osinkokertymä oli kasvanut 1035 euroon.  Nyt osinkotauluni näyttää 1645 euroa. Tässä vaiheessa osinkovirran kasvua selittää pääosin salkun koon kasvattaminen, joskin noin puolessa yhtiöissä osinkoa on nostettu.  Eteenpäin pääseminen rohkaisee jatkamaan, vaikka välillä vähän ketutti koko touhu.

Osakkeiden lukumäärästä

Lähde: Investopedia

Tällä hetkellä salkussani on 30 osaketta. Osakkeiden optimaalinen lukumäärä on mietityttänyt, kun hallinnointityö sekä usean osakkeen seuraaminen alkaa käydä työlääksi. 30 osakkeen jälkeen hajautuksesta ei ainakaan teorian mukaan pitäisi olla niin paljon hyötyä. Järkevintä olisi, että tulevaisuudessa panostan enemmän olemassa olevan position kasvattamiseen. Jatkossa toteutan vähemmän teen uusia ostoja (ja valikoituja myyntejä). Salkun rakentamisessa olen taiteillut korkeaa osinkoa maksavien ja laadukkaasti osinkoa kasvattavien yhtiöiden välillä. Salkku on nyt jakautunut karkeasti noin puolet ja puolet jaolla. Paremman ymmärryksen puutteessa tämä tuntuu järkevältä.

Osinkovirran hajautus

Osinkovirran toimialahajautus on kohtuullisella tasolle, sillä kaipaisin salkkuuni myös teknologiaa. Rahoituspalveluiden suurta osuutta pidän hyväksyttävänä. Olen viime aikoina ostanut toimialan etuoikeutettuja osakkeita, joiden riski osinkovirran menetyksen suhteen on selvästi alhaisempi kuin normaalin osingon.

Valuutoittain tarkasteltuna salkun kassavirta muodostuu pääasiassa CAD ja USD. Näiden valuuttojen suurta osuutta olen pitänyt hyväksyttävänä siitä syystä, että maista nyt vaan löytyy eniten järkevää ostettavaa. Euron melko alhaista osuutta olen pitänyt hyväksyttävänä, koska se on oma palkkavaluutta. Alkuperäinen suunnitelma oli toimia useammassa valuutassa. Euron lisäksi viisi valuuttaa tuntuu nyt kuitenkin järkevältä määrältä, ettei osinkovirta yksittäisessä valuutassa jää liian pieneksi. Valitut valuutat toimivat myös verotuksen näkökulmasta, sillä niissä ei osinkotuloista rankaista samalla tavalla kuin esimerkiksi Norjassa tai Tankassa

Osingon tuleva kehitys

Kasvu = osinko kasvanut, Laskeva = osinko laskee, Vakaa = osinko pysynyt samalla tasolla, Kiinteä = etuoikeusosakkeen osinko

Olin laskevinani, että salkun keskimääräinen osinkotuotto-% lähdevero huomioituna olisi noin 4,1% (keskimääräisellä ostohinnalla laskettuna). Tämä on mielestäni korkea taso, jos sen suhteuttaa mihin tahansa yleisindeksiin. Osinkosalkun rakentamisessa olen tasapainoillut korkean tuoton ja kasvun kanssa. Laadukkaasti osinkoaan kasvattavassa osakkeessa joutuu väistämättä tinkimään osinkotuotossa. Toisaalta mielekkään osinkovirran saavuttaminen pelkästään näillä vaatisi suuria pääomia. Haluan kuitenkin saada osinkovirtaa, minkä vuoksi salkku vaatii myös korkeaa osinko-% maksavia yhtiöitä. Tuottoa olen pyrkinyt haalimaan etuoikeutetuilla osakkeilla, joiden riski-tuotto suhde on tuntunut huokuttelevalta.

Osinkotaulu

Laskenta on toteutettu sillä oletuksella, että nykyinen salkkuni olisi ollut hankittuna 1.1. ja osinkovirta on laskettu yhtiön viimeisimmän saadun osingon perusteella. Osingoista on vähennetty lähdeverot mutta ei Suomen maksettavaa veroa, jonka olen halunnut pitää erillään. Valuutat on käännettynä 30.10. valuuttakurssein.