Johdanto

Ylen uutisissa oli taannoin juttu nuoresta miehestä, jonka pyrkimyksenä on tavoittaa taloudellinen riippumattomuus kuuden vuoden kuluttua. Resepti vaikuttaa hyvin yksinkertaiselta. Kuluttaa enemmän kuin tienaa ja sijoittaa säästöt kasvamaan korkoa. Kun tietty säästötaso on saavuttu, voi hypätä työelämän oravanpyörästä ja nauttia vapaudesta. Unelmatilassa voit päättää itse vapaasti, mitä tehdä päivän aikana. Ongelmana on vain se, että taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen vie aikaa. Tällä hetkellä tuottojen saaminen ilman merkittävää riskin ottamista on erittäin haasteellista. Tämä pidentää säästöaikaa entisestään.

Säästämällä saavutettava taloudellinen vapaus alkaa muutenkin olla niin ”has been”. Lontoossa käydessäni törmäsin paikalliseen best selleriin, joka kuvaa uusinta trendiä vapaan ja merkityksellisen elämän saavuttamisesta. Menetelmässä ei tarvitse odottaa säästöperiodin päättymistä kymmentä vuotta, vaan itselle mielekästä elämää voi alkaa viettämään jo tänään. Kirja-arvostelusta kun on kyse, niin esittelen lyhyesti Life Leverage -idean.  Lisäksi pohdin miten sen oppeja voisi soveltaa Suomessa.      

Life Leverage -kirjan idean esittely

Kirjoittaja Rob Moore on ainakin ammattiensa (kirjailija, luennoitsija, yrittäjä, kiinteistösijoittaja ja kiinteistökonsultti) perusteella ehtinyt olla monessa mukana. Tästä ehtimisestä ja itselle arvokkaiden asioiden tekimistä Life Leverage -kirjassa on kysymys.  Teos on eräänlainen ”self help” -opas oman ajan maksimointiin. Toisaalta Life Leverage -kirja on tätä enemmän ja sitä voidaan pitää mielestäni myös elämäntapa- ja yrittäjäoppaana. Kirjailija itse kutsuu life leveregea jopa filosofisena suuntauksena.

Kirjan kantava ajatus lähtee samasta keskustelusta, jota käydään globalisaatiosta. Perinteisesti oikeaksi työksi mielletään tuotantolaitoksessa suorittava klo 8-16 (tai UK:ssa klo 8-18) tehtävä työ. Se ei kehitä ja vie työmatkoineen suurimman osan työikäisen ihmisen hereilläoloajasta. Hetkellinen vapaus koittaa ainoastaan kesäloman alkaessa juhannuksen jälkeen. Suorittavan työn ongelmana on myös se, että kova työ ei enää takaa mitään. Pahimmassa tapauksessa sykkimisestä saa palkinnoksi työpaikan siirtymisen Viroon tai Kiinaan. Kirjailija käyttää tästä termiä ”kovan työn harha ” (engl. hard-work delusion). Käsite viittaa siihen, että henkilön käyttää suuren osan valveillaoloajastaan teknisen työtehtävän parissa vailla merkittävää muutosta omassa tilipussissaan. Elämä menee näin melko nopeasti ohi. Kun eläkkeelle pääsy vihdoin koittaa, niin käytettävissä olevat kuukausitulot eivät ole kovin kummoiset.      

Life Leverage -filosofia lähtee ajatuksesta, että yllä kuvattua ”vanhaa” työtä tekemällä joudut häviäjien joukkueeseen. Darwinistisesti ajateltuna ”perinteiset” ammatit korvaantuvat vähitellen teknologian hallintaan tai tietoon perustuvalla työllä. Tässä päästään kirjan filosofiaan, minkä mukaan teknologia (ja tietoon perustuva työ) mahdollistaa vapauden ja autonomian.  Life leveragessa työ ja vapaa-aika sulautuvat saumattomasti toisiinsa, sillä tietotyötä on mahdollista tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Vastaavasti vanhassa maailmassa vapaa-aika alkaa, kun työpäivä päättyy. Koska työ perustuu tietoon ja osaamiseen, itseään tulisi kehittää jatkuvasti tietämyksen rahallisen arvon maksimoimiseksi. Kirjoittaja suosittelee lukemista, seminaareille osallistumista, oman alan blogien tai sosiaalisen median seuraamista ja verkostoitumista alan osaajien kanssa.         

Life Leveragessa on tavoitteena käyttää mahdollisimman paljon hereilläoloaikaa itselle merkityksellisten asioiden tekemiseen. Käytännössä leverointi tapahtuu siten, että ulkoistetaan (tai ei tehdä ollenkaan) elämän ei-mielekkäitä osa-alueita (esim. siivous), tehdään asioita tehokkaammin ja käytetään hukka-aika hyödyksi. Life leveragessa pitää tottua ajatukseen, että muut tekevät asioita puolestasi. Tämä ei tietenkään tapahdu pyyteettömästi vaan siivoojalle luonnollisesti maksetaan työstä kuuluva palkka.

Miten mielekkääseen elämään pääsisi käytännössä käsiksi? Kirjailija tarjoaa työkaluksi AVKRM-strategiaa.

1. A (Arvo, engl. Values): Tässä yhteydessä arvot ovat ne tärkeimmät elämän osa-alueet. Perinteinen lista tärkeimmistä arvoista ovat esimerkiksi työ, perhe, ystävät, terveys, itsensä kehittäminen ja harrastukset. Tärkeintä on miettiä, että mihin näistä haluaa käyttää eniten aikaa. Mitä tekisit, jos ulkoiset paineet eivät määrittelisi elämääsi?

2. V (Visio): Tämä on vähän pidemmän tähtäimen tavoite.  Jokainen voi löytää oman vision tai tarkoituksen elämälleen miettimällä vastauksia seuraaviin kysymyksiin.  Miten haluat sinun muistettavan? Miltä elämäsi näyttää viiden, kymmenen tai 20 vuoden kuluttua? Miten visiosi palvelee muita. Visiossa ja Arvossa yhdistyvät onnellisuustutkijat Ben-Sharin ajatuksia, jotka löytyvät tiivistettynä tästä. Onnellisessa elämässä pitäisi arvostaa tämänhetkisiä iloja (Arvo) mutta myös suunnitella tulevaa (Visio).    

3. K (Keskeiset arvot, engl. key result areas):  Ihmisellä on lukuisia arvoja, jotka pitäisi pystyä luokittelemaan tärkeysjärjestykseen. Aika tulisi keskittää arvoista merkityksellisimpään tai visiota eniten eteenpäin vieviin. Kirjoittaja mainitsee ystävyyssuhteiden ylläpidon tai jatkuvan itsensä kehittämisen tyypilliseksi kärkipään arvoiksi.

4. R (Rahan lähteet, engl. income generating tasks):  Mitkä ovat ne työt tai asiat, jotka synnyttävät mahdollisimman suuren taloudellisen arvon per käytetty aika. Kirjassa tässä kohdin päästään lähemmäksi yllä mainitun P.Ohatan ajatusmaailmaa. Ostaa pitäisi vain välttämättömyyksiä. Jos tavaraa haluaa hankkia, niin kannattaa keskittyä arvon säilyttäviin tuotteisiin, kuten laatukelloihin. Järkevä kulutus takaa säästöjä, jotka kannattaa sijoittaa. Passiiviset sijoitukset ovatkin parhaita rahan lähteitä, sillä niiden eteen ei myöhemmin tarvitse kuluttaa juuri aikaa. Oman osaamisen hyödyntäminen netissä tarjoaa useita rahan lähteitä, jotka skaalautuvat hyvin nopeasti. Esimerkiksi englantilaisten nimien keksiminen kiinalaisille. Kunhan jaksaisi vaan yrittää.      

5. M (Mittaus, engl. key performance indicators): Kolmea yllä mainittua pitäisi jotenkin mitata.  Ajatus on, että sitä saat mitä mittaat.

Näillä käsitteillä ymmärtää paremmin Life Leverage -filosofian idean. Ajan käyttöä tulisi maksimoida arvojen ja vision sekä rahan lähteiden toteuttamiseen ja minimoida kaikessa muussa. Alla on kuvatta osa Rob Mooren mielenkiintoisimpia ajatuksia, käsitteitä sekä neuvoja.      

• Aika tulisi mieltää rahankaltaisena yksikkönä. Aikaa voi myös leveroida vaihtamalla ei-tärkeitä toimintoja (kuten siivouksen rahallinen kustannus ulkoistettuna) itselle mieluiseen tekemiseen (esim. sijoitusblogin kirjoittaminen).

• NeTime (no extra time) on useiden tärkeiden asioiden tekemistä samaan aikaan. Esimerkiksi työmatkalla voi lukea päivän Hesarin tai Kauppalehden kännykästä. Kirjoittaja suosittelee autonkuljettajan ja julkisen liikenteen käyttämistä, jotta matka voidaan käyttää hyväksi. Itse käytin aikaisemmassa kirjoituksessa sanaa elämän “overhead slot” mutta NeTime kuulostaa paremmalta. Toinen NeTime-kikka on kuunnella audio-kirjaa lenkillä tai salilla.

• Opettele sanomaan ei, jos muiden pyynnöt eivät edistä merkittävästi omien arvojesi toteutumista. Tässä kannattaa luonnollisesti olla pelisilmää sen suhteen, kenelle ja missä tilanteessa sanoo ei. Opettele delegoimaan, sillä kaikkea ei kannata tehdä itse. Uusien asioiden opettelu on toki mielekästä, jos se palvelee arvojasi tai visiota. Jälkikäteen ajateltuna oman verkkosivuston tekeminen vie liika aikaa, joskin se oli opettavaista. Sivuston olisi voinut hommata muutamalla eurolla esimerkiksi fiverr.com.

• Henkilökohtainen Life Leverage oli itselleni ehkä eniten ajatuksia herättävä kappale. Elämässä tulee käytettyä melkoisen paljon valveillaoloaikaa ns. arjen pyörittämiseen.  Tässä on mahdollista tehdä pikavoittoja ajan vapauttamisen osalta. Esimerkiksi kaveri kertoi ostaneensa nurmikonleikkaajarobotin. Ei kuulemma ole tarvinnut itse enää ajaa nurmea. Robotin kustannus suhteessa ajan säästöön on mielestäni melkoinen. Muita mahdollisuuksia on kauppakassin tilaaminen kotiin netistä tai valmiin ruoan tilaaminen kotiin kuljetettuna esimerkiksi Woltin kautta. Kirjoittaja puhuu kokin palkkaamisesta mutta se ei taida olla realismiä Suomessa. Sen sijaan siivoojan palkkaamisen kustannus taitaa olla sellainen, että siitä vapautuvat tunnit melkein kannattaa ostaa. Kirjoittajan mukaan näitä ei pitäisi nähdä minään ylellisyytenä vaan välttämättömyytenä.

Yhteenvetona: yleensä en lue “self help” -kirjoja mutta tässä oli jotain uutta ja mielenkiintoista näkökulmaa mielekkään elämän saavuttamiseksi. Työssäkäyntiä ei tarvitse lopettaa, vaan pitää pyrkiä löytämään mielekäs ja riittävästi joustoa tarjoava ammatti. Työ mahdollistaa lisäksi aikaa mielekkäälle tekemiselle, kun epämieluisa ajankäyttö voidaan ulkoistaa (olettaen että varallisuutta tähän ei muuten ole). Kirja käsitteellistää myös sen mitä aiemmin kutsuin “overhead slotiksi”. Turha aika kannattaa leveroida mielekkäälle tekemiselle.

Jotain kritisoitavaa myös löytyi. Kirja käsittelee paljon yrittäjyyttä, joka on tavoiteltava ansaintatapa, sillä se mahdollistaa parhaiten työn, perhe-elämän ja vapaa-ajan yhdistämisen. Kirjoittaa ottaa puhujamatkalleen vaimon mukaan loikoilemaan altaalle. Tämä oli mielestäni vähän lapsellinen ajatus. Kirjoittaja ei myöskään tarjoa kunnon vastausta siihen, miten suorittavasta työstä käytännössä hypätään yrittäjyyteen tai tietotyöhön. Just do it.  Lisäksi yrittäjä luonnollisesti kerää hyödyn muiden työstä mutta kirjoittaja ei mainitse riskeistä, joita yrityksen pyörittämiseen liittyy. Itse koin hieman lapsellisiksi verkostoitumiseen (tapaa vain ihmisiä, joista sinulle on hyötyä) ja ihmisten johtamiseen liittyvät näkemykset. Lisäksi äänikirjojen kuuntelu tuplanopeudella ja pikaluvun opettelu kuulostivat vähän turhan hardcorelta.

Life Leveragen soveltaminen

Life Leverage -kirjan lukeminen herätti ainakin ajatuksia siitä, että mitkä asiat ovat tärkeitä ja mihin kannattaa ajallisesti panostaa. Ehkä tuli mietittyä vähän myös elämän isoa kuvaa. En kuitenkaan ole tekemässä muutoksia urasuunnitelmiini, sillä nykyinen työni on omaan makuun riittävän joustavaa ja eteenpäin vievää. 

Kirja tarjoaa hyödyllisiä ajatuksia sijoittamisen näkökulmasta. Jos ajatellaan, että sijoitusharrastus on itselleni yksi tärkeistä arvoista (perheen, ystävien, työn ja harrastusten jälkeen). Visio voisi olla sijoittajana kehittyminen. Tällöin on mielekästä pohtia miten käytän aikaani mahdollisimman tehokkaasti sijoitusharrastukseen ja mistä saisin enemmän aikaa siihen. Ajallisia pikavoittoja voisi olla tiedossa ainakin seuraavista:

• Työmatkalla markkinoiden kehitykseen voi perehtyä sijoitussovellusten avulla.         

• Ruokaostoksia voisin harkita tilaavani kerran viikossa isomman määrän kotiinkuljetuksena. Kaupassa käyntiin menee yllättävän kauan aikaa varsinkin töiden jälkeen. Ainakin K-ruokakauppa ja Alepa Kauppakassi näyttivät olevan saatavilla omalla postinumerollani. Pitäisi vaan rohkeasti kokeilla.

• Aikaisemmin vierastin siivoojan käyttöä. Ajatusmaailma oli kärjistetysti vähän se, että porvarit käyttävät siivojaa, en minä. Pitäisikö päästä tästä ajattelusta? Googlettelun perusteella ainakin tarjontaa löytyy yllin kyllin, niin tuskin siivojaa nykypäivänä enää koetaan mitenkään luksuksena.