Blogin nimi on stoalainen sijoittaja. Valitsin sen aikoinaan kiinnostuksestani filosofiaan sekä sijoittamiseen. Stoalaisuus myös viittasi blogin perustamisen aikoihin siihen, että sijoittamisessani tulisi korostumaan rationaalinen ajattelu tunteilun sijaan. Tämä on kuitenkin liika yksinkertaistus aiheeseen. Stoalaisen mindsetin omaksumista sekä heidän käyttämiään tekniikoita voi hyödyntää sijoittamisissa laajemmin.

Sen haluan heti aluksi sanoa, että en väitä tietävänä mitä stoalaisella filosofialla tarkalleen ottaen tarkoitetaan. En ole koulutukseltani filosofi tai käynyt mitään kursseja aiheen tiimoilta. Kiinnostukseni on rajoittunut ainoastaan stoalaiseen etiikkaan. Muiden teemojen (kuten metafysiikka, logiikka tai yhteiskunta) stoalaiset pohdiskelut koen vieraaksi. Olen perehtynyt aiheeseen lukemalla kirjoja ja katsomalla videoita youtubesta, koska filosofia aiheena kiinnostaa näin varttuneella iällä.

Onnekseni blogin perustamisen jälkeen yleinen kiinnostus stoalaisen elämänfilosofiaan on kasvattanut tasaisesti suosiotaan. Tästä esimerkkinä on Ryan Holidayn kirjojen menestyminen (Amazonin myydyimpiä filosofiakirjoja). Kotimaassa yleisestä kiinnostuksesta kertoo myös Senecan kolmen esseen suomennukset. Ehkä kyseessä on yleinen kyllästäminen materialismiin ja jatkuvaan teknologian mahdollistamaan ärsyketulvaan tai kiinnostuksen lisääntyminen tavasta elää merkityksellistä elämää. Joka tapauksessa stoalaisuudesta tuntuu löytyvän huomattavasti enemmän tietoa kuin viisi vuotta sitten.

Greatest investors that I know are unemotional – Howard Marks

Vaikka antiikin stoalaisilla ei ole suoraan mitään tekemistä nykypäivän rahoitusmarkkinoiden kanssa, stoalainen mindset sekä ajattelun työstämisen tekniikkansa soveltuvat mielestäni sijoittamiseen. Stoalaisten oppien kohtaaminen sijoittamisessa ei ole uusi juttu. Charlie Munger väitetään olevan Senacan ihailija ja lainaavan häntä usein omissa kirjoituksiin.

Stoalaisille täydellinen luonteen omaa ihmisen elämä on sekä kunniakasta ja hyödyttää häntä itseään ja muita. Tällainen viisas ihminen (sage) on saavuttanut täydellisen käytännöllisen viisauden. Ihmisen elämän tarkoitus löytyy siitä, että hän pyrkii vapaaehtoisesti kohti tällaista täydellistä viisautta. Palkintona on eudaimonian tila, jossa pystyt olemaan paras versio itsestäsi joka hetkessä (elämä on kuin tasaista seilausta). Mikä hienointa jokainen ihminen on tasa-arvoinen siinä mielessä, että kaikkiin meihin on syntyessämme kylvetty hyveellisen elämän siemen. Meidän kaikkien pitää vain löytää tämä potentiaali itsestämme.

Käytännöllinen viisauden saavuttamiseen vaikuttaisi olevan kaksi keskeistä kykyä tai pyrkimystä. Ensinnäkin kykyä erottaa hyvyys huonoudesta eli pyrkimys hyveelliseen elämään. Toiseksi kyky ymmärtää, mihin voi itse vaikuttaa ja mihin ei. Onnellisemman elämän lisäksi näiden kahden stoalaisuuden keskeisen tavoitteen omaksuminen edistää onnistumista sijoittamisessa oleellisella tavalla. Sinänsä rahallisen vaurauden saavuttaminen ei ole mikään tavoite elämässä, vaan asia tulee ikään kuin bonuksena tästä kaikesta.

Alla olen pyrkinyt kirjoittamaan ajatuksia siitä, mitä hyötyä olen löytänyt stoalaisesta ajattelusta sijoitustoiminnasta. Kirjoituksesta tuli ylipitkä mutta toisaalta tuntuu, että stoalaisen ajattelun moniulotteisuuden takia liikaa yksinkertaistamalla monta keskeistä asiaa olisi jäänyt (ja jäikin) sanomatta. Kirjoitusmatka oli tällä kertaa pitkä mutta mielenkiintoinen.

Pyrkimys hyveelliseen elämään

Perimmäiset hyveet edustavat sekä käytännön taitoja että ymmärrystä siitä, mikä on hyvää ja huonoa toimintaa eri tilanteissa. Stoalaisessa filosofiassa keskeinen idea on tavoitella ainoastaan näitä perimmäisiä hyveitä, vältellä vastakohtia (epäoikeudenmukaisuutta, pelkuruutta jne.) ja pitää muita asioita yhdentekevinä. Tavoittelemisen arvoinen hyvyys voidaan tarkemmin jaotella neljään perimmäiseen hyveeseen (cardinal virtue). Koen näiden hyveiden tavoittelun mielekkäänä ihan muutenkin ja uskon sen johtavan väistämättä myös parempaan sijoitustoimintaan.

Viisaus (wisdom) – muiden muassa erinomaisuutta harkinnassa, taitoa laskennassa, sanavalmiutta, kykyä selviytyä vaikeissa tilanteissa (resourcefulness).

Koen viisauden tavoittelun kaikilla elämän osa-alueilla tärkeäksi. Vaikka monipuoliset kokemukset kartuttavat viisautta, pidän myös monipuolista lukemista (kirjoja, sanomalehtiä jne) tärkeänä työkaluna. Verrattuna entisaikaan nykyteknologian suurena etuna on se, että tärkeimmät teokset sekä ideat ovat huomattavasti helpommin löydettävissä ja kaikkien saatavilla pienellä kustannuksella.

The Buffett Formula: Going to Bed Smarter Than When You Woke Up

Sanomattakin on selvää, että nopein tapa kehittyä sijoittajana on lukea paljon sijoituskirjallisuutta (sijoituskokemuksen lisäksi). Warren Buffettin kerrotaan lukevan tai miettivän 80 % työajastaan. Vaikka osakkeita voi ostaa tietämättä sijoittamisesta mitään, pitkäjänteinen menestyminen ja osakkeiden/salkun käyttäytymisen ymmärtäminen vaatii mielestäni paljon perehtymistä. Tämä on ainakin oma kokemukseni. Sijoittajalta vaaditaan useiden aihealueiden ymmärtämistä, joiden haltuunotto vaatii perehtymistä. Lisäksi sijoittaminen vaatii jatkuvaa maailman ja markkinan seuraamista, sillä tilanteet voivat muuttua dramaattisesti lyhyessäkin ajassa. Toisaalta tämä kaikki tekee sijoittamisesta niin mielenkiintoista – et ole koskaan valmis.

Oikeudenmukaisuus (justice) – muiden muassa hyväntahtoisuus ja reiluus.

… siten myös ihminen, joka luonnostaan on halukas hyvän tekemiseen, on jotakin hyvää tehtyään tai muutoin yhteistä etua edistettyään suorittanut sen, mitä varten hänet on luotu, ja saanut omansa.

– Marcus Aurelis Itselleni 9.42.

Tavoittelemisen arvoista on olla reilu ja muita kanssa eläjiä huomioiva ihminen. Miten vaikeaa monella onkaan nykypäivänä edes hetkeksi miettiä, miltä asiat mahtavat toisesta tuntua.

Rahoitusmarkkinoilla toimimisessa ei mielestäni ole mitään moraalisesti arveluttavaa tai väärää. Yritykset tarvitset pääomia, että voivat laajentaa toimintaansa ja tarjota lisää työtä ihmisille. Keskeinen kysymys on, mihin hankkeisiin pääomia tulisi kohdentaa? Tähän liittyy kuitenkin selkeä moraalisen valinnan ulottuvuus. Haluatko mahdollistaa uuden kivihiililaitoksen vai tuulivoimalan rakentamisen? Itse olen ainakin pyrkinyt toimimaan tässä suhteessa oikeudenmukaisesti huomioimalla sijoittamisessa vastuullisuustekijät.

Rohkeus tai luonteenlujuus (courage) – muiden muassa korkea sietokyky, itseluottamus, rohkeus ja rakkaus työhön.

Jos tahdot edistyä, niin mukaudu siihen, että sinua saatetaan pitää ulkonaisissa asioiden suhteen typeränä ja yksinkertaisena. Yritä näyttää siltä, ettet tiedä mitään. Ja jos jonkun mielestä näytät tietävältä, epäile itseäsi. Sillä ei ole helppoa pitää samanaikaisesti yllä luontaisia pyrkimyksiäsi ja vaalia ulkonaisia asioita, sillä tavoitellessasi toista välttämättä laiminlyöt toista.

– Epiktetos Käsikirja

Vaatii rohkeutta ja itseluottamusta elää itsensä näköistä elämää. Tunnen yllä olevan Epitetoksen elämänohjeen osuvan kohdallani monella tapaa (esimerkiksi vaatetuksen, kulkuvälineen tai vapaa-ajan käytön suhteen).

Vastaavasti yksi menestystekijä sijoittamisessa on löytää oma tyyli ja pitää siitä systemaattisesti kiinni. Jatkuvasti lehdistöstä nousee tarinoita, siitä kuinka ihmiset rikastuivat jollain tietyllä osakkeella. Näissä jutuissa harvoin kerrotaan riskeistä, joita sijoituksessa on otettu tai aiemmista tappioista.

Sijoittaminen vaatii toisinaan myös rohkeutta toimintaan. Rohkeus korostuu erityisesti laskumarkkinassa, jolloin mediassa suurimman huomion saavat kaikkein karmeinta skenaariota povaavat tahot ja vertailukohta on joko finanssikriisi 2008 tai suuri lama 1929. Samaan aikaan osakekurssit laskevat päivä päivältä voimakkaammin ja oman salkun arvo katoaa silmissä. Näissä tunnelmissa vaatii rohkeutta kulkea vastavirtaan.

Itsehillintä / kohtuullisuus (temperence) – muiden muassa vaatimattomuus ja itsekuri

Hanki ruumiisi tarpeiksi ainoastaan sellaista, mikä on sille hyödyksi, kuten ruokaa, juotavaa, vaatteita, asunto, palvelusväkeä, mutta vältä kaikkea ulkonaista loistoa ja ylellisyyttä.

– Epiktetos Käsikirja

Hyvä itsekuri auttaa usealla elämänalueilla oli kyseessä sitten työstä tai terveellisistä elämäntavoissa. Sijoittamisessa itsekuria tarvitaan mielestäni ensinnäkin siihen, että pystyy kulkemaan oma polkuaan ja säilyttämään rationaalisen päätöksenteon, eikä lähde mukaan muiden paniikkiin tai euforiaan. Toisekseen oman sijoitussuunnitelman systemaattinen noudattaminen vaatii itsekuria erityisesti silloin, kun muilla näyttää näennäisesti menevän sijoitusrintamalla paremmin.

Minimalism a way to escape the excesses of the world around us — the excesses of consumerism, material possessions, clutter, having too much to do, too much debt, too many distractions, too much noise. But too little meaning. Minimalism is a way of eschewing the non-essential in order to focus on what’s truly important, what gives our lives meaning, what gives us joy and value.

– Leo Babauta

Stoalaisten asenteet kuluttamisesta ja ajankäytöstä ovat hyvin lähellä nykypäivän minimalistista ajattelua. Vaatimattomuus merkitsee ainakin itselleni keskittymistä aidosti merkityksellisiin asioihin, joiden toteuttaminen ei yleensä vaadi merkittäviä rahallisia panostuksia. Monelle sijoittajalle vaatimattomuus on keskeinen edellytys. Aika harva palkkatyöläinen pystyy viettämään kulutusjuhlaa ja samaan aikaan sijoittamaan merkityksellisiä summia. Ainakin itselleni suuren vaikutuksen on tehnyt Robert Kiyosakin kirja Rich Dad Poor Dad, jonka keskeinen sanoma on pitkäjänteisesti kuluttaa vähemmän kuin tienaa ja sijoittaa ylimäärä lisää tuloja tuottaviin instrumentteihin. Vaatimaton elämäntyylin edesauttaa siihen, että kulut asettuvat melko itsestään tulojen alapuolelle.

Pyrkimys omien tunteiden hallintaan

Ärsykkeen ja reaktion välissä on pieni tila, jossa voimme vaikuttaa siihen, miten toimimme.

-Viktor Frankl

Stoalaisille ainoa asia, jota voi täydellisesti kontrolloida on oma mielemme. Muut mielemme ulkopuoliset asiat (kuten maine, tavara tai hedonistiset nautinnot) ovat merkityksettömiä, eivätkä siten ole tarpeellisia hyveellisen elämän tavoittelulle. Vallassamme on ainoastaan pyrkimys hyveelliseen elämään. Paino on sanalla pyrkiä, sillä mitä siitä seuraa ei lopulta voi itse vaikuttaa. Yleensä siitä seuraa positiivisia seikkoja mutta päämäärä itsessään on merkityksetöntä. Itseni stoalaisen filosofian tärkein oivallus on tässä. En kaipaa muiden validointia elämässäni, pyrkiminen hyveellisen toimintaan riittää.

Esimerkiksi käyttäytymällä muita kunnioittavasti sekä tekemällä ahkerasti töitä saa yleensä hyvän tyypin maineen ja ehkä rahallista palkintoa. Kuitenkin ainoastaan ahkera työnteko ja muiden huomioiminen on meidän itsemme käsissä. Maineeseen ja palkitsemiseen emme voi itse vaikuttaa. Voi nimittäin olla, että ahkeruutta ei palkitakkaan. Mutta tällä ei ole väliä, sillä stoalaisille raha on lopulta merkityksetöntä. Hyveellinen toiminta on aina palkinto itsessään. Vastaavan ajattelun voi laventaa helposti myös muihin elämän alueisiin. Tämä stoalainen jousiampujavertauskuva vastaa nykytermein prosessiin keskittymisenä.

Jos kerran raha on merkityksetöntä (indifferent), miksi sitten harrastaa sijoittamista? Stoalaisessa ajattelussa jotkut merkityksettömät asiat ovat toisia arvokkaampia (preferred indifferents). Terveenä pysyminen on parempaa kuin sairaana oleminen. Näin ollen ihmiselle on luonnollinen taipumus tavoitella terveyttä mutta ei hyveiden kustannuksella. Jos kerran sinulla on tilillä rahaa, on luonnollista ja järkevää käytöstä sijoittaa ne tuottamaan tiliä parempaa tuottoa riskit huomioiden.

Jumalalla on hyviä ihmisiä kohtaan isän mieli. Hän rakastaa heitä lujalla rakkaudella. Hän sanoo: ”Koetelkaamme heitä töillä ja vahingoilla, niin he tulevat vahvoiksi kuin tammi.” Ihmiset ovat lihoneet, siksi etteivät liiku, he ovat tulleet heikoiksi, he väsyvät jo oman painonsa liikuttamisesta, saati että jaksaisivat tehdä töitä! Kolhimaton menestys ei kestä edes yhtä iskua. Sille, joka joutuu koko ajan taistelemaan, elämän koettelemukset ja vääryydet kasvattavat paksun nahan eikä häntä kaada enää mikään paha.

– Seneca Johdatuksesta

Elämä ei kuitenkaan ole aina hyveisiin keskittymisestä, vaan meidän jokaisen elämässä on tapahtunut tai tapahtuu enemmän tai vähemmän ulkopuolelta tulevia ikäviä asioita, joihin emme itse pysty vaikuttamaan. Koska emme voi näihin ikäviin asioihin vaikuttaa, voimme ainoastaan hyväksyä niiden tapahtuneen. Seneca näki koettelemusten olevan edellytys mielemme vahvistumiselle sekä kehittymiselle.

Ikävät ulkopuoliset ovat oman kontrollimme ulottumattomissa, siten niillä ei ole merkitystä. Ääriesimerkki on Viktor Frankl, jolta vietiin kaikki materiaalinen omaisuus pallinkarvoja myöten ja hän altistui keskitysleirillä käsittämättömille kauheuksille toisen maailman sodan aikana. Ainoa asia mihin hän pystyi vaikuttamaan, oli oma mieli ja hyveellinen käytös. Ajatus ei kuitenkaan ole muuttua kivikylmän tunteettomaksi, vaan tuhkahduttaa käytöstämme ohjaavat epärationaaliset tuntemukset (kuten pelko, kateus tai viha) mutta sallia positiiviset asiat (kuten ilo, rakkaus tai ystävyys). Nykypäivän termein idea vastaa positiivisen psykologian oppeja monelta osin.

Halveksuuko joku minua? Hän vastaa siitä itse. Minä vastaan siitä, ettei kukaan voi yllättää minua tekemästä tai sanomasta mitään halveksunnan arvoista. Vihaako hän minua? Hän vastaa siitä itse. Minä olen hyväntahtoinen ja lempeä kaikille… – Marcus Aurelius Itselleni 13.11.

Koska voimme vaikuttaa vain omiin tuntemuksiimme, muiden ihmisten käytös on merkityksetöntä kuten Marcus Aurelius osuvasti toteaa. Tämän mindsetin sisäistämisellä on erittäin tärkeää merkitys sijoittamisessa, sillä osakkeiden hinta määräytyy ihmisten käyttäytymisen seurauksena. Muiden myydessä pelon sokaisemana tai ostaessa ahneuksissaan, he vastaavat tuntemuksestaan itse. Miksi muiden tuntemukset pitäisi vaikuttaa omaan sijoituskäyttäytymiseen? Ei vaikutakkaan, vaan myynti- tai ostopäätös syntyy aina rationaalisen ajattelun pohjalta.

Itse löydän sijoitusprosessiin keskittymisestä selkeän analogian jousiampujavertaiskuvasta. Sijoittamisessa menestyminen vaatii laadukasta sijoitusprosessia. Itse olen ainakin yrittänyt omaa sijoitusprosessiani todella tarkasti miettiä. Isoin ja tärkein kysymys on se, että mitä sijoittamiselta oikein haluan. Toiseksi millaisella salkulla pääsen tähän tavoitteeseen? Kolmanneksi miten toteutan tämän salkun ja teen tarvittaessa muutoksia?

Sijoittamiseen kuuluu myös vaikeita aikoja ja heikkoja sijoituksia. Näitä ei tarvitse kuitenkaan jäädä murehtimaan. Pieleen menneet sijoitukset yleensä muistaa parhaiten ja tarjoavat hyviä oppimispaikkoja seuraaville sijoituksille. Kurssirytinässä osakkeiden arvon menettämistäkään ei myöskään kannata uhrata ajatusta, sillä tietyin rajauksin rahalla ei lopulta ole merkitystä hyvään elämään pyrkimisessä. Tämä siis sillä oletuksella, että sijoitusvarallisuuden menettäminen ei johda asunnon menettämiseen ja ruoan viemistä pöydästä.

Stoalaisia käytännön työkaluja sovellettavaksi sijoittamisessa

Epictetus warns his students not be satisfied with learning about the nature of the good as a set of abstract ideas but that we must vigorously apply them to specific situations and train ourselves systematically in doing so. – Stoicism and the Art of Happiness Donald Robertson

Stoalainen filosofia poikkeaa eniten muista siinä, että yllä kuvattuja asioita on todella tarkoitus lähteä toteuttamaan oman arjen käyttäytymisessä. Tähän stoalaisilla oli tarjota erilaisia työkaluja, joilla omaa mindsettiä pystyy viemään kohti hyveellistä elämää ja parempaa omien tunteiden hallintaa. Jotkut näistä työkaluista soveltuvat myös sijoittamiseen.

Visualisoi mielessäsi negatiiviset tapahtumat etukäteen

It is in times of security that the spirit should be preparing itself to deal with difficult times; while fortune is bestowing favors on it then is the time for it to be strengthened against her rebuffs… If you want a man the keep his head when the crises comes, you must give some training before it come. – Seneca

Stoalaisen mielen vahvistamisessa yksi tärkeimmistä työkaluista on negatiivinen visualisointi. Idea on kuvitella mielessä niitä tuntemuksia, joita tietty negatiivinen tapahtuma aiheuttaa. Jos tämä negatiivinen tapahtuma joskus koittaa, olet valmistanut mielesi kohtaamaan tilanteen tyynenä.

Tätä työkalua olen soveltunut sijoittamisessa erityisesti laskumarkkinaa odotellessa ja koronaepidemian ollessa pahimmillaan asia tulikin testattua. Kun mietin seuraavaa isoa kurssiromahdusta ja aikaa sen keskellä, pyrin samalla vastaamaan itselleni kahteen kysymykseen.

Miten menettelen? Laskumarkkinassa tyypillisesti eri sijoitusinstrumenttien korrelaatio lähenee yhtä eli kaikki assetit halpenevat yhtä aikaa ja aikaisemmin kalliilta tuntuvat yhtiöt muuttuvat halvoiksi. Tämä on tärkeä havaintoa. Ensinnäkin mietin etukäteen uusia hyviä yhtiötä, joita olisin valmiina ottamaan salkkuuni hinnan ollessa oikea. Laskumarkkinassa tämä kriteeri niitä usein löytyy useita. Toiseksi mietin jo etukäteen miten paljon ja missä vaiheessa tankkaan vanhoja ja ostan uusia osakkeita.

Mitä silloin ajattelen? Etukäteen visualisoin itseni paniikkiotsikoiden yläpuolelle. Ongelmana on se, että pahimmalla hetkellä tarjolla on vain negatiivisia uutisia ja paljon epävarmuutta, minkä vuoksi on niin vaikea toimia rationaalisesti.

Pidä sijoituspäiväkirjaa

Stoalaisille omien tuntemusten kirjoittaminen paperille oli yksi tärkeimmistä työkaluista. Marcus Aurelius piti päiväkirjaa, jonne kirjoitti henkilökohtaisia tuntemuksiin useiden vuosien ajan. Näistä alun perin tuhottavaksi määrätyistä muistelmista syntyi yksi tärkeimmistä aikaamme säilyneistä stoalaisista kirjoituksista. Vaikka stoalaiset hyödynsivät päiväkirjan pitämistä ajattelunsa työstämiseksi, muistelmien kirjoittaminen ei ole mikään yksinomaan stoalainen tapa.

Omien ajatusten kirjoittamisessa on useita hyötyjä, joiden tietyin osin pitäisi näkyä myös sijoitustoiminnassa. Sijoituspäiväkirjan kirjoittaminen

auttaa jäsentämään omia ajatuksien tehokkaasti, mikä johtaa väistämättä parempiin sijoituspäätöksiin. Ainakin itselläni yksittäisen sijoituspäätöksen tekeminen on monimuotoinen prosessi, johon tulee ottaa huomioon useita ulottuvuuksia. Näiden asioiden auki kirjoittaminen auttaa näkemään kokonaiskuvan yksittäisessä sijoituspäätöksessä.

tehostaa oppimista. Joskus paras tapa oppia on kuvitella olevansa itse opettaja. Olen pyrkinyt kirjoittamaan ikään kuin olisin opettaja tietyistä itseäni kiinnostavista sijoittamiseen liittyvistä aiheista. Tämä mindset on pakottanut perehtymään aiheeseen huolella ja kirjoittamalla mahdollisimman selkeästi pakotan itseni myös ymmärtämään sen paremmin.

vahvistaa kurinalaisuutta. Kirjoittamalla ylös ajatuksensa vahvistaa sen käytöstä. Kirjoitin olevani osinkosijoittaja ja huomioimaan vastuullisuustekijät, mikä rajaa sijoitusuniversumin melko tarkasti. Tämän asian julkinen toteaminen auttaa pitäytymään tässä päätöksessä, vaikka houkutuksia on ollut ostaa myös muun tyyppisiä osakkeita.

Itse olen pohtinut perusteluita sille, miksi kirjoitan julkista sijoitusblogia. Eikö saman hyödyn saisi kirjoittamalla vain itselleni? Suurin hyöty blogissa on panosten koveneminen. Kun altistaa omat ajatuksensa julkisen tarkastelun kohteeksi, haluaa tehdä mahdollisimman perustellun kirjoituksen. Tämä potentiaalisen kommentoijan mahdollisuus kirittää parempaan suoritukseen. Lisäksi sijoittamisesta kirjoittaminen ei ole samalla tavalla henkilökohtaista kuin Marcus Aureliuksen omat henkilökohtaiset ajatukset. Sijoittamisesta objektiivisesti kirjoittaminen ei mene kenenkään tunteiseen. En myöskään tee blogiani kaupallisissa tarkoituksessa, saati yritä mainostaa palvelua tai hehkuttaa jotain pienen yhtiön osaketta.

Valitse roolimallisi viisaasti

Stoalaisessa ajattelussa on olemassa täydellisen viisas ihminen, joka pystyy toimimaan hyveellisesti kaikissa tilanteissa. Tällainen täydellisen viisauden löytänyt ihminen on äärimmäisen harvinainen, jos häntä on edes olemassa. Yksi stoalaisten psykologisista työkaluista on miettiä, miten tämä viisas mies käyttäytyisi elämän eri tilanteissa toimien ohjenuorana omalle käyttäytymiselle. Lisäksi tällainen pohdiskelu auttaa etäännyttämään emotionaalisesti tilanteesta.

Tällainen roolimalliajattelu on mielestäni oiva työkalu sijoittamiseen liittyvässä pohdiskelussa. Soveltaminen vaatii kuitenkin mestarisijoittajien ajatuksiin tutustumista. Onneksi monet heistä ovat kirjoittaneet kirjoja, julkaisseet sijoittajakirjeitä ja ovat muuten vain esillä mediassa, jonka kautta heidän ajatteluun pystyy tutustumaan. Lisäksi usein heidän salkkujen muutokset raportoidaan nopeasti esimerkiksi Twitterissä. Osakesijoitusta analysoidessa voi kysyä itseltään, mitä Warren Buffett ajattelisi tästä yhtiöstä? Jotta osaat vastata itsellesi, täytyy sinun tuntea WB:n analysointitavat. Tämä on kuitenkin yksi työkalu muiden joukossa, joka voi auttaa väistämään emotionaalisia karikoita sijoittamisessa ja parantaa omaa analysointia. Omat roolimallit elämässä kannattaa kuitenkin valita viisaasti.

Laajenna sijoitushorisonttia

“How beautifully Plato put it. Whenever you want to talk about people, it’s best to take a bird’s-eye view and see everything all at once—of gatherings, armies, farms, weddings and divorces, births and deaths, noisy courtrooms or silent places, every foreign people, holidays, memorials, markets—all blended together and arranged in a pairing of opposites.” – Marcus Aurelius

Tämän stoalaisen harjoituksen tarkoituksena on kuvitella, että erkaannut ruumistasi ja alat lentää ilmassa linnun laille. Alat nähdä luonnon ja elävän elämän paljon suuremmassa mittakaavasta. Yksittäiset huolenaiheet alkavat tuntua paljon mitättömiltä tämän kokonaisuuden rinnalla.

Mielestäni lintuvertaiskuva toimii myös sijoittamisessa. Suurimman paniikin keskellä markkinat keskittyvät ainoastaan yhteen suureen teemaan ja sen vaikutuksiin. Tällöin markkinoiden perspektiivi on hyvin kapea ja lyhytaikainen. Tästä on hyvänä esimerkkinä kurssiromahdus koronaepidemian ollessa pahimmillaan. Tällöin on syytä muistaa isompi kuva yhtiöstä ja ajasta. Syvimmän kriisin keskellä voi miettiä, mitä ovat yhtiön asiakkaat, tuotteet, tuotantolaitokset ja työntekijät. Ovatko nämä kaikki vielä olemassa ensi vuonna, sitä seuraavana vuonna tai kaukana tulevaisuudessa? Tämä auttaa ainakin itseäni ymmärtämään koronakriisin rajallisuuden.

Stoalaisuus ja sijoittaminen